Terveiset Georgian ympäristökokouksesta

RSS
13.6.2016 Hannele Pokka

Viime viikolla pidettiin kahdeksas Environment for Europe -ministerikonferenssi Georgiassa, Batumin kaupungissa Mustanmeren rannalla. Kokouksen järjestäjinä olivat YK:n organisaatiot UNECE, FAO, WHO ja UNEA. Paikalla oli ministereitä ja virkamiehiä Euroopan unionin jäsenmaista, Kaukasiasta sekä Lähi-idästä. Edellinen ministerikokous järjestettiin viisi vuotta sitten Astanassa, Kazakstanissa.

Georgia oli hankalien kulkuyhteyksien päässä, ainakin Suomesta katsottuna, mutta kun vihdoin monien välilaskujen ja lentokentillä odottelujen jälkeen pääsi perille, saattoi todeta, että Georgia tai Gruusia, niin kuin maata ennen kutsuttiin, on näkemisen arvoinen.

Maalla on rankka historia. Siitä ehkä parhaiten muistetaan elokuun 2008 sota Georgian ja kapinoivan Etelä-Ossetian maakunnan ja sitä tukeneen Venäjän välillä. Historianharrastajat muistavat senkin, että Josif Stalin oli georgialainen.

Tänään Maailmanpankin Doing Business -indeksissä Georgia on jo sijalla 24. ja maa on parantanut sijoitustaan vuosi vuodelta. Umpikorruptoituneesta entisestä neuvostomaasta on kasvanut talouskasvun ja demokratian kehityksen mallioppilas alueellaan. Miksi näin, kun Georgian kaikki naapurit Armenia, Azerbaidžan, Turkki, Ukraina ja Venäjä ovat korruptiotilastojen kärkipäässä?

Ehkä siksi, että Georgialla ei ollut Neuvostoliiton hajotessa mitään ilmeisiä vahvuuksia; ei runsaasti luonnonvaroja, ei vientiteollisuutta, ei suuria kotimarkkinoita. Georgian merkittävä vahvuus on ihmisissä ja sijainnissa. Maa on aina pärjännyt hankalien naapuriensa kanssa, tarjonnut kauppaväylää Aasiasta Eurooppaan ja huolehtinut kansalaistensa sivistyksestä.

Osallistuttuani maan pääministerin järjestämään iltajuhlaan, lisään tähän listaan kansallisylpeyden – uskon omaan asiaan. Maa on viime vuoden panostanut muun muassa matkailuun. Turismin osuus bkt:stä on kasvanut noin 15 prosenttiin.

Ministerikokouksen aiheina olivat mm. Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano ja ilmanlaatukysymykset. Huono ilmanlaatu pilaa elinympäristöjä on syynä ennenaikaisiin kuolemiin. Omassa puheenvuorossani toin esille mustan hiilen eli noen, jota kantautuu arktisille alueille tuhansien kilometrien päästä. On arvioitu, että mustan hiilen vaikutuksesta ilmastomuutos etenee arktisilla alueille kaksi kertaa nopeammin kuin muualla.

Konferenssiin yhteydessä järjestetyissä oheistapahtumista biotalous ja metsän käyttömahdollisuudet keräsivät laajan joukon eri maiden metsä- ja ympäristöihmisiä. Suomen hallituksen kärkihankkeet ja biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ohjelma herättivät ansaittua huomiota.

Suomi on ollut merkittävä rahoittaja itäisen Euroopan ja Kaukasian ympäristöhankkeissa. Sipilän hallitus on kuitenkin merkittävästi leikannut Suomen kehitysyhteistyötukea. Saatoinkin vain todeta, että tilanne on nyt tämä.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.