Ympäristöhallinto ja työn murros

RSS
4.9.2017 Hannele Pokka

Hallituksen budjettineuvottelut ovat taas tältä syksyltä takana. Suomen talous kasvaa, työttömyys pienenee ja vientikin vetää. Hyviä uutisia pitkästä aikaa.

Julkisessa hallinnossa on takana paljon pitempi leikkausten ja sopeutumisen ajanjakso kuin vuodesta 2008 alkanut lama Suomen taloudessa. Kun julkista velkaa on tarkoitus joskus vähentääkin – tällä hetkellä otamme vielä syömävelkaa lisää – on selvää, että tiukka kulukuuri julkisella puolella jatkuu.

Myös Suomessa on alettu puhua työn murroksesta. Maailman huippuyliopistojen professorit sanovat, että tietotekninen vallankumous tulee mullistamaan työelämän. Robottien ja tekoälyn voimin monet työtehtävät voidaan hoitaa ilman ihmisiä. Vanhoja tehtäviä häviää, mutta uusia syntyy tilalle.

Julkinen hallintomme ei tunnetusti ole ollut digitalisaatiossa kärkitoimija. Uudistuksia on saatu aikaan tuskastuttavan hitaasti. Jotain kuitenkin on tapahtunut ja tapahtumassa valtiollakin. Verohallinto, joka on jo pitkään ollut valtion virastoista digikehityksen kärjessä, aikoo ottaa pian käyttöön verorobotteja, jotka hoitaisivat verottajan tehtäviä. Liikennehallinnossa suunnitellaan teknologian murroksen myötä kokonaan uutta liikennekulttuuria. Sairaaloissa leikkauksia tehdään jo etänä. Ympäristöhallinnossa ympäristötilan seurantatieto on jatkossa tarkoitus hankkia satelliittien ja muun tietotekniikan avulla. Mitä muu ympäristöhallinnossa muuttuu? Varmasti paljon. Sähköiset lupahakemukset ja valvontamenettelyt lienevät vain esimakua tulossa olevasta muutoksesta. Robottia tuskin näemme ympäristöluvan ehtoja muotoilemassa. Ympäristölupa ei ole massamuotoinen toimitus niin kuin verotuspäätös.

Uhkien kautta mietittynä työpaikat vähenevät ja työttömyys lisääntyy, kun koneet ja koneäly korvaavat ihmistyövoiman. Mahdollisuuksien kannalta tarkasteltuna ihmistyövoiman vähentyminen mahdollistaa työn tuottavuuden kasvattamisen. Suomessa on pitkään murehdittu väestön vanhenemista ja työikäisten ikäluokkien pienemistä. Työvoiman puute nähdään jo nyt esteenä talouskasvulle. Menossa oleva tekninen vallankumous voi pitkällä tähtäimellä mahdollistaa hyvinvointiyhteiskuntamme jatkumisen tilanteessa, jossa työtä tekevän väestönosan määrä on nykyistä olennaisesti pienempi.

Tekoäly ja robotisaatio on yksi teema valtioneuvoston tulevaisuusselonteon valmistelussa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että asiasta tietävien joukko on suhteellisen pieni. Ensi vaiheessa olisi saatava lisää tietoa automaation, robotisaation ja tekoälyn mahdollisuuksista yleensä ja myös täällä ympäristöhallinnossa.  

Itselleni juristille ja humanistille menossa olevan teknologinen murros tuntuu haastavalta. Luulen kuitenkin, ettei Suomelta tai meiltä suomalaisilta kysytä, haluamme tätä vai emme vaan sitä, pystymmekö hyödyntämään murroksen tuomia uusia mahdollisuuksia.

Tekoäly ja robotisaatiokeskustelu kertoo myös siitä, että suomalaisen yhteiskunnan muutostahti on kiihtynyt ja muutoksista on tullut aikaisempaa monimutkaisempia. Organisaatioilta odotetaan joustavuutta sekä kykyä ennakoida ja ymmärtää muutosten moniulotteisia vaikutuksia. Omaa toimintaa on muutettava ympäröivän kehityksen edellyttämällä tavalla. Hallinnolta edellytetään oikeusvarmuutta, vakautta ja turvallisuutta, mutta samaan aikaan tulisi toimia yhä enemmän kasvun, innovaatioiden ja kestävän kehityksen edistäjänä. Oman organisaation sisältä huomiota on siirrettävä yhä enemmän yhteistyöhön ja kumppanuuksiin, sillä julkinen hallinto ei saavuta asetettuja tavoitteitaan omin voimin. Tarvitsemme eri toimijoiden välistä vahvaa yhteistoimintaa.

Sote- ja aluehallintouudistus on tämän vaalikauden isoin yritys lisätä julkisen hallinnon tuottavuutta, eri toimijoiden välistä yhteistoimintaa sekä alueiden mahdollisuuksia kehittää ja kehittyä omilla ehdoilla. Maakuntaitsehallinto ja kustannustehokkaasti toteutetut kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskeinen osa uudistusta. Uudelta maakuntahallinnolta toivon ketteryyttä ja kykyä kääntää menossa olevan murros voimavaraksi.  

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.