Lyhytaikaiset ilmastotekijät, SLCP (short-lived climate pollutants)

iStockphoto
iStockphoto

YK:n kansainvälisten ilmastoneuvottelujen rinnalla on ryhdytty edistämään kansainvälistä yhteistyötä niin sanottujen lyhytaikaisten ilmastotekijöiden, kuten mustan hiilen (noen), metaanin ja muiden hiukkasten ja kaasujen päästöjen vähentämiseksi. Niiden elinikä ilmakehässä on lyhyt, mutta yhdisteinä ne lämmittävät ilmakehää merkittävästi erityisesti arktisilla alueilla. Lyhytaikaisten ilmastotekijöiden torjunta on tärkeää myös niiden aiheuttamien suorien terveyshaittojen vuoksi.

Päästöt

Metaanin päästölähteitä ovat muun muassa jätehuolto, karjankasvatus ja fossiilisten polttoaineiden tuotannon sivupäästöt. Mustaa hiiltä syntyy puolestaan epätäydellisissä palamisprosesseissa, kuten vanhentunutta teknologiaa käyttävissä voima- ja teollisuuslaitoksissa, puun pienpoltossa, dieselkäyttöisissä ajoneuvoissa, metaanin soihdutuksessa, orgaanisen jätteen poltossa ja maatalousmaan kulotuksessa.

Kansainvälinen yhteistyö

Lyhytaikaisten ilmastotekijöiden torjumiseksi perustettiin vuonna 2012 kansainvälisen CCAC-koalitio (Climate and Clean Air Coalition to Reduce Short-Lived Climate Pollutants). Suomi liittyi koalitioon kesäkuussa 2012. YK:n ympäristöohjelma (UNEP) toimii koalition sihteeristönä. CACC on maailmanlaajuinen yhteenliittymä, jonka tehtävänä on lisätä ymmärrystä mustasta hiilestä ja muista lyhytaikaisista ilmastotekijöistä. CCAC rahoittaa muun muassa maataloudesta, tiilen valmistuksesta, lämmityksestä ja liesistä, dieselistä, öljystä, kaasusta, fluorihiilivedyistä (HFC) ja jätteistä aiheutuvien päästöjen vähentämistoimia.

Arktinen yhteistyö

Musta hiili lämmittää ilmastoa erityisesti arktisella alueella. Tässä lämpenemisvaikutuksessa suuri suhteellinen vaikutus on päästöillä, jotka syntyvät itse arktisella alueella tai sen läheisyydessä. Kulkeutuessaan arktiselle alueelle myös kauempana syntyneillä päästöillä voi olla merkittävä vaikutus, sillä nämä päästöt ovat määrältään suuria suhteessa pohjoisten alueiden päästöihin.

Musta hiili -päästöjen vähentäminen arktisilla alueilla on olennaista etenkin talviaikaan, sillä lumelle ja jäälle laskeutunut musta hiili tummentaa näitä auringon säteilyä tavallisesti heijastavia pintoja, vähentää säteilyn takaisinheijastumista ja kiihdyttää sulamisprosesseja.

Arktisen neuvoston ministerikokouksessa vuonna 2015 hyväksyttiin mustaa hiiltä ja metaania koskeva puitedokumentti, jossa jäsenmaat sitoutuvat valmistelemaan tavoitteet mustan hiilen vähentämiseksi ja raportoimaan päästöistä, niiden kehitysennusteista ja vähentämistoimista. Myös tarkkailijoita kannustetaan osallistumaan työhön. EGBCM-asiantuntijaryhmä seuraa puitedokumentin tavoitteiden toteutumista.

Suomen kansallinen musta hiili - ja metaaniraportti valmistui kesäkuussa 2016.

Mustaa hiiltä koskevaa tutkimusta tehdään myös AMAPssa (Arctic Monitoring and Assessment Programme). Tutkimus arvioi lyhytikäisten ilmastopäästöjen vaikutuksia ja päästövähennysten tuomia mahdollisuuksia ilmastomuutoksen hillinnässä.

Myös Euroopan unionin kolmas arktinen tiedonanto huomioi Pariisin ilmastosopimuksen, ja EU tukee mustan hiilen ja metaanin päästöjen vähentämistä.

Lyhytaikaisten ilmastotekijöiden rajoittaminen on noussut aktiivisesti esille myös pohjoismaisissa ympäristöministerikokouksissa. Suomen, Tanskan, Färsaarten, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Ahvenanmaan ympäristöministerit ovat tehneet kansainvälisiä, alueellisia ja kansallisia aloitteita lyhytaikaisten ilmastotekijöiden rajoittamiseksi alueellaan.

Lisätietoja

Ympäristöneuvos Elina Rautalahti, p. 0295 250 248, etunimi.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 31.3.2017 klo 13.50, päivitetty 13.4.2017 klo 10.55