Kansallinen ilmastopolitiikka

Ajankohtaista RSS

Eduskunta hyväksyi ilmastolain

6.3.2015
Eduskunta on tänään hyväksynyt ilmastolain selvällä enemmistöllä. Ilmastolaki on hallituksen ja eduskunnan työkalu, jolla Suomen päästövähennystavoitteet saavutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Laissa asetetaan vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoite on linjassa niin kansallisella, kansainvälisellä kuin Euroopan unionin tasolla asetettujen ilmastotavoitteiden kanssa.

Kansallinen ilmastolaki (609/2015) astui voimaan 1.6.2015. Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä ja ilmastotavoitteiden toteutumisen seurannasta. Suunnittelujärjestelmän tavoitteena on varmistaa osaltaan Suomea sitovien kasvihuonekaasujen vähentämistä ja seurantaa koskevien velvoitteiden täyttyminen sekä kansallisin toimin osaltaan hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Laissa asetetaan pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeksi 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.

Ympäristöministeriö on vastuussa ilmastolain mukaisen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan valmistelun koordinoinnista ja oman hallinnonalansa osuuden valmistelusta. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan sisältyy toimenpideohjelma, jossa esitetään, millä toimilla ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä hillitään maataloudessa, liikenteessä, jätteiden käsittelyssä, teollisuuden F-kaasujen suhteen ja rakennusten erillislämmityksessä, sekä arviot kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä ja politiikkatoimien vaikutuksista siihen. Ensimmäinen suunnitelma tulee valtioneuvoston hyväksyttäväksi tällä vaalikaudella.

Suomen ilmastopolitiikan keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet on määritelty myös pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiassa, jolla on toimeenpantu Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketin tavoitteet vuoteen 2020 saakka. Strategiaa päivitettiin vuoden 2013 alussa. Lisäksi vuonna 2014 valmistui parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö energia- ja ilmastotiekartasta vuoteen 2050.

YHA Kuvapankki
YHA Kuvapankki

 

Ympäristöministeriön vastuut ilmastopolitiikassa

Ympäristöministeriö koordinoi Suomessa YK:n ilmastosopimuksen alaisia ilmastoneuvotteluja sekä Euroopan unionin neuvotteluita ilmastoasioista. Ministeriö on myös YK:n ilmastosopimuksen kansallinen vastuutaho.

Kansallisessa ilmastopolitiikassa ympäristöministeriö vastaa esimerkiksi maankäyttö- ja aluesuunnittelupolitiikasta, jätepolitiikasta ja rakentamisesta, jotka kytkeytyvät vahvasti ilmastokysymyksiin. Ympäristöministeriö vastaa lisäksi ilmastolain mukaisten keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman sekä eduskunnalle annettavien vuosikertomusten koordinoinnista.

Lisäksi ympäristöministeriö ohjaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kansalliset tavoitteet numeroina

Ilmastolakiin on kirjattu kansallinen pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite.  Suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa, että ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilmakehään vähentyvät Suomessa vuoteen 2050 mennessä vähintään 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Pitkän aikavälin päästövähennystavoite koskee kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä, mutta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma koskee vain päästökaupan ulkopuolista sektoria eli maatalouden, liikenteen, jätteiden, teollisuuden F-kaasuja ja rakennusten erillislämmityksen kasvihuonekaasupäästöjä.

EU:n ilmasto- ja energiapaketin mukaisesti Suomi on hyväksynyt EU-tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maakohtaiset tavoitteet ovat:

  • Vähentää päästöjä 16 prosentilla päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla (esimerkiksi rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne ja jätehuolto sekä teollisuuden fluoratut kasvihuonekaasut).
  • Nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta.

Näiden ohella EU:n laajuiseen päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimijat vähentävät hiilidioksidipäästöjä 21 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

EU on myös Eurooppa-neuvoston päätelmissä sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990 (Eurooppa-neuvosto 24.10.2014). Jäsenvaltiokohtaisista päästövähennystavoitteista ei ole vielä päätetty.

Kansallinen ilmastopolitiikka pohjautuu kansainväliseen ja EU:ssa tehtävään ilmastopolitiikkaan. Suomi raportoi Euroopan komissiolle ja YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle vuosittain siitä, kuinka kasvihuonekaasupäästöjä on onnistuttu vähentämään. Suomessa kansallisesta kasvihuonekaasupäästöjen seurannasta vastaa Tilastokeskus. Lisäksi Tilastokeskus kokoaa säännöllisesti niin sanotun maaraportin, jossa kuvataan Suomen ilmastopoliittiset toimet.

Lisätietoja

Ympäristöneuvos Merja Turunen, puh. 0295 250 301, etunimi.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 10.5.2013 klo 15.49, päivitetty 19.9.2016 klo 9.07