Kansallinen ilmastopolitiikka

Kansallinen ilmastolaki (609/2015) astui voimaan 1.6.2015. Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä ja ilmastotavoitteiden toteutumisen seurannasta. Suunnittelujärjestelmän tavoitteena on varmistaa Suomea sitovien kasvihuonekaasujen vähentämistä ja seurantaa koskevien velvoitteiden täyttyminen sekä kansallisin toimin hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Laissa asetetaan pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeksi 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.

Vuoden 2016 lopussa hyväksyttiin uusi kansallinen energia- ja ilmastostrategia, jossa määritellään keskeiset tavoitteet ja linjaukset vuoteen 2030 saakka koskien sekä päästökauppasektoria että päästökaupan ulkopuolista, niin sanottua taakanjakosektoria. Vuonna 2014 valmistui parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö energia- ja ilmastotiekartasta vuoteen 2050.

Ympäristöministeriö on vastuussa ilmastolain mukaisen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan valmistelun koordinoinnista ja oman hallinnonalansa osuuden valmistelusta. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan sisältyy toimenpideohjelma, jossa esitetään, millä toimilla ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä hillitään maataloudessa, liikenteessä, jätteiden käsittelyssä, teollisuuden F-kaasujen suhteen ja rakennusten erillislämmityksessä, sekä arviot kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä ja politiikkatoimien vaikutuksista siihen. Ensimmäinen suunnitelma hyväksyttiin eduskunnassa 14.3.2018.

 

YHA Kuvapankki
YHA Kuvapankki

Ympäristöministeriön vastuut ilmastopolitiikassa

Ympäristöministeriö koordinoi Suomessa YK:n ilmastosopimuksen alaisia ilmastoneuvotteluja sekä Euroopan unionin neuvotteluita ilmastoasioista. Ministeriö on myös YK:n ilmastosopimuksen kansallinen vastuutaho.

Kansallisessa ilmastopolitiikassa ympäristöministeriö vastaa esimerkiksi maankäyttö- ja aluesuunnittelupolitiikasta, jätepolitiikasta ja rakentamisesta, jotka kytkeytyvät vahvasti ilmastokysymyksiin. Ympäristöministeriö vastaa lisäksi ilmastolain mukaisten keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman sekä eduskunnalle annettavien vuosikertomusten koordinoinnista.

Lisäksi ympäristöministeriö ohjaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kansalliset tavoitteet

Ilmastolakiin on kirjattu kansallinen pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite. Suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa, että ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilmakehään vähentyvät Suomessa vuoteen 2050 mennessä vähintään 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Pitkän aikavälin päästövähennystavoite koskee kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä, mutta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma koskee vain päästökaupan ulkopuolista sektoria eli maatalouden, liikenteen, jätteiden, teollisuuden F-kaasuja ja rakennusten erillislämmityksen kasvihuonekaasupäästöjä.

EU:n ilmasto- ja energiapaketin mukaisesti Suomi on hyväksynyt EU-tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maakohtaiset tavoitteet ovat:

  • Vähentää päästöjä 16 prosentilla päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla (esimerkiksi rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne ja jätehuolto sekä teollisuuden fluoratut kasvihuonekaasut).
  • Nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta.

Näiden ohella EU:n laajuiseen päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimijat vähentävät hiilidioksidipäästöjä 21 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Vuoteen 2030 mennessä taakanjakosektorin päästöjä vähennetään EU:n tasolla 30 prosenttia ja Suomen kansallinen päästövähennysvelvoite on 39 prosenttia. Päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimijat vähentävät hiilidioksidipäästöjä 43 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tasoon. Energian käyttöä tehostetaan vähintään 32,5 prosenttia ja uusiutuvan energian osuus nostetaan 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltioille asetetaan 0,8 prosentin vuotuinen energiankäytön tehostamisvelvoite kaudelle 2021-2030. Uusiutuvan energian kansallisista tavoitteista päätetään energiaunionin hallintomallin puitteissa jäsenmaiden toimittamien energia- ja ilmastosuunnitelmien perusteella.

Kansallinen ilmastopolitiikka pohjautuu kansainväliseen ja EU:ssa tehtävään ilmastopolitiikkaan. Suomi raportoi Euroopan komissiolle ja YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle vuosittain siitä, kuinka kasvihuonekaasupäästöjä on onnistuttu vähentämään. Suomessa kansallisesta kasvihuonekaasupäästöjen seurannasta vastaa Tilastokeskus. Lisäksi Tilastokeskus kokoaa säännöllisesti niin sanotun maaraportin, jossa kuvataan Suomen ilmastopoliittiset toimet.

Lisätietoja

Ympäristöneuvos Merja Turunen, puh. 0295 250 301, etunimi.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 25.9.2018 klo 9.51, päivitetty 18.9.2018 klo 10.20