Alkuperäiskansojen osallistuminen ilmastoneuvotteluissa vahvistuu uuden foorumin avulla

RSS
19.12.2017 Inka Saara Arttijeff
Saamelaiset
Ministeri Kimmo Tiilikainen ja saamelaisten edustajat Inka Saara Arttijeff, Jannie Staffansson ja Jon Petter Gintal keskustelivat Bonnin ilmastokokouksessa alkuperäiskansojen foorumin toiminnallistamisesta. © Kuva: YM

Pariisin osapuolikokouksessa vuonna 2015 päätettiin ns. alkuperäiskansojen foorumin (Local communities and indigenous peoples platfrom) perustamisesta. Foorumin tarkoituksena on alkuperäiskansojen perinteisten tiedon sisällyttäminen kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Tämä tarkoittaa luonnollisesti myös alkuperäiskansojen osallistumisen vahvistamista kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Merkittävä askel foorumin toiminnan käynnistämiseksi otettiin Bonnin ilmastokokouksessa, kun osapuolet pääsivät sopuun foorumin tarkoituksesta ja toiminnasta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa alkuperäiskansoihin ja alkuperäiskansojen perinteisiin elinkeinoihin huomattavasti. Perinteiset elinkeinot ovat alkuperäiskansojen kulttuurien kivijalkoja, ja pienetkin muutokset luonnossa voivat vaikuttaa olennaisesti perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen. Saamelaisista perinteisistä elinkeinoista esimerkiksi poronhoitoon vaikuttavat talvien lämpötilat sekä lumiolosuhteet ja esimerkiksi kalastukseen taas vesistöjen muutokset.

Alkuperäiskansojen tavoitteena foorumille oli että

  • Se pystyisi aidosti parantamaan alkuperäiskansojen osallistumista kansalliseen ja kansainväliseen ilmastopolitiikkaan ja päätöksentekoon
  • Se toimisi paikkana, jossa alkuperäiskansat sekä valtiot voisivat vaihtaa kokemuksia ja parhaaksi koettuja keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä hillitsemisessä.
  • Sillä olisi mahdollisuus antaa suosituksia sopimuksen osapuolille Pariisin sopimuksen toimeenpanon tukemiseksi.
  • Alkuperäiskansojen ja sopimusosapuolten edustus foorumissa olisi tasapainossa
  • Alkuperäiskansat saavat itse valita edustajansa foorumiin.

Neuvottelut Bonnissa olivat haasteelliset alusta alkaen. Yksi haastavimmista teemoista oli se, mihin muottiin foorumi asettuu kv-ilmastoneuvottelujen monimutkaisessa järjestelmässä, eli millainen elin foorumi lopulta on. Monelle jäsenvaltiolle tämä oli kynnyskysymys, koska uusia, päättäviä elimiä ei mielellään enää ilmastoneuvottelujen valtavaksi kasvaneeseen perheeseen haluttu perustaa. Lisäksi neuvotteleva tai päätöstä tekevä elin olisi ollut sääntöjen mukaan valtioiden edustajista koottu, jolloin alkuperäiskansojen kriteerit edustamisesta eivät olisi tulleet huomioiduksi.

Yhteisymmärrys löytyi lopulta neuvottelujen toisella viikolla. Päätöksen parhaita puolia ovat osallistumisen parantuminen, alkuperäiskansojen määrittelemien periaatteiden huomioiminen foorumin toiminnallistamisessa sekä vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus -periaatteen (free, prior and informed consent, FPIC) sisällyttäminen kokonaisuudessaan päätökseen. Periaate on alkuperäiskansoille tärkeä ja sen avulla on tarkoitus varmistaa suostumus alkuperäiskansojen perinteisen tiedon käytölle foorumin yhteydessä. Koska kyseessä on täysin uusi elin, jatkuu työ ensi vuoden puolella.

Päätös oli niin Saamelaiskäräjillekin kuin muillekin alkuperäiskansoille historiallinen. Se näyttää, että alkuperäiskansojen perinteinen tieto sekä alkuperäiskansojen vuosituhansien kokemus luonnosta ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutosta vastaan taisteltaessa. Päätös on askel eteenpäin valtioiden vetämässä prosessissa ja muistutus siitä, että kaikkien panosta tarvitaan tässä maapallomme kohtaamassa suuressa haasteessa.

Saamelaiskäräjät kiittää Suomen valtiota ja ympäristöministeriä hyvästä yhteistyötä. Odotamme mielenkiinnolla foorumin jatkotyöskentelyjä, ja toivomme, että foorumin työskentely sekä toiminnallistaminen jatkuu COP23:n ja Talanoan hengen mukaisesti!

Inka Saara Arttijeff
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan avustaja

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.