Bonnin ilmastokokous – pelkkä välikokous?

RSS
1.11.2017 Outi Honkatukia
 
 
COP23-logo
 

Yhteen nuijankopautukseen joulukuisessa Pariisissa kaksi vuotta sitten kulminoitui 20 vuotta ilmastoneuvotteluita. Viime vuonna sopimuksen osapuolet tapasivat Marrakechissa, Marokossa. Jännityksellä odotettiin, vieläkö Pariisin sopimuksen syntymisen mahdollistanut yhteishenki on läsnä. Samaan aikaan USA:n presidentinvaalien tulos ratkesi, mikä sähköisti tunnelmaa valtameren toiselle puolelle saakka. Marrakechin kokouksen päätteeksi osapuolet vakuuttivat kuitenkin sitoutumistaan ja pääanalyysi oli se, ettei pelättyä takapakkia otettu.

Ensi vuonna ilmastokokous järjestetään Puolan Katowicessa. Kokouksen alla hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisee oman raporttinsa 1,5 asteen lämpenemisen vaikutuksista, ja tarkoituksena on myös ensimmäistä kertaa tarkastella annettujen päästövähennyssitoumusten riittävyyttä suhteessa tavoitteeseen rajoittaa keskilämpötilan nousu alle kahden asteen. Onko odotettavissa poliittista vääntöä? Yhtä varmasti kuin ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus on jatkanut nousuaan.

Mutta entäpä Bonn ja seuraavat viikot? Onko tulossa pelkkä tekninen välikokous, ja vasta Puolassa päästään asiaan?

Pariisin ilmastosopimus on luonteeltaan seuranta- ja raportointisopimus. Siksi sen säännöt ovat onnistumisen kannalta aivan keskeiset. Näistä säännöistä on määrä sopia vuoden 2018 loppuun mennessä, mutta ilmastoneuvotteluiden maailmassa se tarkoittaa, että puolet aiheeseen käytettävästä ministeritason neuvotteluajasta on Bonnissa. Sääntötekstin laatimisessa on siis edettävä. On saatava yhteisymmärrys siitä, miten päästöistä ja niiden vähentämisestä raportoidaan ja millaisella prosessilla tehtyjen vähennysten ja sitoumusten riittävyyttä tarkastellaan viiden vuoden välein.

Oman mielenkiintonsa Bonniin tuo puheenjohtajamaa Fidži. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun pieni saarivaltio johtaa puhetta ilmastoneuvotteluissa. Tyynenmeren pienet saaret ajavat neuvotteluissa usein niitä kaikkein kunnianhimoisimpia ratkaisuja, koska niiden koko olemassaolo on pelilaudalla. Fidži on jo ennakkoon ilmoittanut kokoavansa laajempaa liittoumaa 1,5 asteen tavoitteen taakse ja nostavansa esiin erityisesti haavoittuvien maiden huolia, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta aiheutuvien vahinkojen ja menetysten käsittelyä.

Ja sitten: USA. Millainen asema USA:n neuvottelutiimillä on Bonnissa – keitä ylipäätään tulee paikalle ja mikä on heidän neuvottelutaktiikkaansa? Miten presidentti Trumpin ilmastosäännöstelyn purku kotitantereella heijastuu kansainvälisillä kentillä?

Tekninen välikokous – toki sitäkin, sillä valmista ei ole luvassa ennen ensi vuotta. Ilmassa ei ole Pariisin kokoukseen verrattavaa suuren urheilujuhlan tuntua, mutta seurattavaa riittää silti myös kotikatsomoissa. Minkälainen on dynamiikka pukuhuoneen puolella, entä varsinaisilla pelikentillä? Jos Bonnista ei saada säännöistä luonnosta, ei olla vielä edes takasuoralla, vaan ensi vuodelle jää paljon kirittävää.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.