Kansainväliset markkinamekanismit – mitä Katowicen jälkeen?

RSS
29.1.2019 Karoliina Anttonen

Katowicen ilmastokokouksessa sovittiin Pariisin sopimuksen toimeenpanon säännöistä. Keskeinen osa sääntökirjaa jäi kuitenkin odottamaan jatkotyötä: markkinamekanismien kansainvälisen käytön eli Pariisin sopimuksen 6 artiklan toimeenpanon säännöt.

Pariisin sopimuksen 6 artiklassa mahdollistetaan muualla saavutettujen päästövähennysten käyttäminen kansallisen sitoumuksen täyttämiseksi. Päästövähennysten käyttäminen on mahdollista esimerkiksi toisiinsa linkitettyjen päästökauppajärjestelmien kautta tai kansainvälistä markkinamekanismia hyödyntämällä. Pariisin sopimuksen 6 artiklaa sovelletaan, kun esimerkiksi Sveitsi lukee hyväkseen rahoittamastaan perulaisesta hankkeesta saatuja päästövähennyksiä. Katowicessa tavoitteena oli sopia tarkemmat säännöt muun muassa 6 artiklan käytön raportoimisesta ja laskennasta, 6.4 artiklan mukaisesta kansainvälisestä markkinamekanismista sekä ennen vuotta 2020 liikkeelle laskettujen kansainvälisten yksiköiden käytöstä.

Kuten Pariisin kokouksessa vuonna 2015, myös Katowicessa markkinamekanismit olivat viimeisiä auki olevia asioita neuvottelijoiden pöydällä. Toimeenpanon sääntöjä ei kuitenkaan saatu sovittua. Yksi syy oli, että aika yksinkertaisesti loppui kesken. Muiden asiakohtien tekstien siistiytyessä mekanismiteksti oli edelleen täynnä hakasulkeita.

Muitakin syitä oli. Osapuolet eivät päässeet yksimielisyyteen keskeisistä toimeenpanoa koskevista ratkaisuista. Suurimmaksi kiistakysymykseksi nousivat kansainvälistä markkinamekanismia koskevat laskenta- ja raportointisäännöt. Brasilia ajoi sääntöihin tekstiä, joka EU:n ja sen kumppanien (Sveitsi, Norja, Uusi-Seelanti, monet Latinalaisen Amerikan maat) näkemyksen mukaan sisälsi riskin, että sama päästövähennys voidaan raportoida kahteen kertaan. Toteutuessaan kaksinkertainen laskenta olisi voinut luoda vakavan porsaanreiän Pariisin sopimuksen seurannalle.

EU haki kumppaneidensa kanssa kompromisseja kokouksen viimeisille hetkille asti. Lopulta oli todettava, että on parempi jatkaa neuvotteluja säännöistä Katowicen jälkeen kuin hyväksyä huonot säännöt Katowicessa.

Katowicen sääntökirja ei kuitenkaan ole 6 artiklan osalta täysin hampaaton. Sovituissa raportointisäännöissä edellytetään, että osapuolet raportoivat myös markkinamekanismien kansainvälisestä käytöstä. Markkinoita käyttävän osapuolen on annettava tiedot muun muassa vuosittaisista päästöistään, päästötaseestaan jossa on huomioitu markkinoiden kansainvälinen käyttö, sekä käytettyjen mekanismien laadusta ja vaikutuksista kestävään kehitykseen. Samat vaatimukset koskevat kansainvälisesti siirrettyjen päästövähennysten käyttöä muihin tarkoituksiin kuin kansallisten sitoumusten täyttämiseen. Kansainvälisen lentoliikenteen globaalin markkinamekanismin CORSIAn kaltaisista järjestelmistä on siis raportoitava ilmastosopimukselle.

Työ markkinamekanismien kansainvälistä käyttöä koskevien sääntöjen parissa jatkuu. Katowicessa sovittiin, että säännöt viimeisteltäisiin seuraavassa ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa (COP25) Chilessä. Neuvottelijoilla on nyt hyvä tilaisuus vetää henkeä. EU:lla ei ole kiirettä sopia säännöistä markkinamekanismien kansainväliselle käytölle, koska EU toteuttaa oman, vuoteen 2030 ulottuvan sitoumuksensa sisäisin toimin. Sen sijaan EU:lle on tärkeää varmistaa, että kansainväliset säännöt varmistavat osaltaan Pariisin sopimuksen toimeenpanon luotettavan seurannan ja mahdollistavat sopimuksen kunnianhimon tason nostamisen.

Vuoden 2019 aikana nähdään, mikä on muiden maiden valmius viimeistellä Pariisin sopimuksen 6 artiklan käyttöä koskevat säännöt. Asia tulee saamaan huomiota, ja EU:n ilmasto- ja energiakomissaari Cañete on jo ilmoittanut järjestävänsä korkean tason kokouksen asiasta keväällä.

Valtaosa Pariisin sopimuksen kansallisista sitoumuksista perustuu kotimaisiin toimiin. Esimerkiksi EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan lainsäädäntöpaketissa ei sallita kansainvälisten hyvitysten käyttöä velvoitteiden täyttämiseksi. Globaalisti lähes 70 maata on ilmoittanut käyttävänsä kansainvälisiä markkinoita, joista kymmenen (mm. Uusi-Seelanti, Sveitsi, Japani) todennäköisimmin ostajina ja loput myyjinä. Säännöistä sopiminen toisi varmuutta kansainvälisille markkinoille. Yksityinen sektori on korostanut vahvasti, että markkinasääntöjen on oltava vankat ja mahdollistettava yksityisten toimijoiden tehokas osallistuminen.

Kansainvälisten markkinoiden pelisääntöjä voidaan pilotoida jo nyt, ja testaaminen antaakin arvokasta tietoa toimivien sääntöjen kehittämiselle. Suomi on edistänyt globaalia hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja markkinoiden kansainvälisen käytön pilotointia ja käyttöä pitkäjänteisesti jo 20 vuoden ajan. Tällä hetkellä Suomi osallistuu kehitysmaiden hiilimarkkinavalmiuksia kehittävään Maailmanpankin Partnership for Market Readiness -rahastoon ja hiilen hinnoittelua globaalisti edistävään Carbon Pricing Leadership Coalition -aloitteeseen. Pohjoismaiden ja pohjoismaisen ympäristörahoitusyhtiön NEFCOn yhteistyöhanke NICA edistää Pariisin sopimuksen 6 artiklan pilotointia muiden samanmielisten toimijoiden kanssa.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.