Kohti ilmastoviisasta arkea -ilmastosuunnitelman toimeenpano alkanut

RSS
13.2.2018 Johanna Kentala-Lehtonen
Lumeton talvi
 

Vuoden alussa julkaistun YLE:n teettämän mielipidetutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista ajattelee, että Suomen tulisi toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, vaikka muut maat eivät tekisi niin. Saman tutkimuksen mukaan tärkein rooli hillitsemisessä on suomalaisten mielestä valtiolla ja poliitikoilla. Avainasemassa ovat kuitenkin myös meidän jokaisen kulutusvalinnat ja päätökset. Valtion ja poliitikkojen tehtävänä on mahdollistaa ympäristö, jossa nämä valinnat ovat helppoja ja houkuttelevia. Sekä meidän kansalaisten että valtion toimet ovat tarpeen, jotta päästövähennykset toteutuvat.

Ensimmäinen ilmastolain mukainen Kohti ilmastoviisasta arkea -ilmastosuunnitelma viime syyskuulta toteaa, että merkittävä osa päästökaupan ulkopuolisilta sektoreilta syntyvistä päästöistä on seurausta kansalaisten liikkumiseen, asumiseen ja ruokaan liittyvistä kulutusvalinnoista. Valtio voi auttaa vähentämään näitä päästöjä uudistuksilla, jotka tukevat kansalaisten ilmastoystävällisiä valintoja sekä huolehtimalla, että muutoksen mahdolliset lisäkustannukset jakautuvat yhteiskunnassa tasapuolisesti.

Suurimpia päästövähennyksiä tavoitellaan tieliikenteestä. Vuoden alusta voimaan tulivat tuet vähäpäästöisemmän auton hankintaan ja loppuvuodesta tulossa on myös tuki sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen taloyhtiöissä.  Biopolttoaineiden osuutta lisätään tieliikenteessä, lämmityksessä ja työkonekäytössä. Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä biopolttoainetyöryhmä on aloittanut tätä koskevan lainsäädännön valmistelun. Liikenne- ja viestintäministeriö puolestaan valmistelee parhaillaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä kevyen liikenteen matkoja 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Valtion toimet näkyvät kuluttajalle hankintatukina, kustannuksina ja vaihtoehtojen kasvuna polttoainepumpulla tai parempina pyöräteinä ja joukkoliikenneyhteyksinä, mutta toki ilmastoystävällinen arki vaatii meiltä myös aktiivisia valintoja. Öljylämmityksestä luopuminen on investointi. Ilmastoystävällinen ruokavalio ja hävikin minimointi ovat kunkin arjessa tehtäviä päätöksiä. Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä, eikä tämä onnistu ilman kotitalouksien toimia.

Kunnat ja alueet ovat paljolti vastuussa liikkumiseen ja asumiseen liittyvistä rakenteista ja järjestelmistä. Valtio on varannut tämän vuoden budjettiin kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen miljoona euroa. Tätä työtä edistämään palkkaamme ympäristöministeriöön lähiaikoina projektipäällikön, joka vastaa lisäksi valtion ja kuntien yhteistyön vahvistamisesta. Osana tulevan projektipäällikön tehtäviä on yhteistyö monipuolisen suomalaisen ilmastoverkostokentän kanssa (mm. HINKU- ja FISU-kunnat) jo tunnistettujen hyvien käytäntöjen levittämiseksi mahdollisimman laajalle suomalaiseen kuntakenttään. Koska kunnat ja tulevat maakunnat ovat Suomessa itsenäisiä toimijoita, jää valtion tehtäväksi pääosin selkänojan tarjoaminen yhteistyötä ja verkostoja tukemalla ja vahvistamalla sekä toimenpiteiden suuntaa viitoittamalla.

Ilmastoystävälliset julkiset hankinnat ovat yksi julkisen sektorin keskeisimpiä ilmastotoimia. Parhaillaan on perusteilla uusi Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskus, jonka tehtävänä on lisätä julkisten toimijoiden kunnianhimoa ja osaamista sekä parantaa hankintojen vaikuttavuutta. Myös uudet Green dealit ja vaikuttavuushankintojen laajentaminen ympäristöasioihin ovat valmisteilla.

Presidentinvaalit nostivat ilmastonmuutoksen jälleen tiiviimmin poliittiselle agendalle. Eduskunnalle vuosittain annettavan ilmastovuosikertomuksen tavoitteena on, että se myös pysyy siellä. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toteutumista siis seurataan vuosittain. Tarvittaessa suunnitelmia tarkistetaan, mikäli päästöt eivät vähene tavoitteiden mukaisesti. Vuosikertomuksen myötä eduskunnalla ja kansalaisilla on mahdollisuus säännöllisesti keskustella ja ottaa kantaa ilmastopolitiikan suuntaan. Ensimmäinen virallinen vuosikertomus annetaan eduskunnalle keväällä 2019. Siinä tarkastellaan vuoden 2017 päästökehitystä taakanjakosektorilla sekä kartoitetaan mitä päästövähennystoimia on otettu käyttöön ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta.

Johanna Kentala-Lehtonen
Kirjoittaja on erityisasiantuntija YM:n ilmastoyksikössä

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.