Lentoliikenteen ilmastotoimet - CORSIA syöksykierteessä?

RSS
6.7.2018 Hallitussihteeri Janne Mänttäri, LVM

Katastrofi. Huono vitsi. Tässä eräitä järjestöjen ja median luonnehdintoja kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ICAOssa valmisteltavasta lentoliikenteen päästöjen hyvitysjärjestelmä CORSIAsta. Onko todella näin? Eivätkö lentoliikenteen toimijat tunnista vastuutaan valtavassa kasvussa olevan toimialansa ilmastovaikutuksista?

Syksyllä 2016 ICAO:n yleiskokouksessa tehtiin historiallinen päätös, jolla lentoliikenteestä tuli ensimmäinen teollisuudenala, joka itse päätti päästöjensä sääntelystä markkinamekanismin kautta. Siitä lähtien CORSIAn valmistelu on edennyt kiivaana, jotta tiukassa aikataulussa pysyttäisiin. Päästöjen hyvittäminen alkaa vuoden 2021 alussa, mutta vertailukauden päästöjen laskenta ja eräät muut toimet alkavat jo vuoden 2019 alussa. Tietääkseni ICAO ei ole koskaan aiemmin hyväksynyt virallista standardia yhtä nopeasti, kuin kesäkuun lopussa tapahtui päästöjen seurannan, raportoinnin ja todentamisen osalta.

Päätös ja siihen johtanut valmistelu ovat kuitenkin herättäneet kritiikkiä, koska kaikki Euroopan ajamat järjestelmän ympäristöllistä tehokkuutta tukevat piirteet eivät päätyneet lopulliseen tekstiin. Lisäksi osa päätöksistä lykättiin syksylle. Viimeinen pisara eräille kommentoijille oli ”fossiilisen polttoaineen viherpesu”, kuten haukuttiin päätöstä, jonka myötä toimijoille annettaisiin etua sellaisen fossiilisen polttoaineen käytöstä, joka tuottaa vähintään 10 prosentin CO2-elinkaarivähenemän.

On epäselvää, tuleeko tällaista polttoainetta ikinä markkinoille. Lisäksi on tärkeää huomioida, että operaattori voi vähäpäästöisempiä polttoaineita käyttämällä vähentää hyvitysvelvoitteidensa määrää vain samassa suhteessa, kuin kyseinen polttoaine tuottaa elinkaarensa aikaisia päästövähenemiä. Esimerkiksi jätepohjainen uusiutuva lentopolttoaine voi sekoitussuhteesta riippuen tuottaa useiden kymmenien prosenttien päästövähenemän. Polttoaine on suurin yksittäinen kuluerä operaattoreille, joten linjauksia pohditaan tarkoin. CORSIAssa yhtälöön vaikuttavat vielä päästöoikeuksien hinnat, joiden nousu tukisi vähäpäästöisempien polttoaineiden käyttöönottoa.

Jokainen kansainvälisiin neuvotteluihin osallistunut ymmärtää, että noin 200 valtion kesken neuvoteltu kompromissi on harvoin täydellinen yhdellekään osapuolelle. CORSIAn toimintaa ja ympäristövaikutuksia seurataan tarkoin. ICAOn yleiskokouksessa voidaan sopia muutoksista, jos asetettuihin tavoitteisiin ei päästä.

En ymmärrä, miksi eräät tahot odottavat CORSIAn olevan eurooppalaisesta näkökulmasta täydellinen jo suunnittelupöydällä. Vielä vaikeampaa on nähdä etuja siinä, että Eurooppa ajaisi valmistelun umpikujaan ja siten estäisi CORSIAn aloituksen. Kaikki tai ei mitään -taktiikka ei aja ympäristön etua. Tärkeät neuvottelut päästöoikeuksista ja uusiutuvien polttoaineiden kestävyyskriteereistä jatkuvat syksyllä.

Päästöjen hyvittäminen on välttämätöntä, koska lentoliikenteen määrä lisääntyy voimakkaasti. Uuden teknologian käyttöönotolla, operationaalisilla parannuksilla ja uusiutuvien polttoaineiden käytöllä voidaan selvästi vähentää päästöjä, mutta ne eivät riitä ICAO:n tavoitteeseen, joka on pysäyttää päästöt vuoden 2020 tasolle. Pidemmällä aikavälillä päästöjä pitäisi myös pystyä voimakkaasti vähentämään nykytasosta. Tieliikenteessä sähköiset voimalinjat ovat todellisuutta, mutta sähköistä lentoliikennettä joudutaan odottamaan vähintäänkin 2030-luvulle. Odotellessa voimme pohtia, onko jokainen lentäen suoritettava matka välttämätön.

Hallitussihteeri Janne Mänttäri
Liikenne- ja viestintäministeriö

 

Kommentit (2 kommenttia)
Mikko Viinikainen
31.7.2018
klo 12.53
Kiitokset Jannelle! Lentoliikenne on ainoa toimiala, joka on kyennyt rakentamaan globaalin päästöjen hallintajärjestelmän. Suomessa tätä vain tunnetaan kovin huonosti. Janne blogi avaa hyvin tätä CORSIA-kokonaisuutta. Lentoliikenteen päästöistä ja niiden
vaikutuksista ilmastoon voit lukea lisää täältä: www.lentoliikennejailmasto.fi
Mika Taipalus
4.9.2018
klo 20.22
Lentoliikenne synnyttää liikennettä myös maassa. Joissakin maissa seurataan ja raportoidaan tarkemmin matkustajien ja henkilökunnan käyttämiä kulkutapamuotoja. Suomessa yksityisauto tai taksi on suosittu valinta tulla lennolle. Helsinki-Vantaalla parkkialueita
palvelevat bussit pitäisikin muuttaa sähköisiksi, aloittaa Kehäradalla ympärivuorokautinen junaliikenne ja käynnistää toimet, joilla alle kolmen tunnin junamatkalla korvautuvat liityntälennot maakunnista lopetettaisiin. Vaikka kotimaan lennot lennetään vähäpäästöisillä
koneilla, vievät ne lentoasemalta terminaali- ja kiitotiekapasiteettia, joka tulisi paremmin käytetyksi kaukolennoilla, joita junalla matkustaen ei voi korvata.