Miten puolittaa kansalaisten hiilijalanjälki vuoteen 2030 mennessä?

RSS
16.10.2018 Johanna Kentala-Lehtonen
Kulutus
© Kuva: Linda Saukko-Rauta/Redanredan

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi 1,5 asteen raporttinsa maanantaina 8.10. Lyhyesti sanottuna raportin viesti on, että olemme kaukana Pariisin ilmastosopimuksen asettamasta tavoitteesta rajoittaa maapallon lämpenemistä ja että kasvihuonekaasupäästöjen olisi laskettava vauhdilla, jotta tavoitteen saavuttaminen olisi mahdollista. Mitä tekemistä tällä on kansalaisten kulutuksen kanssa? Mitä vaikutusta minun, yksittäisen suomalaisen toiminnalla tähän maailmanlaajuisen ilmiöön voi olla?

Tutkimusten mukaan kotitalouksien kulutuspäästöt muodostavat 70 prosenttia suomalaisten kasvuhuonekaasupäästöistä. Merkittävimmät päästöt synnyttävät asuminen, liikkuminen ja ruoka.

Vuosi sitten julkaistussa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa linjataan, että kansalaisia kannustetaan puolittamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä. Kulutuksen päästöistä osa syntyy kuitenkin muualla kuin Suomessa ja siten niihin vaikuttaminen ulottuu Suomea laajemmalle.

Loppuvuodesta julkaistavan tutkimuksen mukaan suomalaisten hiilijalanjäljen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä ei vielä riitä vastaamaan Pariisin sopimuksessa asetetun 1,5 asteen tavoitteeseen. Tällä hetkellä suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 10 000 kg CO2/vuosi ja 1,5 asteen mukainen hiilijalanjälki suomalaiselle vuonna 2030 olisi noin 3 000 kg CO2/vuosi.

Jostain on lähdettävä liikkeelle

Syyskuun lopussa ympäristöministeriö järjesti työpajan, jossa kansalaisen hiilijalanjäljen puolittamistavoitetta pohdittiin sadan ihmisen voimin. Mukana oli hallinnon väkeä, tutkijoita, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia, alueiden ja kuntien virkahenkilöitä ja nuoria ja opiskelijoita.

Tilaisuuden alustuksina kuultiin Ilmastopaneelin jäsenen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötekniikan professorin Lassi Linnasen sekä Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikön Ari Nissisen esitykset, joista ensimmäinen pureutui globaalin kulutuksen haasteisiin ja turhan kulutuksen ongelmaan ja toinen suomalaisen hiilijalanjäljen kehitykseen ja mahdollisiin toimenpiteisiin.

Tärkeintä antia tilaisuudessa olivat työpajat, joissa osallistujat pääsivät ideoimaan ja keskustelemaan päästövähennyksistä asumisessa, liikkumisessa, ruuassa sekä muussa kulutuksessa. Näistä pohdinnoista syntyneitä ajatuksia kehitetään eteenpäin muun muassa Motivan kokeilunpaikassa tulevan syksyn ja ensi kevään aikana.

Muutoksia monella tasolla

On selvää, ettei kansalainen puolita hiilijalanjälkeään pelkästään omilla toimillaan vaan myös järjestelmän on muututtava. Järjestelmän on myös tehtävä kansalaisten ilmastoystävällisistä valinnoista helppoja. Järjestelmässä isoimmat vähennykset syntyvät energiantuotannon muuttamisesta fossiilisista energianlähteistä uusiutuviin. Toinen iso muutos tarvitaan liikennejärjestelmässä ja kaavoituksessa eli siinä, millaisia matkoja kansalaisen on päivän aikana tehtävä, ja mitä liikennevälineitä hänellä on käytettävissään. Myös ruokailun hiilijalanjälkeen voidaan järjestelmätasolla vaikuttaa esimerkiksi koulu- ja työpaikkaruokailun tarjonnalla – mutta myös ruoantuotantotavoilla ja maankäytöllä.

Järjestelmätason muutokset ovat asian yksi puoli, jossa ratkaisut tiedetään ja paljon on jo tehtykin. Yksin ne eivät kuitenkaan vie meitä maaliin asti. Meneillään olevat tutkimukset osoittavat, että teknologian kehitys ei ole pystynyt kokonaan kompensoimaan suomalaisten tulotason kasvun tuomaa päästöjen kasvua 2000-luvulla. Tarvitaan siis myös kulutuskäyttäytymisen muutos.

Tieto omien toimien vaikutuksesta on eräs keskeisistä asioista, joista lähteä liikkeelle. Harvoin pelkkä tieto yksin saa toimintaa aikaan, ja siksi on tärkeää pohtia myös yhteiskuntamme normeja ja arvoja: Mitkä asiat yhteiskunnassamme koetaan arvokkaaksi? Mitä haluamme säilyttää? Mitä haluamme saada enemmän? Ja miten nämä voisivat olla linjassa ilmastonmuutoksen hillintään tarvittavien toimien kanssa? Entä miten muutetaan ilmastoystävälliset tavat normaaleiksi elämäntavoiksi? Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö hiljattain totesi, kun tietyt vaikutukset kertautuvat miljoonia tai miljardeja kertoja, muodostuu pienistä puroista suuri virta. Presidentin esimerkki on tärkeä osa tätä työtä.

Kansalaisen arjessa eniten omiin päästöihin vaikuttavat valinnat, joita tehdään asumisen, liikkumisen ja ruuan suhteen - alla on niistä vaikuttavimmat. Kaikki näistä eivät ole mahdollisia kaikille, mutta myös sillä on vaikutusta, että tekee näistä jonkin tai että tekee näistä jotain edes osan ajasta.

  • Muuta pienempään asuntoon lähemmäs työpaikkaasi ja vaihda sähkösopimus vihreään sähköön. Omakotitalossa muuta lämmitysmuoto uusiutuvaan energiaan. Säästä sähköä ja lämmintä vettä.
  • Vähennä/luovu henkilöauton käytöstä ja lentämisestä. Pyöräile ja kävele nykyistä enemmän. Suosi junaa pitkillä matkoilla.
  • Muuta ruokavaliosi vegaaniksi tai edes kasvispainotteiseksi. Syö se minkä ostat eli vähennä hävikkiä.
  • Osta vain tarpeeseen. Mieti voitko saada tarvitsemasi tavaran käytettynä. Kierrätä omat tarpeettomat tavarat sekä jätteet. Suosi jakamista ja vähäpäästöisiä palveluita.

Lisää ehdotuksia elämäntapamuutokseen löytyy esimerkiksi Sitran listaamista 100 fiksusta teosta. Myös uudistuvaan Ilmastodieetti-laskuriin on tulossa ominaisuus, joka ehdottaa laskijalle suoraan sopivia keinoja oman hiilijalanjäljen pienentämiseen.

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.