Saadaanko meriliikenteeseen uusi ilmastosopimus?

RSS
10.4.2018 Laura Sarlin / Liikenne- ja viestintäministeriö
 
 
IMO
Ympäristöjärjestöt lähettivät terveisensä IMO:lle. © Kuva: Laura Sarlin

Merenkulun alalla katseet ovat juuri nyt Lontoossa, jossa on tämän viikon aikana tarkoitus saada aikaan vuoden tärkein ilmastosopimus. Lontoossa kokoontuu Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n 173 maata, jotka pyrkivät yhteisymmärrykseen alustavasta kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevasta strategiasta. Nyt hyväksyttävä alustava strategia pitäisi sisällään myös pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen. Strategia on tarkoitus päivittää vuonna 2023, kun käytössä on lisätietoa laivojen päästöistä ja alan odotetusta kasvusta.

Merenkulku vastaa noin 2,5–3 prosentista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä, mutta sektorin päästöjen arvioidaan kasvavan 50–250 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Valtavan suuri vaihteluväli arviossa johtuu alan riippuvuudesta taloudellisen kasvun aiheuttamasta kysynnästä: jos maailmankauppa kasvaa huikeaa vauhtia, myös merikuljetusten kysyntä tulee olemaan valtavaa.

Pariisin ilmastosopimus ei sisällä nimenomaista kirjausta meri- tai ilmaliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Toisaalta Pariisin sopimuksen tarkoituksena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahden asteen verrattuna esiteolliseen aikaan pyrkien toimiin, joilla rajoitetaan lämpötilan nousu 1,5 asteeseen. Tämä tavoite edellyttää kaikkien maiden ja kaikkien sektoreiden toimia tavoitteen saavuttamiseksi. YK:n ilmastopuitesopimuksen Kioton pöytäkirjassa sovittiin, että meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä tulisi sopia Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n puitteissa.

IMO:ssa päätettiin jo syksyllä 1997, että sen alaisen meriympäristön suojelukomitean (MEPC) tulisi arvioida toimia meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Vuonna 2011 sovittiin energiatehokkuussäännöistä, jotka koskevat niin rakennettavia kuin olemassa olevia aluksia ja ovat jo vähentäneet sektorin suhteellisia päästöjä (per kuljetettu tonni/km). IMO:ssa ei ole kuitenkaan toistaiseksi sovittu sektorin kattavista ilmastotavoitteista. Vertailun vuoksi: IMO:n sisarjärjestö Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on sitoutunut ilmaliikenteen päästöjen rajoittamiseen ja sopinut nk. CORSIA-päästöhyvitysjärjestelmästä. Merenkulku onkin yksi viimeisistä ellei viimeinen ala, jolta puuttuvat selkeät ilmastotavoitteet.

Suomi on osallistunut neuvotteluihin alusta lähtien. Suomen kantana on ollut, että meriliikenteen tulisi vähentää päästöjään suhteessa osuuteensa maailmanlaajuisista päästöistä ja pyrkiä osaltaan toteuttamaan Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteet. Eri maiden kannat ovat neuvottelujen aikana eronneet eniten juuri kunnianhimon tason osalta. Monien mielestä tulisi ottaa huomioon, että merenkulku on tällä hetkellä kestävin liikennemuoto ja että sektori ei voi itse säädellä merirahtien kysynnän kasvua. Lisäksi pitkän aikavälin päästövähennysteknologioiden saatavuutta ja hintaa on vielä vaikea arvioida.

Toinen kiistanalainen aihe on strategiaa ohjaavat periaatteet. Etenkin monet kehittyvät valtiot haluavat, että ilmastopuitesopimuksen puitteissa tunnettu yhteisten mutta eriytettyjen vastuun periaate ohjaisi IMO:n strategiaa ja jatkotoimia. Suomen kanta on, että päästöjen vähentäminen edellyttää toimia kaikilta ja että strategiassa tulisi ottaa huomioon merenkulun erityispiirteet, kuten se, että valtaosa maailman kauppalaivoista on rekisteröity kehittyviin maihin. Suomi kuitenkin tukee päästövähennystoimien aiheuttamien vaikutusten arviointia ja huomioimista toimista sovittaessa.

Eri maiden näkemykset eroavat vielä niin suuresti, että lopputuloksen arvaaminen on mahdotonta. Selvää on vain, että kaikki osapuolet joutuvat tekemään kompromisseja. Suomen tavoitteena on kuitenkin, että IMO:ssa saadaan aikaiseksi riittävän kunnianhimoinen ja tehokas strategia, joka ohjaa meriliikennettä pitkällä tähtäimellä kohti nollapäästöjä.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.