Suomen Talanoa kartoittaa tietä ilmastonmuutoksen torjunnan menestystarinaan

RSS
12.6.2018 Johanna Kentala-Lehtonen

”Missä olemme, mihin pyrimme ja miten sinne pääsemme?” Tässä Talanoan eli ilmastoneuvotteluiden ohessa parhaillaan tarinoiden kautta käytävän keskustelun keskeiset kysymykset. Tämän vuoden aikana järjestämme kansallisesti Talanoa-konseptin alla useita keskusteluja pohjustamaan syksyn ilmastoneuvotteluja Puolan Katowicessa. Tilaisuuksien luonne vaihtelee kaikille avoimista kansalaiskeskusteluista ilmastopolitiikan sidosryhmien tapaamisiin sekä ministerin kutsumiin pyöreän pöydän asiantuntijakeskusteluihin, joissa ilmastoneuvotteluihin osallistuvat järjestöedustajat tapaavat eri tieteenalojen huippuasiantuntijoita ja kertovat omia tarinallisia näkemyksiään Talanoan keskeisiin kysymyksiin liittyen.

Ensimmäinen, huhtikuun lopussa käyty pyöreän pöydän keskustelu keräsi kiitosta erilaisesta muodostaan, jossa tarinallisuuden siivittämänä pystyttiin keskustelemaan vapaammin ja etsimään osallistujia yhdistäviä näkökulmia. Tulevissa keskusteluissa tavoitteena on kehittää vielä tarinallisuuden ohessa keskustelun vastavuoroisuutta vähentämällä etukäteen pyydettyjä tarinoita ja jättämällä enemmän aikaa aidolle vuoropuhelulle. Asiantuntijatilaisuuksien yhteydessä hyödynnämme myös kyselyitä näkemysten keräämiseen. Keskusteluista ja kyselyistä kerätty aineisto huomioidaan lisäksi Suomen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman laadinnassa.

Missä olemme?

Ensimmäisessä pyöreän pöydän keskustelussa asiantuntijat varoittivat Suomen olevan takamatkalla kehityksestä, jolla ilmastonmuutoksen voittamisesta saataisiin uusi menestystarina Suomelle samaan tapaan kuin kehitys sotien jälkeen köyhästä kansasta hyvinvoivaksi teollisuusmaaksi on ollut. Siinä missä sotien jälkeen osattiin hyödyntää vallinneet maailmantalouden tuulet, nyt tarvittaisiin merkittäviä lisäpanostuksia sekä tutkimukseen ja koulutukseen että yhteiskunnan palveluistamiseen nykyistä nopeammalla tahdilla.

Toisaalta Suomella on myös käsissään monia menestyksen avaimia, joilla nykyisiin isoihin trendeihin globalisaatioon, digitalisaatioon ja ilmastonmuutokseen voidaan vastata. Asiantuntijakeskustelussa tällaisina tunnistettiin ainakin teknologinen ja muu osaaminen, luonto(suhde), demokratia ja kansalaisten osallisuus.

Mihin pyrimme?

Vuonna 2015 hyväksytyssä kansallisessa ilmastolaissa on linjattu, että Suomi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. EU on asettanut tavoitteekseen 80-95% päästövähennykseen samalle ajalle. Pariisin sopimuksen myötä näyttää siltä, että tuota tavoitetta on edelleen kiristettävä, jotta lämpeneminen voidaan rajata alle 2 asteeseen ja pyrkiä kohti 1,5 astetta.

Erään asiantuntija-arvion mukaan oikeudenmukainen päästövähennystavoite Suomelle voisi olla 90 % yhdessä nykyisten hiilinielujen kanssa. Alustavasti tällä hallituskaudella on jo linjattu hiilineutraalisuustavoitteesta vuodelle 2045. Suomi yhdessä kuuden muun EU-maan kanssa on jo ehtinyt vaatia EU:n 2030 tavoitteiden kiristämistä.

Huhtikuussa teetetty kysely asiantuntijoille ja tilaisuuksien osallistujille osoitti vahvaa tukea vähintään ilmastolain mukaiselle Suomen päästövähennystavoitteelle.

Miten sinne pääsemme?

Tavoitteet ovat haastavia ja monenlaisia toimia niihin pääsemiseksi tarvitaan. Sekä asiantuntijakeskusteluissa että kyselyssä ja avoimissa tilaisuuksissa keskeisiksi toimiksi nousevat erityisesti energiantuotannon rakenteen muutos pois fossiilisista polttoaineista sekä kulutustapojen muutos. Kansalaisten valintoihin vaikuttaminen ja kulutuksen rakenteiden muuttaminen ovat tärkeä osa välttämätöntä muutosta, jonka olisi toteuduttava nopeasti riittävien päästövähennysten aikaansaamiseksi. Kyselyn vastausten mukaan myös kansalaiset näyttävät heränneen tähän. Vaikuttavimpia muutoksia voidaan saada aikaan asumisen, liikkumisen ja syömisen valinnoissa. Nämä linkittyvät läheisesti myös tarvittavaan energiamurrokseen.

Kulutuksen ja energiantuotantorakenteen muutosten ohella tärkeänä teemana esiin nousee myös Suomen edelläkävijyys ilmastotyön kirittäjänä EU:ssa ja globaalisti. Millä keinoin saisimme muut maat mukaan, kun omat toimemme eivät tätä ongelmaa ratkaise? Tätä kysyvät niin asiantuntijat kuin kansalaisetkin.

Edelläkävijyys ilmastopolitiikassa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa merkitsee todennäköisesti eri asioita eri toimijoille. Syksyllä järjestettävässä pyöreän pöydän keskustelussa tarkoituksemme onkin kysyä osallistujilta – ja ehkä kyselyn avulla myös muilta sidosryhmiltä ja kiinnostuneilta – näkemyksiä siitä, mitä edelläkävijyys konkreettisesti voisi Suomelle tarkoittaa ja mitä toimia se edellyttäisi. Tietä uudelle Suomen menestystarinalle ilmastonmuutoksen torjunnassa on hyvä kartoittaa mahdollisimman laajasti.

Johanna Kentala-Lehtonen
Erityisasiantuntija, ilmastoyksikkö
Ympäristöministeriö

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.