Kysymyksiä ja vastauksia muoveista

Miksi muovihaasteeseen pitää tarttua?

- Muovit ovat ominaisuuksiensa vuoksi laajasti käytettyjä materiaaleja. Muovien globaali tuotanto on kasvanut 20-kertaiseksi 1960-luvulta lähtien ja sen odotetaan kaksinkertaistuvan seuravan 20 vuoden aikana. Muovien käyttöön liittyy kuitenkin ongelmia, joista polttavimpia on muovien päätyminen ympäristöön, muun muassa mereen ja mahdollisesti myös ravintoketjuihin.

- Muovien kierrätyspotentiaali on suurimmaksi osaksi hyödyntämättä. Kierrätetyn muovin kysyntä on nykyään vain 6 % muovin kysynnästä Euroopassa. Muoveja korvaavia materiaaleja on toistaiseksi saatavilla rajoitetusti eikä niiden potentiaaleja ja ominaisuuksia täysin tunneta.

Mikä on muovin kierrätyksen tilanne EU:n alueella?

- EU:ssa muovijätteen kierrätyspotentiaali on suurimmaksi osaksi hyödyntämättä. Alle 30 % EU:n alueella syntyvästä muovijätteestä kerätään kierrätystä varten. EU-maiden muovijätteestä 31 % päätyi kaatopaikoille ja 39 % poltettavaksi. On arvioitu, että muovisten pakkausmateriaalien arvosta hukataan 95 % silloin, kun materiaalia on käytetty vain kerran ja lyhyen aikaa.

- Suurin osa EU:n muovijätteestä on peräisin pakkauksista.

Mitä muovijätteelle tapahtuu Suomessa?

- Toimiva jätehuolto on avainasemassa muovihaasteen ratkaisemiseksi.

- Suomessa orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto estää myös muovien viemisen kaatopaikalle.

- Muovin erilliskeräys alkoi vuoden 2016 alussa. Erilliskeräyksellä tuetaan muovien kierrätystä. Erilliskeräystä varten muovipakkausten tuottajien tulee järjestää vähintään 500 vastaanottopaikkaa. Jokaisessa yli 10 000 asukkaan taajamassa tulee olla vähintään yksi vastaanottopaikka.

- Muovin keräystietoja:

  • Vuonna 2015, jolloin muovia ei vielä erilliskerätty, muovijätteitä kerättiin 86 000 tonnia. Vuoden 2015 kokonaisjätemäärä oli 10,6 miljardia tonnia, joten muovin osuus jätteistä oli vain noin 0,08 %.
  • Vuonna 2016, jolloin muovia alettiin erilliskerätä, kotitalouksien osuus erilliskerätystä muovista oli 23 000 tonnia eli noin 27 %.
  • Vuonna 2016 valtaosa (53 000 t eli 61 %) erilliskerätystä muovista hyödynnettiin energiana. Kaikista muovijätteistä kierrätykseen materiaalina päätyi 12 000 tonnia. Kierrätykseen materiaalina päätyvä muovi oli peräisin muoviteollisuudesta, teollisuuden pakkausmuovista ja ehkä rakentamisesta.
  • Kerätyistä kuluttajamuovipakkauksien kierrätysaste on Suomessa 65-70 %. Vuonna 2018 tavoitteena on saavuttaa 75 % kierrätysaste. Loppuosa kuluttajilta kerätyistä muovipakkauksista päätyy energiahyötykäyttöön kotimaassa.
  • Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä arvioi sekajätteen joukossa olevan muovipakkauksia 14,1 % ja muuta muovia 1,2 %. Vuonna 2015 sekajätteestä hyödynnettiin energiana 77 % ja vuonna 2016 noin 93%.
  • Tilastokeskuksen yhdyskuntajätetilasto ja jätetilasto 2015 (kaikkien toimialojen jätteet ml. kotitaloudet)

- EU:n jätedirektiivimuutosten myötä mm. muovipakkausten kierrätystavoitteet kiristyvät edelleen (50 % vuonna 2025, 55 % vuonna 2030). Tavoitteiden saavuttamiseksi muovipakkausten erilliskeräystä ja kierrätystä on tehostettava huomattavasti nykyisestä. Tällä hetkellä muovipakkauksista kierrätetään noin 24 %. Erilliskerätty pakkausjätemuovi kierrätetään pääosin kotimaassa uusien tuotteiden raaka-aineena (kuten PET-pullot, muovikassit, jätesäkit, muoviputket).

Viedäänkö Suomesta muovia ulkomaille?

- Kaikki kuluttajamuovipakkaukset, joka laitetaan keräyslaatikoihin, viedään Riihimäelle Fortumin laitokseen, jossa se lajitellaan. Osa kierrätetään ja osa poltetaan.

- Muovijätettä ei juurikaan viedä Suomesta muualle käsiteltäväksi. Hyvin pieniä määriä (n. 100-200 t/a) puhtaita PVC-putkia on toimitettu käsiteltäväksi muihin Euroopan maihin (Ruotsi ja Latvia), koska niiden käsittelyyn ei ole tällä hetkellä Suomessa soveltuvia menetelmiä tarjolla ja niiden energiahyödyntämiseen liittyy haasteita niiden kemiallisten ominaisuuksien takia.

- Suomesta on polttokapasiteettipulan tai muun käsittelykapasiteettipulan takia viety jonkin verran yhdyskuntajätettä ja rakennusjätettä lähinnä Viroon ja Ruotsiin, jolloin muovia on voinut päätyä vientiin näiden jakeiden seassa. Vuonna 2016 jätesiirtoluvalla vietiin jätteitä noin 260 000 tonnia Suomesta ulkomaille (Suomen ympäristökeskus 2018).

- Sekalaisen rakennusjätteen vienti Viroon alkoi vuonna 2013, jonka jälkeen vientimäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa aina vuoteen 2016 saakka. Vuonna 2016 sekalaista rakennusjätettä vietiin Viroon lajiteltavaksi noin 60 000 tonnia. Näistä määristä mahdollisen vientiin päätyneen muovijätteen osuutta on vaikea arvioida.

Mistä muovi valmistetaan?

- Muoveilla tarkoitetaan yhden tai useamman tyyppisten monomeeriyksikköjen muodostamaa polymeeriä. Yleensä muovilla viitataan fossiilisista raaka-aineista valmistettuihin muoveihin. Maailman öljyntuotannosta noin 6 prosenttia käytetään muovin valmistukseen. Muoveja voidaan valmistaa myös biopohjaisista materiaaleista, kuten tärkkelyksestä ja selluloosasta. Sekä biopohjaiset että fossiilisista aineista valmistetut muovit voivat olla biohajoavia.

- Muovien ominaisuuksia muokataan seosaineilla, joita ovat muun muassa erilaiset pehmittimet, palon‐ ja mikrobienestoaineet ja väripigmentit. Täyteaineet, kuten kalsiitti, talkki ja kaoliini, vähentävät muovien kutistumista ja parantavat näin muovituotteen laatua.

- Varsinaisten muovimateriaalien lisäksi polymeerejä käytetään myös muun muassa tekstiilikuitujen, kosmetiikan, liimojen ja maalien valmistukseen. Niin sanottu mikromuovijäte kattaa kaiken polymeereistä tulevan ”mikrohiukkasjätteen”, eli sitä muodostuu useista erilaisista lähteistä.

Mistä muovin kulutus Suomessa muodostuu?

Muovin käyttökohteet Suomessa
Lähde: Olli Sahimaa, SYKE, 2013

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mitä hyötyä on muovin kierrätyksestä?

- Muovin kierrätys säästää fossiilisia ja neitseellisiä raaka-aineita sekä vähentää muovin valmistuksesta aiheutuvia päästöjä ja ilmastovaikusta.

- On arvioitu, että muovintuotanto ja muovijätteen poltto aiheuttavat vuosittain maailmanlaajuisesti noin 400 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä. Jos maailman kaikki muovijäte kierrätettäisiin, näin saatu säästö vastaisi 3,5:tä miljardia tynnyriä öljyä vuodessa.

- Muovien kierrätys, muovien käytön vähentäminen eri tavoin sekä muovia korvaavien materiaalien kehittämien ja käyttöönotto luovat edellytyksiä uusille innovaatioille, investoinneille ja työpaikoille.

Miksi muovijätteen hyödyntäminen on myös hankalaa?

- Muovien kierrätyksen haasteita ovat muovityyppien suuri määrä ja kuluttajaperäisten muovien likaisuus. Lisäksi muovia sisältävissä tuotteissa on usein myös haitallisia ja/tai vaarallisia aineita, joita ei pystytä riittävästi jäljittämään tai erottamaan. Muoveihin voi myös sitoutua ympäristöstä erilaisia aineita. Kaikki tämä hankaloittaa kierrätystä, tekee siitä kalliimpaa ja vaikuttaa kierrätetyn muovin laatuun ja arvoon.

- Myös lajittelun haastavuus ja toistaiseksi vielä harvahko erilliskeräyspisteverkosto jarruttavat muovien hyödyntämistä. Erilliskeräystä tullaan jatkossa tehostamaan.

- Muovien kierrätyksen tuntuvaan vauhdittamiseen tarvitaan aiempaa parempia kierrätysratkaisuja mekaanisesta kierrätyksestä aina kemialliseen kierrätykseen. Tavoitteena tulee olla korkealaatuisen kierrätyksen saavuttaminen huomioiden materiaalien laatu, turvallisuus ja mahdollinen myöhempi kierrätettävyys. Muovijätteelle ja kierrätysmuoville tarvitaan myös nykyistä toimivammat markkinat ja uusia käyttökohteita. Kuluttajien asenne ja mahdollisuudet muovien kierrätykseen sekä luottamus kierrätysmuovista valmistettuihin tuotteisiin on olennaista. Avainasemassa on kuitenkin tuotteiden suunnittelu jo alunperin kestäviksi, korjattaviksi ja kierrätettäviksi.

Mitä Suomessa ja EU:ssa tehdään muovien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi?

- Ympäristöministeriön johdolla on laadittu Suomen kansallinen muovitiekartta, joka sisältää toimenpide-ehdotukset muoveihin liittyvien haasteidenratkaisemiseksi. Lisää tietoa muovitiekartan sivulla ym.fi/muovit

-Euroopan komission julkaisi tammikuussa 2018 EU:n muovistrategian. Sen tavoite on vähentää muovijätteen ja -roskan aiheuttamia ongelmia: tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä sekä tuotesuunnittelua, joka edistää muovituotteiden uudelleenkäyttöä, korjattavuutta ja kierrätystä. Samalla luodaan edellytyksiä uusille kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille. Strategiassa on mukana muun muassa kertakäyttömuoveja ja mikromuovia kosmetiikassa koskevat lainsäädäntöaloitteet. Lisää tietoa muovistrategiasta (Euroopan komissio)

- EU:n jätelainsäädännössä aiotaan nostaa jätteiden, esimerkiksi pakkausjätteen ja pakkausmuovin, kierrätystavoitteita. Tämä merkitsee myös muovin kierrätyksen merkittävää lisäämistä.

- EU:n pakkausjätedirektiivi edellyttää jäsenmailta toimia muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi. Suomessa ympäristöministeriö ja Kaupan liitto ovat tehneet sopimuksen muovisten kantokassien käytön vähentämisestä. Sopimukseen on liittynyt tähän mennessä 12 kaupan alan yritystä, joilla on yhteensä 3155 myymälää. Joidenkin kauppojen kokemuksen mukaan muovikassien myynti on jopa puolittunut maksullisuuden ja valistuksen ansiosta.

- Euroopan kemikaalivirasto ECHA selvittää mikromuovien rajoittamista kemikaaliasetuksen (ns. REACH-asetus) nojalla.

- EU:n komissio antoi 28.5.2018 direktiiviehdotuksen tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä. Sillä rajoitettaisiin kertakäyttömuovien kulutusta ja laajennettaisiin muovituotteiden valmistajien ja maahantuojien vastuuta muovijätteestä. Direktiiviehdotus kattaa Euroopan rannikoita yleisimmin roskaavat kertakäyttötuotteet, kuten take away -ruokien pakkaukset, juomamukit, kertakäyttöiset ruokailuvälineet ja -astiat, erilaiset muovia sisältävät vanutuotteet, muovitikut ja pillit, filtterisavukkeet sekä muovikassit ja muovipullot. Direktiiviehdotuksessa ehdotetaan tuoteryhmittäin eri toimia: kulutuksen rajoittamista, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta. Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteiden jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Lisäksi jäsenmaiden tulee lisätä kuluttajien tietoisuutta kyseisten tuotteiden asianmukaisesta jätehuollosta ja roskaamisen seurauksista, mistä tulee varoittaa myös tuotemerkinnöin. Komissio pyrkii tehostamaan myös hylättyjen kalastusvälineiden talteenottoa laajentamalla niitä koskevaa tuottajavastuuta sekä jo aiemmalla alusjätteiden vastaanottojärjestelmien kehittämistä koskevalla aloitteella.

Mitä kansainvälistä yhteistyötä muovihaasteen parissa tehdään?

- YK:n kolmannessa ympäristökokouksessa (UNEA 3) joulukuussa 2017 annettiin meriroskaa ja mikromuoveja koskeva päätöslauselma sekä päätettiin perustaa työryhmä valmistelemaan muoviroskaongelman ratkaisua maailmanlaajuisesti. Merten roskaantumisen vähentäminen on esillä myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa (tavoite 14), ja Suomi sitoutui Ruotsin aloitteesta laadittuun sitoumukseen edistää poishuuhdeltavien kosmetiikkatuotteiden sisältämien muovisten mikrohelmien käytön kieltämistä (vuoteen 2020 mennessä).

- Itämeren rantavaltiot ja EU ovat sopineet Itämeren suojelukomissiossa (HELCOM) merten roskaantumista koskevasta ohjelmasta.

- Pohjoismaiden ministerineuvolla on useita muoviroskaan ja mikromuoveihin liittyviä projekteja. Pohjoismailla on myös yhteinen muoviohjelma (2017), jonka suositusten toteuttamista seurataan aktiivisesti.

- Muoviongelma on ollut esillä myös Arktisessa neuvostossa ja sen alaisessa arktista merensuojelua edistävässä PAME-työryhmässä ja haitallisia aineita käsittelevässä ACAP-työryhmässä.

- Monien kansainvälisten luonnonsuojelusopimusten (YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus; yleissopimus muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta; sopimus Itämeren, Koillis-Atlantin, Irlanninmeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelusta) kokouksissa ja Kansainvälisessä valaanpyyntikomission kokouksissa on käsitelty muoveja.

Biohajoavat, biopohjaiset, oxohajoavat ja mikromuovi

Onko biohajoava muovi parempi ratkaisu?

- Biohajoava muovi on hyvä ratkaisu silloin kun se todella hajoaa luonnossa. Useita nykyisten biohajoavina myydyt materiaalit eivät kuitenkaan hajoa luonnon olosuhteissa, vaan osaltaan pahentavat muoviongelmaa. Monet niistä aiheuttavat ongelmia myös jätehuoltojärjestelmien teollisissa prosesseissa.

- Biohajoavien muovien tarkempaa merkintäjärjestelmää ollaan parhaillaan luomassa EU:ssa, jotta kuluttaja saisi riittävästi selkeää tietoa tuotteiden todellisesta käyttäytymisestä.

- Biohajoavat muovit eivät sovellu muovin kierrätykseen, sillä ne heikentävät kierrätysmuovin laatua. Biojätteeseen ne voi yleensä laittaa, mutta eräissä EU-maissa tämä on kielletty biohajoavuuteen liittyvien ongelmien vuoksi.

- Mikäli muoville pystytään kehittämään aidosti biohajoava vaihtoehto, on sillä suuri merkitys muoviongelman ratkaisemisessa.

Mitä ovat biopohjaiset muovit?

Biopohjaiset muovit valmistetaan uusiutuvista materiaaleista, kuten selluloosasta, ligniinistä, kitiinistä, villasta tai tärkkelyksestä. Biopohjaisten materiaalien käyttö ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että nämä muovit olisivat biohajoavia, sillä sekä biopohjaisista että fossiilisista raaka-aineista voidaan valmistaa, sekä biohajoamattomia että biohajoavia muoveja.

Mitä ovat ns. oxo-hajoavat muovit?

- Oxo-hajoavat muovit ovat tiettyjä lisäaineita sisältäviä muovimateriaaleja. Nämä lisäaineet toimivat katalysaattoreina muovimateriaalien pilkkoutumisessa mikrorakeiseksi muovimateriaaliksi. Oxo-materiaalista valmistetut tuotteet pilkkoutuvat pienenpieniksi mikromuoveiksi, jotka voivat jäädä ympäristöön ja voivat lisätä ympäristön saastumista. Niitä ei pidetä biohajoavina. Oxo-raaka-aineista valmistetut tuotteet eivät sovellu kompostointiin, biojätekeräykseen eikä kierrätykseen.

- Komissio on parhaillaan tekemässä selvitystä oxo-hajoavien muovien käytön vaikutuksesta ympäristöön ja tulee tarvittaessa ehdottamaan toimenpiteitä niiden käytön rajoittamiseksi tai niiden haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.

Mitä on mikromuovi ja mitkä ovat sen merkittävimmät päästölähteet?

- Mikromuovit ovat alle 5 mm:n kokoisia muovihiukkasia. Ne kulkeutuvat vesistöihin mm. yhdyskuntajätevesien ja hulevesien kautta.

- Osa mikromuoveista on tarkoituksella tuotettuja ns. primäärejä mikromuoveja (kuten kosmetiikan muovirakeet). Sekundäärit mikromuovit syntyvät muovin pilkkoontuessa ja hajotessa (esimerkiksi ultraviolettisäteilyn ja lämpötilamuutoksen vuoksi). Lisäksi niitä irtoaa tekstiileistä ja liikenteestä (autonrenkaat, tiemaalit).

Miten merkittävä ongelma on kosmetiikan mikromuovit ja mitä niiden haittojen vähentämiseksi tehdään?

- Euroopan kemikaalivirasto ECHA valmistelee EU:n kemikaaliasetuksen (REACH-asetus) mukaista ehdotusta mikromuovien rajoittamiseksi erilaisissa tuotteissa, kuten kosmetiikassa, pesuaineissa ja maaleissa. Komissio selvittää myös, kuinka mikromuovipäästöjä voitaisiin vähentää tehokkaimmin muista, kosmetiikkaa huomattavasti merkittävämmistä mikromuovien lähteistä, kuten autonrenkaista ja tekstiilien pesemisestä.

- EU:n ympäristömerkin kriteereissä poishuuhdeltaville kosmeettisille valmisteille (esim. kuorintavoiteet, shampoot ja suihkusaippuat) edellytetään, etteivät nämä tuotteet sisällä mikromuoveja. Lisäksi astian- ja pyykinpesuaineiden ympäristömerkkikriteerejä ollaan uudistamassa vastaavasti. Pohjoismaisen Joutsenmerkin kriteereissä jo vaaditaan, etteivät kosmetiikkatuotteet sisällä mikromuovia.

- Ruotsin valmistelema kansallinen rajoitus koskee ns. pois huuhdeltavaa ja hangattavaa kosmetiikkaa, kuten suihkugeelejä, shampoita ja hammastahnoja. Ne edustavat hyvin rajallista osaa mikromuoveja sisältävistä kosmeettisista tuotteista.

- Ilman rajoituksiakin mikromuovien määrä kosmetiikassa on viime vuosina vähentynyt. Eurooppalaisten kosmetiikkavalmistajien edunvalvojan Cosmetics Europen mukaan niiden käyttö vähentyi hankaavassa ja pesevässä pois huuhdeltavassa kosmetiikassa vuosina 2012-2015 noin 80 prosenttia. Yhä useammat kosmetiikkayritykset, myös suomalaiset, ovat vapaaehtoisesti luopuneet mikromuovin käyttämisestä.

Miten mikromuovit käyttäytyvät jätevedenpuhdistuksessa?

- Suomessa jätevedenpuhdistamot ovat laadukkaita. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän tutkimuksen mukaan vain yksi prosentti mikromuovista läpäisee puhdistamoprosessin ja päätyy vastaanottavaan vesistöön. Puhdistettavat vesimäärät ovat kuitenkin suuria, joten yksi prosenttikin puhdistamon läpäiseviä mikromuoveja merkitsee pitkällä aikavälillä mikromuovien kertymistä vastaanottavaan vesistöön.

- Valtaosa mikromuovista päätyy vedenpuhdistuksen jälkeen lietteeseen.

Merten roskaantuminen

Miten laaja on maailman merten muoviongelma?

- Maailmanlaajuisesti meriin päätyy vuosittain 5–13 miljoonaa tonnia muovia eli 1,5–4 prosenttia muovin maailmanlaajuisesta tuotannosta. Arvioiden mukaan meressä olevista roskista yli 80 prosenttia on muovia. Merivirrat kuljettavat muoviroskaa hyvinkin pitkän matkan päähän. Muoviroska voi painua pohjaan, huuhtoutua maihin, hajota mikromuoviksi tai muodostaa valtameriin roskapyörrelauttoja. YK:n ympäristöohjelman arvioiden mukaan meriympäristön kärsimät haitat ovat vuosittain vähintään 8 miljardia Yhdysvaltain dollaria maailmanlaajuisesti.

- Muoviroska on vakava uhka meren eliöstölle. Globaalisti noin 1 miljoonaa merilintua ja 100 000 merinisäkästä kuolee joka vuosi muovijätteiden takia.

- Merten roskaantuminen aiheuttaa taloudellista vahinkoa muun muassa matkailulle, kalastukselle ja merenkululle.

- Suurimpia roskaajia ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa.

Onko muovi ongelma Suomen vesistöissä ja Itämeressä?

- Itämerellä roskaantuneimmat ympäristöt ovat isojen kaupunkien läheisyydessä sijaitsevia rantoja. Suurin osa, noin 70 %, Itämeren roskista on muovia. Näistä suuri osa on erilaisia, usein kertakäyttöisiä, pakkauksia. Roskia päätyy mereen rantojen käytön lisäksi veneilystä ja aluksilta sekä kalastuksesta.

- Mikromuoveja löytyy sekä merestä että sisävesistä ja selvitysten mukaan niitä on löydetty myös esimerkiksi pullovesistä (huom. selvitys ei koskenut Suomea). Mikromuoveja on havaittu Itämeren vesipatsaasta keskimäärin noin kymmenkunta partikkelia kuutiometristä. Eliöstöstä havaintoja on tehty esimerkiksi yksi hippunen per tutkittu simpukka ja mikromuoveja noin kahdessa prosentissa tutkittuja silakoita. Vaikka tiedot muovien kasaantumisesta valtameriin ovat hälyttäviä, tilanne Itämerellä ei ole yhtä huolestuttava, vaikkakin potentiaalinen ongelma.

- Mikromuovien terveysvaikutuksia ihmiselle tai vaikutuksia eliöstölle ei vielä tiedetä. Riskeinä pidetään muovien sisältämiä ja vesiympäristöstä tiivistämiä haitallisia aineita. Mikromuoveja, mm. kuituja, on myös huoneilmassa.

- Mikromuovien päätymisestä vesistöihin ja niiden esiintymisestä vesistöissä (järvet ja Itämeri) on meneillään useita selvityksiä. Lisää tietoa www.syke.fi/meriroskat

Julkaistu 22.3.2018 klo 13.20, päivitetty 12.11.2018 klo 10.36