Kansainvälinen yhteistyö – öljy- ja kemikaalivahingot

Laajan alusöljy- tai -kemikaalivahingon torjunta Itämerellä edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, joka perustuu kansainvälisiin yhteisiin toimintaoheisiin. Itämerellä yhteistoiminnasta on sovittu Itämeren suojelukomission (HELCOM) ja Pohjoismaiden torjuntayhteistyösopimuksen (Kööpenhaminan sopimuksen) puitteissa. Lisäksi Suomella on kahdenvälisiä sopimuksia öljyntorjunnan yhteistyöstä Venäjän ja Viron kanssa.

Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) täydentää EU-maiden torjuntaresursseja varustamalla ja vuokraamalla torjunta-aluksia Itämerellä.

Öljyntorjunta-alus, Halli
Jouko Pirttijärvi, YHA Kuvapankki

Kansainväliset sopimukset

Suomen ja Viron öljyntorjuntasopimus, 1993 (SopS 31/1995)
Suomen ja Venäjän öljyntorjuntasopimus, 1989 (SopS 54/1990)
Yleissopimus väliintulosta öljysaastuntaonnettomuuksissa aavalla merellä (IMO/intervention), 1969 (SopS 62-63/1976)

  • Sopimuksen alainen pöytäkirja: Vuoden 1973 pöytäkirja väliintulosta aavalla merellä muista aineista kuin öljystä johtuvissa pilaantumistapauksissa (IMO/1973) (SopS 72/1986)

Vuoden 1990 kansainvälinen yleissopimus öljyvahinkojen torjuntavalmiudesta, torjumisesta ja torjuntayhteistyöstä (IMO/OPRC) (SopS 32/1995)

  • Sopimuksen alainen pöytäkirja: Vaarallisten ja haitallisten aineiden torjuntayhteistyötä merellä koskeva pöytäkirja (IMO/OPRC-HNS) (ei vielä kansainvälisesti voimassa)

Sopimus Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä öljyn tai muiden haitallisten aineiden aiheuttaman meren pilaantumisen torjunnassa, 1993 (Pohjoismainen torjuntayhteistyösopimus) (SopS 71-72/1998)

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Magnus Nyström, p. 0295 250 212, etunimi.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 14.5.2013 klo 10.09, päivitetty 10.6.2016 klo 9.35