Pilaantuneet alueet

Pilaantunut maa-alue
Jouko Pirttijärvi, YHA Kuvapankki

Maaperä, pohjavesi ja sedimentti

Maaperän pilaantumisella tarkoitetaan sitä, että ihmisen toiminnasta aiheutuneet haitalliset aineet huonontavat maaperän laatua, mikä voi vaarantaa tai haitata ihmisen terveyttä tai ympäristöä taikka voi vähentää viihtyisyyttä tai muuten loukata yksityistä tai yleistä etua.

Pohjaveden pilaantumisella tarkoitetaan pohjaveden laadun sellaista muutosta, joka voi vaarantaa tai haitata terveyttä tai ympäristöä tai voi muutoin loukata yleistä tai toisen yksityistä etua. Pilaantumisella tarkoitetaan myös pohjaveden laadun huonontumista vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella taikka toisen kiinteistöllä olevan pohjaveden muuttumista kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää.

Pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistamisella tarkoitetaan haittojen ja riskien selvittämistä ja arviointia sekä niiden seurantaa, poistamista tai merkittävää vähentämistä. Myös vesistöjen sedimentit saattavat olla pilaantuneita ja edellyttää puhdistamista. Yleisimmin sedimenttien laatuun kiinnitetään huomiota kuormitetuilla alueilla ruopattaessa.

Ympäristöministeriö ohjaa pilaantuneiden alueiden puhdistamiseen liittyvän lainsäädännön ja valtakunnallisen ohjeistuksen kehittämistä. Ympäristöministeriö edistää pilaantuneiden alueiden kunnostamista tapauksissa, joissa vahingon aiheuttaja on tuntematon tai ei kykene korvaamaan aiheutuneita kustannuksia. Kunnostamista tuetaan mm. öljysuojarahaston tutkimus- ja kunnostushankkeen (Jaska-hanke) ja valtion jätehuoltotyöjärjestelmän kautta.

Lainsäädäntö, valtakunnallinen strategia ja ohjeet antavat puitteet puhdistamiselle

Lainsäädännössä määritellään puitteet pilaantuneen maaperän ja pohjaveden käsittelylle. Ympäristönsuojelulain maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot sekä yleiset periaatteet tähtäävät siihen, että haitallisten aineiden vaikutukset ympäristössä estetään ennakolta tai, jos niitä ei voida kokonaan estää, rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi.

Laeissa ja asetuksissa on myös määräyksiä mm. alueen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimisesta, puhdistusvastuun kohdentumisesta, kunnostuksen luvanvaraisuudesta ja ilmoitusvelvollisuudesta kiinteistöä myytäessä tai vuokrattaessa. Pilaantuneita alueita koskevat ympäristönsuojelulain ja -asetuksen pykälät uudistettiin 1.9.2014 voimaan tulleen  ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Pilaantuneisiin alueisiin liittyvät keskeiset tavoitteet sekä toiminnan kehittämistarpeet ja –keinot on määritelty valtakunnallisessa pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategiassa. Strategia pitää sisällään myös valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman.  

Kestävien kunnostusmenetelmien kehittämisen ja käyttöönoton tehostamiseksi on parhaillaan menossa hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva pilaantuneiden maa-alueiden ja maa-aineskierrätyksen kokeiluohjelma.

Pilaantuneen maa-alueen riskinarvioinnista ja kestävästä riskinhallinnasta on annettu ympäristöministeriön ohje. Ohje kattaa aiempaa ohjetta laajemmin kaikki ympäristön osat sekä riskinhallinnan. Sedimenttien ruoppauksesta ja läjittämisestä on annettu ympäristöministeriön ohje, joka on tarkoitettu sovellettavaksi myös puhdistusruoppauksessa.

Viranomaisten tehtävät

Ympäristöministeriö kehittää yleisellä tasolla pilaantuneiden alueiden hallintaa. Maaperän pilaantumiseen liittyvissä asioissa toimivalta on ensisijaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla, jotka käsittelevät puhdistamista koskevat ilmoitukset. Puhdistamista koskevat ympäristöluvat käsitellään aluehallintovirastossa. Toimivalta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Helsingin ja Turun kaupungin alueilla on siirretty valtion viranomaisilta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.

Maaperän tilan tietojärjestelmä

Pilaantuneiden alueiden tunnistamiseksi viranomaiset ovat kartoittaneet alueita, joilla on ollut tai on sellaista toimintaa, josta maaperään voi joutua haitallisia aineita. Näillä alueilla pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tulee yleensä ajankohtaiseksi, kun alueella ympäristöä mahdollisesti pilannut toiminta päättyy, kun alueen maankäyttö muuttuu tai kun pilaantuneeksi epäilty alue on yritys- tai kiinteistökauppojen kohteena tai jos ympäristössä havaitaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai haitallisia vaikutuksia.

Maaperän pilaantumista koskevien kohdetietojen hallintaan on ympäristöhallinnossa rakennettu Maaperän tilan tietojärjestelmä, joka sisältää tietoja mahdollisesti pilaantuneista, pilaantuneiksi todetuista, puhdistetuista ja puhtaaksi todetuista alueista.

Vuosi 2015 oli maaperän vuosiLOGO_IYS_FI_High_Res.jpg

Vuonna 2015 vietettiin YK:n yleiskokouksen julistamaa kansainvälistä maaperän vuotta. Vuoden tarkoituksena  oli kertoa maaperän merkityksestä ihmiskunnalle ja parantaa kansalaisten tietoisuutta maaperästä, sen toiminnasta ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista. Terve maaperä on terveen elämän perusta, sillä se takaa terveellisen ruoantuotannon. Maaperä on myös perusta rehu-, kuitu-, polttoaine- ja lääkekasvien viljelylle ja hoidolle. Maaperään on varastoitunut suuri määrä hiiltä, millä on merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Lisäksi maaperä varastoi ja suodattaa vettä ja parantaa tulvien ja kuivuuden sietokykyä. Teelusikallisessa maata voi olla tuhansia eliölajeja, miljoonia yksilöitä ja satoja metrejä sienirihmaa. Eri lajeilla on oma tehtävänsä maaperän toiminnassa kuten aineiden kierrossa. Maaperä on uusiutumaton resurssi ja siksi sen suojelu on välttämätöntä ruokaturvallisuudelle ja kestävälle tulevaisuudelle. Kansainvälisen maaperän vuoden tavoitteena on, että maaperän kestävä käyttö ja suojelu otettaisiin paremmin huomioon päätöksenteossa ja ihmisten toiminnoissa.

Julkaistu 3.2.2016 klo 9.06, päivitetty 19.9.2016 klo 13.18