Vihreä kasvu

Vihrea talous.jpg

Vihreä kasvu tähtää sellaisen taloudellisen toimeliaisuuden edistämiseen, joka vahvistuessaan

  • vähentää ympäristökuormitusta
  • käyttää luonnonvaroja ja energiaa tehokkaasti, ei tuhlailevasti
  • korvaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävällä käytöllä uusiutumattomia
  • ylläpitää ja jopa kasvattaa luontopääomaa ja luonnon tarjoamia hyötyjä
  • edistää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Ympäristöministeriö edistää talouden ja yhteiskunnan rakenteellista muutosta kestävämpää suuntaan tavoitteena

  • vähähiilinen ja energiatehokas Suomi,
  • resurssiviisaat ratkaisut, luonnonvarojen kestävä käyttö, toimiva kiertotalous,
  • hyvä ympäristön tila,
  • luonnon monimuotoisuus, toimivat ekosysteemipalvelut sekä
  • kaupunkiseutujen kilpailukyky, hyvinvointia tukevat asumisolot.

Keinoina säädösvalmistelu, kehittämistoiminta ja kokeiluhankkeet

Ympäristöministeriössä vihreän kasvun edistäminen tapahtuu osana ministeriön koko toimintaa. Tärkeitä välineitä ovat tutkimus- ja kehittämistoiminta, kokeiluhankkeet, arviointi- ja suunnittelutyökalut sekä säädösvalmistelu. Ympäristöministeriö pyrkii myös lupamenettelyiden ja valvonnan kautta varmistamaan, että yritystoiminnasta koituu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle.

Ympäristöministeriön valmisteilla olevassa vihreän kasvun ohjelmassa keskeisiä teemoja ovat mm.

  • kestävän biotalouden edistäminen,
  • kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden ratkaisut (ml. rakentaminen),
  • ympäristöohjaavan verotuksen ja ympäristölle haitallisten tukien tiekartta sekä
  • ympäristölupa- ja arviointimenettelyiden kokonaisuuden tehostaminen.

Vihreän kasvun edistäminen on yhteistyötä

Ympäristöministeriö on keskeisesti mukana vihreää kasvua edistävässä yhteistyössä viranomaisten, kuntien, tutkimuslaitosten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Tätä tukevat useat kansalliset strategiat ja ohjelmat, joista tärkeimmät ovat:

Vihreän kasvun avainindikaattorit

Vihreän kasvun sekä resurssi- ja materiaalitehokkuuden avainindikaattorit -hankkeen (ViReAvain) päätavoitteena oli luoda Suomen oloihin sopivat vihreän kasvun avainindikaattorit, jotka ovat kansainvälisesti tarkoituksenmukaisia ja tukevat vihreän talouden kehittymistä sekä kansallisella että alueellisella tasolla. ViReAvain-hanke toteutettiin Lynet-toimijoiden SYKEn ja Luken johdolla. Työssä oli mukana myös Ramboll Oy, Oulun yliopisto, Motiva ja Tilastokeskus. Työn toteutusta valvoi YM, TEM ja MMM.

Hankkeessa tunnistettiin 19 avainindikaattoria, jotka antavat monipuolisen kuvan vihreän kasvun mahdollisuuksista ja kipupisteistä.

Energia- ja ilmastostrategia

EnergiaSuomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä mm. energiatehokkuutta lisäämällä ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä lisäämällä.

Energia- ja ilmastotiekartta

Tiekarttatyössä selvitetään keskeisiä vaihtoehtoja vuoden 2050 päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarkastelemalla vaihtoehtoihin liittyviä haasteita, mahdollisuuksia ja taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi käsitellään vuoteen 2030 ulottuvia tekijöitä kuten EU:n energiapolitiikan tavoitteita.

Biotalousstrategia

BiokaasulaitosBiotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja työllisyyttä biotalouden tuotteilla ja palveluilla luonnon toimintaedellytykset turvaten. Kestävä biotalous tunnistaa luonnon merkityksen hyvinvoinnin, terveyden ja elinkeinotoiminnan lähteenä. Huomio kohdistetaan myös luonnon aineettomiin arvoihin ja niiden hyödyntämiseen. Kaupunkiseudut suurine investointeineen ovat tärkeitä biotalouden kehittämisympäristöjä. Biotalouden ratkaisut tukevat hyvän elinympäristön rakentamista. Valtioneuvoston yhteinen tutkimushanke selvittää lainsäädännön, hallintomenettelyjen ja yhteistyön kehittämistarpeita kestävän biotalouden vauhdittamiseksi.

Materiaalitehokkuusohjelma

Materiaalitehokkuusohjelmalla tavoitellaan samanaikaisesti talouskasvua ja luonnonvarojen viisasta käyttöä haitalliset ympäristövaikutukset minimoiden. Työkaluina ovat mm. teollisten symbioosien vahvistaminen, alueellisen toimintamallin kehitäminen, materiaalitehokkuuskatselmukset ja sopimusmenettelyn kehittäminen, lupakäytäntöjen selkeyttäminen sekä EU:n resurssitehokkuuspolitiikkaan vaikuttaminen. Ohjelman toimeenpanossa pyritään niin ikään kansallisen yhteistyön vahvistamiseen.

Biodiversiteettistrategia

Strategian viidessä päämäärässä korostuu mm. vankkaan tutkimustietoon perustuva päätöksenteko sekä Suomen vastuu maailman luonnosta osana kansainvälistä yhteisöä. Erityinen huomio kiinnitetään luonnonvarojen kestävään käyttöön. Uusiutuvia luonnonvaroja tulee käyttää tavalla, joka varmistaa, että ne todellakin uusiutuvat eivätkä vähene. Uusiutumattomia luonnonvaroja taas on käytettävä mahdollisimman ekotehokkaasti.

Metropolipolitiikan vahvistaminen

RaiteetMetropolipolitiikan tavoitteena on vahvistaa Helsingin seudun kansainvälistä kilpailukykyä ja tasapainoista kehitystä. Hallituskaudella 2011–2015 metropolipolitiikan painopisteitä ovat hallinnon rakenteiden kehittäminen, maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, maahanmuuttokysymykset ja sosiaalinen eheys. Metropolipolitiikan toteutuksessa otetaan lisäksi huomioon työvoimatarpeita palvelevat toimet ja koulutusmahdollisuudet.

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli

YK:n ympäristöohjelman UNEP:n yhteydessä toimii luonnonvara- ja ympäristökysymyksiin erikoistunut kansainvälinen tutkimuspaneeli, IRP (International Resource Panel). Paneeli tuottaa tutkimustietoa luonnonvarojen globaalin käytön kannalta tärkeistä teemoista kuten metalleista, biomassoista, vedestä, kansainvälisistä materiaalivirroista ja kansainvälisestä kaupasta, ilmasto- ja ympäristöteknologiasta, talouden ja ympäristövaikutusten irtikytkennästä, kestävistä kaupungeista sekä kestävistä ruokaketjuista. Uusia aiheita ovat kiertotalous, innovaatiot ja uudelleenvalmistus sekä globaali hallinto ja köyhyys. Suomi on tukenut IRP:n toimintaa sen alusta saakka vuodesta 2007. Paneelin jäsenenä Suomesta toimii pääjohtaja Lea Kauppi SYKE:stä.

Kokeilemme ja kehitämme

Vihreän kasvun kannalta merkittäviä kokeilu- ja kehittämishankkeita ovat mm. hiilineutraalia yhteiskuntaa edistävä HINKU, ravinteiden kierrätysohjelma, yrityskumppanuushanke luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä Ekokoti-hanke, jossa luodaan edellytyksiä ekologiselle arjelle.

HINKU

HINKU-tunnus rgb 1cm (jpg)Mukana olevien 19 kunnan tavoitteena vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Saavutuksia:

  • Satoja toteutettuja toimenpiteitä ilmastopäästöjen vähentämiseksi
  • Päästöt vähentyneet kuudessa vuodessa keskimäärin 19 %
  • Huomattavia taloudellisia säästöjä

www.hinku-foorumi.fi

Ravinteiden kierrätysohjelma

TLehmä_uusiavoitteena saada Saaristomeri kuntoon, ravinteet kiertoon ja hyötykäyttöön. Noin 30 hankkeessa

  • Kehitetään liete- ja biopohjaisia lannoitevalmisteita
  • Kerätään ravinteita vesistöstä
  • Tehostetaan jätevedenpuhdistamoiden toimintaa
  • Luodaan ravinnekierrätyksen uutta teknologiaa

www.ym.fi/ravinteidenkierratys

Yritysvastuuverkosto FIBS

FIBSYrityksille tietoa

  • Yritystoiminnan vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen
  • Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen aiheuttamista riskeistä
  • Luontopääoman tarjoamista mahdollisuuksista
  • Tietoa ja työkaluja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi

Yhdessä oppimista

  • Kaikille avoimet tilaisuudet, seminaarit ja työpajat
  • Kohdennettu koulutusohjelma Master Class  yhdeksälle yritykselle

www.fibsry.fi/fi/

Ekokoti

  • SäätynappulaSparrataan liikeideoita, jotka liittyvät kuluttajien resurssiviisaisiin valintoihin
  • Hillitään ilmastonmuutosta elintarvikesektorin joka vaiheessa alkutuotannosta kuljetukseen, vähittäiskauppaan ja kuluttajaan.
  • Luodaan malli ekokodista ja kehitetään Ilmastodieetti-laskuria.
  • Parannetaan asumisen palveluiden, korjausrakentamisen ja LVIS-alan ammattilaisten energiatehokkuuden osaamista.
  • Lanseerataan Ilmastolounas ja etsitään keinot ruokahävikin vähentämiseen.

http://www.syke.fi/ekokoti

Ympäristöministeriön selvitys

Julkaistu 22.1.2015 klo 12.45, päivitetty 3.7.2017 klo 9.27