Montrealin pöytäkirja

Vuonna 1987 allekirjoitettu Montrealin pöytäkirja on osoittautunut kansainvälisen ympäristönsuojeluyhteistyön menestystarinaksi. Sen ansiosta maailma on välttynyt laajamittaiselta otsonikadolta. Se on myös ainoa kansainvälinen ympäristösopimus, jonka kaikki maailman maat ovat ratifioineet.

aurinkorasva
iStockphoto

Tuloksekkaan kansainvälisen yhteistyön ansiosta otsonikerrosta heikentävien aineiden kulutus on vähentynyt maailmanlaajuisesti yli 98 prosenttia vuodesta 1987, ja haitallisimpien aineiden käytöstä on teollisuusmaissa pääosin luovuttu kokonaan. Otsonikerroksen on kuitenkin ennustettu elpyvän entiselleen vasta vuosisadan loppupuolella, sillä jo päästetyt yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavat aineet pysyvät pitkään ilmakehässä.

Jatkossa Montrealin pöytäkirjan tavoitteena on myös ilmastonmuutoksen torjunta. Montrealin pöytäkirjaa päätettiin 2016 laajentaa koskemaan myös fluorihiilivetyjä eli HFC-yhdisteitä, jotka ovat korvanneet kielletyt otsonikerrosta heikentäviä aineita. HFC-yhdisteet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja.

Montrealin pöytäkirja pohjautuu vuonna 1985 tehtyyn Wienin sopimukseen ja sisältää sitovia sopimuksia otsonikerrosta heikentävien aineiden käytön ja valmistuksen vähentämiseksi. Pöytäkirjan toimivuus perustuu siihen, että sen vaatimusten vastaavuus uusimpaan tutkimustietoon tarkistetaan säännöllisesti. Lisäksi siihen yhdistyy toimiva rahoitusjärjestelmä, jonka avulla kehitysmaat toimeenpanevat sopimuksessa asetettuja velvoitteita.

Kielletyt ja rajoitetut aineet

CFC-yhdisteiden, halonien, hiilitetrakloridin ja 1,1,1-trikloorietaanin valmistus ja kulutus kiellettiin vuonna 2010 maailmanlaajuisesti, lukuunottamatta kriittisiä ja välttämättömiä käyttötarkoituksia.

HCFC-yhdisteille ja metyylibromidille on sovittu valmistuksen ja kulutuksen lopettamisaikataulu. Kehitysmailla on yleisesti 10 vuoden siirtymäaika teollisuusmaiden aikatauluista. Valmistuksen ja kulutuksen rajoituksista on tiettyjä poikkeuksia, kuten ihmisten terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi tehdyt välttämättömän ja kriittisen käytön poikkeukset, sekä kehitysmaiden kotimaisten tarpeiden tyydyttämiseksi tuotetut aineet.

HFC-yhdisteiden käyttöä vähennetään merkittävästi sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa. Pöytäkirjan linjaamilla toimilla arvioidaan estettävän yli 70 gigatonnia vastaavat hiilidioksipäästöt vuoteen 2050 mennessä.

  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2009 otsonikerrosta heikentävistä aineista (Eur-Lex)
  • Komission asetus (EU) N:o 744/2010 (Haloniliite) (Eur-Lex)
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014 fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta (Eur-Lex)

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi, p. 0295 250 209, etunimi.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 30.4.2015 klo 10.37, päivitetty 31.8.2017 klo 8.55