Kioton pöytäkirja

 
 

Kioton pöytäkirja (Kyoto Protocol) täydentää YK:n ilmastopuitesopimusta ja edistää sen tavoitteen toteutumista asettamalla oikeudellisesti sitovat velvoitteet kehitty­neiden maiden kasvihuonekaasupäästöille. Päästövähennysvelvoitteissa huomioidaan myös hiilinielujen (metsät, maaperä) vaikutukset.

Dohan osapuolikokous
© Kuva: UNclimatechange/Flickr

Kioton pöytäkirja astui voimaan vuonna 2005. Se on ensimmäinen oikeudellisesti sitova sopimus, jonka avulla päästöjä on vähennetty kansainvälisesti.kasvihuonekaasupäästöille. Päästövähennysvelvoitteissa huomioidaan myös hiilinielujen (metsät, maaperä) vaikutukset.

 
 

Kioton ensimmäinen velvoitekausi kattoi vuodet 2008–2012. Suomi ratifioi Kioton pöytäkirjan yhdessä muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa vuonna 2002. Suomen tavoitteena oli pitää päästöt vuoden 1990 tasolla pöytäkirjan laskentasääntöjen puitteissa ja tässä onnistuttiin.

Kioton pöytäkirjan toisesta, vuodet 2013-2020 kattavasta velvoitekaudesta päätettiin vuonna 2012 Dohan osapuolikokouksessa. Toinen velvoitekausi tulee voimaan kun kolme neljäsosaa Kioton pöytäkirjan osapuolista on hyväksynyt ns. Dohan muutoksen, jolla toisesta velvoitekaudesta sovitaan. Pöytäkirjan toista velvoitekautta koskeva Dohan muutos ei ole marraskuuhun 2018 mennessä tullut kansainvälisesti voimaan, koska tarvittava määrä maita ei ole sitoutunut muutokseen. Kioton pöytäkirjan kapean kattavuuden ja erityisesti Pariisin sopimuksen voimaantulon vuoksi, pöytäkirjan toisen velvoitekauden voimaan astumisella ei ole käytännössä kovin suurta vaikutusta. Pariisin sopimuksen toimeenpanoon valmistautuminen ohjaa tällä hetkellä kansainvälistä ilmastopolitiikkaa Kioton pöy­täkirjaa laajemmin ja pitkäjänteisemmin.

Toisen velvoitekauden tavoitteet

Kioton toiseen velvoitekauteen on sitoutunut vähemmän maita kuin ensimmäiseen velvoitekauteen. Seuraavat maat ovat ilmoittaneet päästövähennystavoitteensa niin sanotun perusvuoden (useimmiten vuosi 1990) tasolta keskimäärin vuosina 2013–2020:

  • Australia (-0,5 %)
  • EU (-20 %)
  • Islanti (-20 %)
  • Kazakstan (5 %)
  • Kroatia (-20 %)
  • Liechtenstein (-16 %)
  • Monaco (-22 %)
  • Norja (-16 %)
  • Sveitsi (-15,8 %)
  • Kazakstan (-5 %)
  • Ukraina (-24 %)
  • Valko-Venäjä (-12 %)

Lisäksi toisella velvoitekaudella leikataan sallittua päästömäärää siltä osin kuin se ylittää vuosien 2008–2010 toteutuneet päästöt. Ensimmäiseltä velvoitekaudelta ylijääneet päästöyksiköt voi siirtää täysimääräisesti uudelle kaudelle, mutta niiden ostoa rajoitettiin merkittävästi ja ne siirretään erilliseen varantoon. Lähes kaikki Kioton toiselle velvoitekaudelle osallistuvat maat, EU-maat mukaan luettuna, ovat päättäneet, etteivät aio ostaa ylijääviä päästöyksiköitä. Myös joustomekanismien käyttöä rajoitettiin niin, että vain ne maat, jotka osallistuvat toiselle velvoitekaudelle, voivat käyttää niitä.

Toimet päästöjen vähentämiseksi

Kioton pöytäkirjan sitovien velvoitteiden piirissä olevat maat voivat itse tai yhdessä muiden kanssa päättää keinoista, joilla ne täyttävät velvoitteensa. Kioton pöytäkirja mahdollistaa joustomekanismien ja hiilinielujen käytön velvoitteen täyttämiseksi. Käytännössä Kioton pöytäkirjan maat ovat laatineet omia ilmasto-ohjelmiaan, joissa kansalliset toimenpiteet määritellään.

Maiden on raportoitava Kioton pöytäkirjan velvoitteiden toteuttamisesta vuosittain YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle.

EU:ssa Kioton pöytä­kirjan päästövähennysvelvoitteet toteutetaan vuoteen 2020 ulottuvalla EU:n ilmasto-ja energialainsäädännöllä, johon sisältyy 20 prosentin päästövähennysvelvoite vuoden 1990 tasosta. EU:n ilmastolainsäädännön kulmakiviä ovat teol­lisuutta ja energiantuotantoa säätelevä päästökauppa, jäsenvaltioita sitovat ta­voitteet uusiutuvan energian sekä energiatehokkuuden lisäämisestä sekä päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektoreiden päästöjen vähentämistä säätelevä taakan­jakoasetus. EU:n lainsäädäntö vuosille 2021−2030 on juuri uudistettu.

Lisätietoja

Ympäristöneuvos Outi Honkatukia, p. 0295 250 272, etunimi.sukunimi@ym.fi
Neuvotteleva virkamies Paula Perälä, p. 0295 250 224, etunimi.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 29.11.2018 klo 14.56, päivitetty 29.11.2018 klo 14.55