Kiertotalouden strateginen ohjelma

Kiertotalous on tulevaisuuden talousmalli, joka auttaa hillitsemään ilmastokriisiä, luontokatoa ja luonnonvarojen ylikulutusta. Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pysyvät käytössä pitkään ja turvallisesti. Kiertotalous ei ole vain kierrättämistä, vaan myös vuokrapalveluita, korjaamista ja jakamista.

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta keväällä 2021. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmalla hallitus haluaa vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä.

Ohjelman tavoitteena on hiilineutraali kiertotalous­yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä

Kiertotalousohjelman visio on "Suomi 2035: Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on menestyvän taloutemme perusta". Vision toteutuminen edellyttää luonnonvarojen kestävää ja tehokasta käyttöä. Tätä linjaavat ohjelman seuraavat tavoitteet:

  • Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin.
  • Resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. 
  • Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.

Kiertotalous­aiheiset podcastit ja webinaarit

Ohjaus kehittyy

  • Ei enää jätettä –asetukset etenevät. Mekaanisesti kierrätetyn uusiomuovin jätteeksi luokittelun päättyminen etenee. Säädösvalmistelun tilaa voi seurata ympäristöministeriön hankesivulta. Syksyllä 2022 betonimurskeen jätteeksi luokittelusta luovuttiin valtioneuvoston asetuksella 466/2022 | Finlex.fi. 
  • Kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoite kiertotalouden edistäjänä -raportti tarkastelee käyttöosuusvelvoitteiden kehittämisen mahdollisuuksia muovin, betonin, ravinteiden sekä kuitukankaiden arvoketjuissa. Tallenne raportin julkistuswebinaarista. 
  • Eduskunta hyväksyi veron Suomessa louhituille kaivosmineraaleille vuodesta 2024 alkaen. Veron tavoitteena on ohjata yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä. Lue lisää: Kaivosmineraaliverolaki 314/2023 | Finlex.fi
  • Kaatopaikkajätteen jäteveroa on korotettu vuodesta 2023 alkaen 70 eurosta 80 euroon tonnilta. Veropohjaa on myös laajennettu niin, että sitä maksetaan vuodesta 2023 alkaen rakentamisessa ja purkamisessa syntyvästä kipsijätteestä sekä vuodesta 2027 alkaen viherlipeäsakasta. Lue lisää: Laki jäteveronlain muuttamisesta 962/2022 | Finlex.fi
  • Komissio ehdottaa uusia EU:n laajuisia sääntöjä pakkaamiseen. Aloitteella on tarkoitus suitsia pakkausjätteen kasvua. Toimia tarvitaan, sillä nyt jokainen eurooppalainen tuottaa keskimäärin lähes 180 kiloa pakkausjätettä vuodessa. Lue lisää pakkausaloitteesta | ePressi.com sekä EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmasta.

Muuta ajankohtaista

Näin toteutamme kiertotalousohjelmaa

Twitter

#kiertotalousohjelma
#taloudenuusiperusta

Lisätietoja

Taina Nikula, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto, Kiertotalous Ympäristöneuvosto  Puhelin:0295250202   Sähköpostiosoite:


Sari Tasa, erityisasiantuntija 
työ- ja elinkeinoministeriö, Innovaatiot ja yritysrahoitus, Yritysten kansainvälistyminen ja toimialakohtainen elinkeinopolitiikka, Kiertotalous ja hiilineutraalius Puhelin:0295048242   Sähköpostiosoite: