Pariisin ilmastosopimus

Ajankohtaista RSS

Tiilikainen: Energia- ja ilmastostrategia vastaa ilmastonmuutoksen torjuntaan – metsät Suomen apuna

24.11.2016
Torstaina 24.11. julkistetussa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan keinoista vähentää fossiilisen energian käyttöä. Fossiilisella energialla katetaan tällä hetkellä lähes 90 prosenttia maailman energiatarpeesta.

COP21 logo
 

YK:n ilmastosopimuksen 21. osapuolikokouksessa Pariisissa sovittiin 12. joulukuuta 2015 uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti sitovasta ilmastosopimuksesta. Sopimuksen myötä ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Sopimus täydentää vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Päästövähennystavoitteiden lisäksi sopimuksessa on asetettu pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle sekä tavoite sovittaa rahoitusvirrat kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä. Viiden vuoden välein tapahtuvissa maailmanlaajuisissa kokonaistarkasteluissa tarkastellaan osapuolien yhteistä edistymistä suhteessa sopimuksen tavoitteisiin. Ensimmäinen kokonaistarkastelu tapahtuu vuonna 2023.

Lisäksi Pariisin sopimuksen mukaan tavoitteena on saavuttaa maailmanlaajuisten kasvihuonekaasujen päästöjen huippu mahdollisimman pian sekä vähentää päästöjä nopeasti sen jälkeen siten, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut ovat tasapainossa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla.

Pariisin sopimus ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita vaan osapuolet sitoutuvat sopimuksessa valmistelemaan, tiedottamaan, ylläpitämään sekä saavuttamaan peräkkäiset kansalliset päästötavoitteensa.

Pariisin sopimuksen voimaan tulemiseen vaadittiin vähintään 55 osapuolta, joiden osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on yhteensä vähintään 55 %. Voimaantulokynnys ylittyi lokakuussa 2016, kun muun muassa EU ratifioi sopimuksen. Pariisin sopimus astui voimaan 4.11.2016. Suomi saattoi kansallisen ratifiointinsa päätökseen 14.11.2016.

Sitoutuminen sopimukseen tapahtuu maiden omien kansallisten menettelyiden mukaisesti joko ratifioimalla, hyväksymällä tai liittymällä. Sopimukseen liittyneet osapuolet löytää YK:n ilmastosopimussihteeristön sivuilta.

Tällä hetkellä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa keskitytään sopimaan Pariisin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista.

Lue lisää tiedotteesta ja katso video hetkeltä, jolloin sopimus syntyi.

Kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja ja ajankohtaisia ilmastopolitiikan kuulumisia voi seurata YM:n Kohti nollapäästöjä -blogista.

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Outi Honkatukia, p. 0295 250 272, etunimi.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 11.5.2016 klo 9.22, päivitetty 16.11.2016 klo 3.21