Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus

Ei tarvitse. Direktiivi toimeenpannaan kansallisilla säädöksillä, joiden valmistelun ympäristöministeriö aloittaa keväällä 2024. Uusia kansallisia säädöksiä täytyy noudattaa rakentamisessa vasta, kun ne ovat tulleet voimaan. Siihen saakka noudatetaan voimassa olevia säädöksiä.

Ei tarvitse. Direktiivi edellyttää, että jäsenvaltioiden asuinrakennuskannan energiatehokkuuden täytyy parantua keskimääräisesti tietyn verran. Yksittäisille rakennuksille ei aseteta velvoitteita. Lisäksi velvoite energiatehokkuuden parantamisesta koskee jatkossakin tilannetta, jossa rakennusta ryhdytään korjaamaan muusta syystä.

Muiden kuin asuinrakennusten (esimerkiksi liike-ja toimistorakennukset) energiatehokkuuden on oltava myöhemmin määriteltävä kynnysarvoa parempi vuosiin 2030 ja 2033 mennessä. Energiatehokkuuden parannuksia voidaan tehdä muiden korjausten yhteydessä, ja kaikki vuoden 2020 jälkeen tehdyt korjaukset otetaan huomioon.

Uusien rakennusten on oltava jatkossa päästöttömiä. Direktiivin mukainen päästötön rakennus tarvitsee energiaa vähemmän kuin nykyiset lähes nollaenergiarakennukset. Fossiilisten polttoaineiden päästöjä ei saisi muodostua paikan päällä, ja myös rakennuksen käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasujen määrän pitäisi olla hyvin alhainen tai olematon. Vaatimukset asetetaan kustannusoptimaaliselle tasolle, kuten nytkin.

Nykyiset vaatimukset päivitetään, minkä yhteydessä asetetaan uusia vaatimuksia, mikäli jotain täytyy direktiivin velvoittamana lisätä. Vaatimukset asetetaan kustannusoptimaaliselle tasolle, kuten nytkin.

Sähköautojen latauspisteitä tulee lisää. Tämä tarkentuu toimeenpanon edetessä.

Rakennuksiin tulee lisää aurinkoenergiaa. Tämä tarkentuu toimeenpanon edetessä.

Direktiivi on sisällöltään laaja, ja sen toimeenpano vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin. Kansallisesti täytyy säätää muun muassa:

• päästöttömistä uudisrakennuksesta ja perusparannettavasta rakennuksesta
• rakennusten elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskemisesta ja ilmoittamisesta
• aurinkoenergian käytön lisäämisestä rakennuksissa
• rakennuksen omistajalle vapaaehtoisesta perusparannuspassista
• sähköautojen latauspisteiden lisäämisestä
• polkupyöräpysäköinnistä
• energiatehokkuustodistuksen sisältöön tulevista lisäyksistä.

Suomen on myös laadittava Kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma, joka korvaa Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020-2050.

Lisäksi rakentamisen lainsäädäntöön tehdään lukuisa joukko pienempiä lisäyksiä, täsmennyksiä ja vaatimustason nostoja.

Rakennuksen energiatehokkuuteen liittyvät marginaalikustannukset nousevat. Kuitenkin kustannusvaikutus on maltillinen, koska vaatimustasot säädetään kustannusoptimaaliselle tasolle kuten tälläkin hetkellä voimassa olevissa säädöksissä. Lisäksi direktiivi sisältää melko paljon jouston mahdollisuuksia, jotta ei syntyisi kohtuuttomia tilanteita. Joustot on tarkoitus ottaa käyttöön täysimääräisesti.

Rakennusten energiatehokkuuden parantumisesta hyötyvät sekä rakennusten omistajat että käyttäjät. Energiatehokkuuden parantaminen voi pienentää asumisen ja käytön kustannuksia, kun energiaa kuluu vähemmän. Energiatehokkaissa rakennuksissa on myös usein mukavampi esimerkiksi asua ja työskennellä.

Energiatehokkaat rakennukset ovat myös ilmastoteko, sillä rakennuksissa kuluu arvion mukaan 40 prosenttia energiasta ja aiheutuu 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa.