Erittäin uhanalaiselle jokihelmisimpukalle laaditaan suojelustrategia

Uutinen 27.3.2019 klo 17.23
Raakkukuva
Raakku tarvitsee lisääntymiseen väli-isännäksi taimenen tai lohen. © Kuvitus: Seppo Leinonen

Ympäristöministeriön asettama työryhmä laatii erittäin uhanalaiselle jokihelmisimpukalle eli kansankielellä raakulle suojelustrategian ja toimenpideohjelman. Työn on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

Raakku esiintyy Suomessa nykyisin enää runsaassa sadassa joessa. Monissa joissa raakut ovat häviämisen partaalla. Lajille sopivat elinympäristöt ovat vähentyneet jokirakentamisen ja purojen perkaamisen sekä veden laadun heikentymisen myötä. Elinvoimainen raakkukanta ilmentää joen hyvää tilaa.

Raakku elää vain virtavesissä ja lisääntymiseen väli-isännäksi taimenen tai lohen. Valtaosa Suomen tunnetuista raakkuesiintymistä sijaitsee nykyisin pohjoisessa Luton, Kemijoen ja Iijoen vesistössä. Etelä-Suomessa laji esiintyy enää muutamassa joessa, ja sen luontainen lisääntyminen on todennäköisesti loppunut useimmissa eteläisissä raakkujoissa. Raakkuyksilöt voivat kuitenkin sinnitellä heikentyneissä elinympäristöissä pitkään, sillä raakku on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji: se voi elää yli 200-vuotiaaksi.

Raakku on erityisesti suojeltava laji ja se on rauhoitettu Suomessa jo vuonna 1955. Maailmanlaajuisesti ja Suomessa se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, Euroopassa äärimmäisen uhanalaiseksi.

Raakun historiallisia uhkia ovat helmenkalastus ja jokien uittoperkaukset, nykyisin mm. vesivoiman tuotanto ja maa- ja metsätalous, jotka vaikuttavat sekä isäntäkaloihin että heikentävät veden laatua ja raakun elinympäristöä. Myös tiedonpuute aiheuttaa uhkia raakulle eri maankäyttöhankkeissa.

Työryhmän tehtävänä on määritellä toimenpiteet, joiden avulla raakun nykyiset populaatiot Suomessa olisivat säilytettävissä ja heikentyneiden populaatioiden elinkelpoisuutta voitaisiin parantaa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on lajin suotuisan suojelun tason saavuttaminen. Työhön sisältyy jokikohtaista tarkastelua lajin säilymistä uhkaavista tekijöistä ja mahdollisista ratkaisuista. Työryhmässä on edustettuina viranomaisia, tutkijoita, etujärjestöjä ja asiantuntijoita. Työryhmä kuulee työn edetessä eri sektoreiden asiantuntijoita sekä sidosryhmiä. Strategian ja toimenpideohjelman on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.

”Elinvoimainen raakkukanta edellyttää laaja-alaisia toimia, kuten vesiensuojelua raakkujokien koko valuma-alueella sekä lohi- ja taimenkantojen elvyttämistä. Monipuolinen työryhmä antaa mahdollisuudet löytää raakun kannalta hyviä ratkaisuja ja toimintatapoja”, sanoo työryhmän puheenjohtaja Tuula Kurikka Metsähallituksen luontopalveluista.

Lisätietoja

Päällikkö Tuula Kurikka, Metsähallitus, p. 0400 255 212, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö, p. 0400 143 876, etunimi.o.sukunimi@ym.fi

  • FI
  •  
  • SV