Euroopan unionin luonnon tilasta uusi arvio

Uutinen 21.5.2015 klo 14.54

Komissio on julkaissut uuden tiedonannon Euroopan unionin luonnon tilasta. Suomessa lajien ja luontotyyppien suojelutaso on pääosin epäsuotuisa boreaalisella vyöhykkeellä, mihin valtaosa maastamme kuuluu.

Jäsenvaltiot raportoivat EU-direktiiveillä suojeltujen lajien ja luontotyyppien suojelutasosta kuuden vuoden välein. Suomen raportti luontodirektiivin toimeenpanosta vuosilta 2007–2012 kattoi 125 lajia ja 69 luontotyyppiä. Lajien ja luontotyyppien suojelutasot arvioitiin erikseen pohjoisimman Suomen alpiinisen alueen, boreaalisen alueen ja Itämeren osalta.

Viiden lajin suojelutaso heikkeni, yhden parani

Metsäjänis.jpg
 Metsäjänis. Kuva: Esa Nikunen

Boreaalisella alueella ainoastaan isokultasiiven (perhoslaji) suojelutaso muuttui parempaan suuntaan epäsuotuisasta suotuisaksi. Viiden lajin suojelutason arvioitiin heikentyneen: suden, metsäjäniksen, metsäpeuran, jokihelmisimpukan ja pohjanailakin. Alpiinisella alueella ja Itämeren lajeilla ei aitoja muutoksia todettu. Boreaalisella alueella lajeista 38 prosenttia arvioitiin suojelutasoltaan suotuisiksi, alpiinisella alueella 73 prosenttia. Itämeren osalta arvioitiin vain kaksi lajia, harmaahylje ja norppa, joista harmaahylkeen suojelutaso on suotuisa ja norpan epäsuotuisa. Lajien tilanteessa on hyvin vähän todellisia muutoksia aiempaan raporttiin (2001–2006) verrattuna.

Boreaalisen alueen luontotyypeistä arvioitiin vain 15 prosenttia suojelutasoltaan suotuisiksi, alpiinisella alueella 88 prosenttia. Itämeren viidestä arvioidusta luontotyypistä kaikki olivat epäsuotuisalla suojelutasolla. Luontotyyppien arvioinnissa ei todettu raportointijaksojen välillä sellaisia todellisia muutoksia, jotka olisivat vaikuttaneet suojelutason kokonaisarviointeihin. Suojelutason osatekijöissä havaittiin kuitenkin muutoksia sekä parempaan että huonompaan suuntaan.

Suojelutasoltaan heikoimmiksi arvioitiin etenkin niittyjen ja muiden perinneympäristöjen luontotyypit sekä muut umpeenkasvun uhkaamat tyypit. Poikkeus ovat merenrantaniityt, jotka ovat ainoita luontotyyppejä, joiden pinta-alan on kasvanut. Rantaniittyjä on aiempaa enemmän, ja myös niiden rakenteen arvioidaan jatkossa paranevan hoidon ansiosta.

Lintudirektiivin mukainen raportti kattoi 250 pesivää lintulajia. Niistä 29 prosentilla populaatiokoko kasvoi ja 27 prosentilla oli vakaa. Populaatiokoko laski 27 prosentilla lajeista ja 7 prosentilla kehityssuunta oli vaihteleva. Kehityssuuntaa ei voitu arvioida 10 prosentilla lintulajeista.

Euroopan tasolla luontotyyppien tilanne huonompi kuin lajien

EU:n jäsenvaltiot kattavassa kertomuksessa oli mukana noin 450 luonnonvaraista lintulajia, 231 luontotyyppiä ja yli 1 200 muuta EU:n kannalta kiinnostavaa lajia. Arvioiduista lintulajeista yli puolella (52 prosentilla) on turvattu suojelutaso. Lajeista kuitenkin noin 17 prosenttia on uhanalaisia ja 15 prosenttia lähes uhanalaisia, vähenemässä tai ehtymässä.

Luontodirektiivillä suojeltujen muiden eliölajien suojelutaso on suotuisa lähes neljänneksellä eli 23 prosentilla. Yli puolen eli 60 prosentin suojelutaso on silti edelleen epäsuotuisa. Erityistä huolta herättävät tietyt luontotyypit, kuten niityt, kosteikot ja dyynit.

Luontotyyppien suojelutaso ja kehityssuunta ovat huonommat kuin lajien. Vain 16 prosenttia luontotyyppien arvioinneista on suotuisia.

Tarkempaa tietoa Euroopan luonnon tilasta:

Osallistu EU:n luonnonsuojelulainsäädännön ”fitness checkiin”

Euroopan luonnon tilaa koskeva raportti on yksi meneillään olevassa luonto- ja lintudirektiivin toimivuutta käsittelevässä arvioinnissa käytettävistä aineistoista. Tässä ns. ”Fitness Check” -arvioinnissa selvitetään mm. sitä kuinka EU:n luonnonsuojelulainsäädäntö on vaikuttanut, kuinka oikein se kohdentuu ja kuinka kustannustehokasta se on. Komissio kerää parhaillaan tähän liittyen mielipiteitä kaikille avoimessa kyselyssä, joka on saatavilla osoitteessa:

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 094, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ympäristöneuvos Aulikki Alanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 333, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Fitness check: lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, p. 0 295 250 135, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi