Hyppää sisältöön

Kestävä elvytys -työryhmä: Koronakriisin jälkitoimilla kiritettävä investointeja päästöjen vähentämiseksi, kaikkien toimien ilmasto- ja luontovaikutukset syytä selvittää

Tiedote 8.5.2020 klo 10.59

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen asettama Kestävä elvytys -työryhmä on luovuttanut ensimmäisen vaiheen ehdotuksensa valtioneuvoston kanslian exit- ja jälleenrakennustyöryhmälle. Työryhmän tehtävänä oli hahmotella toimia, jotka auttavat taloutta elpymään ja vastaavat samalla ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen.

Jo ennen koronakriisiä on käynnistetty lukuisia politiikkatoimia, joilla tähdätään hiilineutraaliin Suomeen 2035 mennessä ja pyritään pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Käynnissä olevia toimenpiteitä ei tule elvytyksellä hidastaa vaan vauhdittaa.

Työryhmä korostaa, että kaikkia valtion elvytystoimia olisi tarkasteltava myös niiden ilmasto- ja luontovaikutusten näkökulmasta. Tarkastelun tueksi työryhmä on laatinut kestävän elvytyksen kriteeristön, jolla voidaan arvioida yksittäisten toimien vaikutuksia ilmastoon, luonnonvarojen riittävyyteen, kiertotalouteen, luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristön tilaan.   

Osaa hallitusohjelmassa linjatuista toimenpiteistä, joita ei vielä ole aloitettu, ehdotetaan aikaistettavaksi. Näin voitaisiin synnyttää nopeasti Suomeen uusia työpaikkoja ja vahvistaa luottamusta talouteen. Suomi voi merkittävästi hyötyä edelläkävijyydestä sekä luoda uutta kestävää taloudellista kasvua koronakriisistä palautumisessa.

”Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato eivät ole kadonneet. Koska yhden euron tai miljardin voi käyttää vain kerran, on järkevää suunnata elvytysvarat useamman kriisin ratkaisemiseen samanaikaisesti”, muistuttaa työryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Hannele Pokka.

”Elvytystoimet eivät saa vaikeuttaa hallitusohjelman tavoitetta siirtymisestä hiilineutraaliin, luonnon monimuotoisuutta varjelevaan kiertotalouteen. Tämä olisi paitsi tuhoisaa vaadittavien tavoitteiden saavuttamiseksi, myös huonoa julkisten ja yksityisten varojen käyttöä”, sanoo työryhmän toinen puheenjohtaja, Sitran johtaja Mari Pantsar.

Työryhmä ehdottaa panostuksia mm. energiatehokkuuteen, kuntien infraan ja lähivirkistysalueisiin

Kestävää elvytystä on mahdollista tehdä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

Työryhmän ehdotusten mukaan elvytyspanostuksia tulee suunnata esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tavalla, joka pienentää energian kulutusta välittömästi, ja johon kaikki kiinteistönomistajat voivat osallistua. Esimerkkejä tällaisista toimista ovat yksityisille ja julkisille suunnattu tuki öljylämmityksestä luopumiseen sekä tuki koulujen ja päiväkotien remontoimiseen energiatehokkaiksi ja vähäpäästöisiksi tai kotitalousvähennyksen korotus energiatehokkuuskorjauksiin.

Energiamurrosta voidaan tukea vauhdittamalla entisestään tuulivoiman rakentamisen lupapäätöksiä ja tukemalla voimakkaammin uuden teknologian demonstraatiohankkeita.

Panostukset kuntien kestävään infraan, kuten kevyen liikenteen väyliin, rakentaisivat yhteiskuntaa, jossa vähäpäästöinen elämäntapa on luonteva. Lisätuella sähkö- ja kaasuasemien latausinfran rakentamiseksi vauhditettaisiin siirtymää kestävämpiin käyttövoimiin.

Työryhmä ehdottaa myös tukipakettia lähivirkistyskohteiden, kuten luontopolkujen ja muiden ulkoilukohteiden rakenteiden kunnostukseen ja hoitoon.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemisella voidaan vauhdittaa uusien ratkaisujen käyttöönottoa ja luoda pohjaa tuleville päästövähennyksille sekä Suomen kilpailukyvylle.

Ilmastorahaston perustaminen valtion kehitysyhtiö Vaken yhteyteen luo mahdollisuuden tukea hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista myös laskusuhdanteen aikana.

Työryhmän ehdotusten kustannukset välittömien vaikutusten saavuttamiseksi ovat vuositasolla (2020 ja 2021) suuruudeltaan 480–510 miljoonaa euroa ja sen työpaikkavaikutukset olisivat vuositasolla noin 44 200–46 000 henkilötyövuotta. Mukana luvuissa ei ole esimerkiksi tuulivoimainvestointeja, ilmastorahastoa tai kotitalousvähennyksiä.

”Työryhmän raportti on tärkeä evästys valtioneuvoston työlle etsiessämme kestävää tietä ulos koronakriisistä. Erityisen ansiokasta on ryhmän laatima kriteeristö, jonka avulla voidaan arvioida yksittäisten elvytystoimien ilmasto- ja ympäristökestävyyttä. Kriteeristö on hyödyllinen työkalu ja herättää kiinnostusta kansainvälisestikin. Jään innolla odottamaan ryhmän jatkotyön tuloksia ”, kiittää ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Seuraavaksi ryhmä kartoittaa pitemmän aikavälin toimia hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymisen vauhdittamiseksi ja hahmottelee EU-tason toimia, jotka ovat EU:n vihreän kehityksen ohjelman mukaisia. Ryhmän väliraportti julkaistaan 31.5. mennessä, ja ehdotukset pidemmän aikavälin kestävistä elvytystoimista valmistuvat 30.9. mennessä. Valmisteluryhmä kuulee työtään varten alan tutkijoita, järjestöjä ja muita keskeisiä toimijoita ja tekee yhteistyötä ympäristöministeriön asettaman rakennusalan seuranta- ja toimenpideryhmän kanssa.

Lisätietoja:

Ministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. 050 414 1682, riikka.yliluoma@ym.fi

Johtaja Mari Pantsar, Sitra, p. 0294 618 210, mari.pantsar@sitra.fi

Kansliapäällikkö Hannele Pokka, p. 0295 250 234, hannele.pokka@ym.fi