Hyppää sisältöön

Kestävä elvytys vauhdittaa yhteiskunnan välttämättömiä murroksia

Tiedote 16.6.2020 klo 13.06

Työryhmä esittää elvytyskeinoja kohti hiilineutraalia kiertotaloutta.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen asettaman Kestävä elvytys -työryhmän väliraportti on valmistunut. Raportti tarkastelee taloutta elvyttäviä keinoja, jotka vauhdittavat siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Ryhmän puheenjohtajat, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski ja Sitran johtaja Mari Pantsar, luovuttivat raportin ministerille 16.6.2020.

Ministeri Krista Mikkonen asetti ryhmän laatimaan ehdotuksia koronakriisin jälkeisistä elvytystoimista, jotka vastaavat samalla ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen. Ryhmä on myös laatinut kestävän elvytyksen kriteeristön, jonka avulla voidaan arvioida yksittäisten toimien vaikutuksia ilmastoon, luonnonvarojen riittävyyteen, kiertotalouteen, luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristön tilaan.

”Ryhmän työ on jo vaikuttanut vuoden neljännen lisätalousarvion laatimisessa. Kesäkuun alussa valmistunut ehdotus sisälsi yli miljardin euron panostukset puhtaisiin investointeihin. Samalla hallitus sitoutui käyttämään kestävän elvytyksen kriteeristöä, kun talouden elvytystoimista linjataan syksyn budjettiriihessä”, Krista Mikkonen toteaa.

Väliraporttia laatiessaan työryhmä on tarkastellut myös pidemmän aikavälin tarpeita. Nämä ehdotukset menevät osaksi valtioneuvoston strategisen tason suunnitelmaa sekä toteutettaviksi EU:n alkavalla rahoituskaudella.

”Niin Suomessa kuin EU:ssakin on vahva konsensus kestävästä elvytyksestä. Väliraporttimme mukaan kaikkien elvytystoimien pitää vauhdittaa siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Tätä tavoitetta haittaavien toimien pitäisi olla vasta viimesijainen elvytyskeino, joille on esitettävä kattavat perustelut”, Mari Pantsar huomauttaa.

Kansainvälisten vertailujen mukaan vihreän elvytyksen keinot ovat paitsi välttämättömiä, myös tehokkaita. Tutkimusten mukaan investoinnit uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuihin luovat jopa kolminkertaisen määrän uusia pysyviä työpaikkoja verrattuna panostettaessa fossiili-infrastruktuuriin.

Työryhmä esittää väliraportissaan, että edelläkävijyys ilmastoratkaisuissa on Suomelle suuri mahdollisuus ja tukee työpaikkojen syntymistä ja vientiä.

”Hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan siirtymiseksi tarvitaan isoja muutoksia ja panostuksia. Ne ovat kuitenkin viisaasti käytettyjä euroja, sillä niillä voidaan ohjata yhteiskuntaamme sille uralle, jonne meidän on joka tapauksessa siirryttävä. Vaikka olemme pieni maa, voimme kehittämillämme ratkaisuilla auttaa myös muita maita toipumaan kestävästi ja tukea globaalia siirtymää kohti hiilineutraaliutta”, Juhani Damski kuvaa.

7 yhteiskunnan murrosta, joita elvytyksellä tulee vauhdittaa

Työryhmä on tarkastellut tarvittavia toimia yhteiskunnan murrosten kautta. Murrokset ovat välttämättömiä hallituksen hiilineutraalius-, kiertotalous- ja luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseksi, sillä yksittäisillä toimenpiteillä tavoitteita ei voida saavuttaa. Työryhmän tarkastelemat murrokset ovat:

  1. Energiajärjestelmän murros
  2. Yhdyskuntien ja liikenteen murros
  3. Ruokajärjestelmän murros
  4. Teollisuuden murros
  5. Monimuotoinen luonto ja luontopohjaisten ratkaisujen murros
  6. Yksityinen kulutus ja kansalaisten osallisuuden murros
  7. Julkisen sektorin murros

Jokaisen murroksen vauhdittamiseen on jo väliraporttivaiheessa löydetty konkreettisia keinoja.

  • Esimerkiksi energiajärjestelmän ja liikenteen murrosta tulee vauhdittaa käynnissä olevilla energia- ja liikenteen verouudistuksilla niiden kunnianhimosta tinkimättä. Autojen vähähiilisiä käyttövoimia tulee tukea kehittämällä sähkön ja biokaasun latausinfrastruktuuria sekä vetyteknologiaa.
  • Panostuksia tulee suunnata uusiutuvan energian ratkaisuihin, jotka eivät perustu polttoon. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto mahdollistaa nopeamman luopumisen turpeen energiakäytöstä. Lisäksi energiaverkkoja tulee vahvistaa.
  • Teollisuuden vähähiilisyystiekarttojen kasvava puhtaan sähköntuotannon tarve ja investoinnit on turvattava. Tarvitaan myös satsauksia tutkimukseen ja kehitykseen sekä uuden teknologian energiatukien riittävyyden varmistamista. TKI-resursseja tulisi suunnata entistä voimakkaammin sektoreihin ja yhteistyöhön, jotka edistävät siirtymää kohti hiilineutraalia tuotantoa, kiertotaloutta ja korkeampaa jalostusastetta.
  • Maatalouspolitiikassa korostuu siirtyminen ruokapolitiikkaan. Ruokajärjestelmän murroksen vauhdittamiseksi tarvitaan kansallinen ruokajärjestelmän strategia, jossa korostuu kokonaiskestävyys, ja joka muutoinkin tunnistaa ruokajärjestelmän nopean muutoksen. Maankäytön hiilipäästöjen ja hiilinielujen laskenta- ja mallinnusosaamiseen tulee panostaa ja kehittää maanviljelyn kannustinjärjestelmää tulospohjaiseksi.
  • Yksityisen kulutuksen murroksessa tulee vauhdittaa kulutuksen ohjaamista tuotteiden omistamisesta palvelujen käyttöön kuten vuokraus- ja yhteiskäyttöpalveluihin, uudelleenkäyttöön ja korjauspalveluihin, lämmitysvalintoihin, energiatehokkuuteen asumisessa, kasvispainotteiseen ruokavalioon, kotimaan matkailuun sekä hyötyliikuntaan ja joukkoliikenteeseen. Murroksen onnistumisen edellytys on sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
  • Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain noin 25–30 miljardia euroa. Julkisilla hankinnoilla voidaan merkittävästi nykyistä paremmin edistää vähähiilisiä ja kiertotalouden mukaisia ratkaisuja. Kestävää kulutusta edistävää politiikkaa ja ohjauskeinoja tulee kehittää esimerkiksi verotuksen ja taloudellisten kannusteiden avulla. Näitä ovat esimerkiksi kotitalousvähennysten enimmäismäärän laajentaminen kotitalouksien lämmitys- ja energiatehokkuusremontteihin. Työryhmä peräänkuuluttaa myös muun muassa luontopohjaisten ratkaisujen merkittävää edistämistä yhdyskuntarakenteessa.
  • Valtion budjetissa on vuosittain 3,5 miljardia ympäristölle haitallisia tukia. Vesa Vihriälän raportin mukaan ympäristölle haitallisia tukia on karsittava ja valtion tuet suunnattava uudelleen tuotantoa uudistavalla ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Työryhmä katsoo, että ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamista haittaavien elvytyskeinojen tulee olla viimesijaisia, ja niiden käyttöönotolle tulee olla kattavat perustelut. Lisäksi tällaisten elvytystoimien vastineeksi tulee edellyttää kestävyyssitoumuksia. Esimerkiksi yritystuen saajien tulisi sitoutua vähentämään päästöjään ja vaikutustaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Työryhmä korostaa, että kaikissa ohjauskeinoissa tulee huomioida sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Ryhmän toimikausi on 15.4.–30.9.2020. Ehdotukset kiireisistä toimenpiteistä laadittiin valtioneuvoston asettaman nk. Martti Hetemäen valmisteluryhmän käyttöön 15.5.2020 mennessä.  Muut ehdotukset laaditaan 30.9.2020 mennessä.

Lisätietoja:

erityisavustaja Riikka Yliluoma, riikka.yliluoma@ym.fi, p. 0295 250 091

kansliapäällikkö Juhani Damski, juhani.damski@ym.fi

johtaja Mari Pantsar, mari.pantsar@sitra.fi, p. 050 3820755

kehittämisjohtaja Juho Korpi, juho.korpi@ym.fi, p. 0295 250 136