Kuntien teknisen ja ympäristötoimen tietomallikuvausten hallinnointi siirtyi ympäristöministeriölle

Uutinen 6.2.2020 klo 9.16
Kuntien teknisen ja ympäristötoimen tietoaineistojen tietomallikuvausten (KuntaGML) hallinnointivastuu on siirtynyt Kuntaliitolta ympäristöministeriölle. Rajapintapalvelujen kehittäminen tapahtuu avoimen rajapinnan hallintamallin mukaisesti ja hallintamallista vastaa ympäristöministeriö. Kuntaliitto on jatkossakin mukana hallintamallin ja sen mukaisten rajapintapalvelujen kehittämisessä. Kehittämistyö tehdään avoimessa yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Kunnat ovat kehittäneet kuvauksia tietoaineistojensa sisällöistä ja niiden välisistä rajapinnoista vuodesta 2011. Hallinnointi siirtyi ympäristöministeriölle loppuvuodesta 2019, kun julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (Juhta) hyväksyi kuntien teknisen ja ympäristötoimen sisältöpalveluita koskevan suosituksen (JHS 211).

Ympäristöministeriö on aloittanut hallintamallien suunnittelun. Hallintamalleissa kuvataan, miten tietomallikuvauksia kehitetään ja mitkä ovat eri tahojen roolit kehittämisessä. Samanaikaisesti tehdään tietorakenteiden harmonisointia, joka aloitetaan rakennusvalvontaa koskevista kuvauksista.

Työtä tehdään myös ympäristöministeriön joulukuussa 2019 asettamassa yhteistyöryhmässä, joka kokoaa yhteen rakennetun ympäristön toimijat kehittämään tiedon yhteentoimivuutta. Työ tukee myös maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta sekä rakennetun ympäristön rekisterin ja tietoalustan toteuttamista.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Sakari Jäppinen, sakari.jappinen@ym.fi, p. 0295 250 076

 

Kysymyksiä ja vastauksia

 

Mitä kuntaGML-tietomallikuvaukset ovat?

KuntaGML-tietomallikuvaukset ovat määrityksiä kuntien tuottamien teknisen ja ympäristötoimen tietojen rakenteesta. Esimerkiksi asemakaavan tietomalli määrittää, missä muodossa asemakaavatietoa tulee tuottaa kunnan käyttämästä suunnittelujärjestelmästä ulospäin jaettavaksi esimerkiksi rajapintojen kautta.

Yhteiset tiedon rakenteet mahdollistavat yhteentoimivan tiedon tuottamisen, jonka varaan voidaan rakentaa kansallisia palveluita, sovelluksia ja liiketoimintaa. Kun asemakaavatiedot ovat kansallisesti saatavilla samassa muodossa, voidaan esimerkiksi kiinteistön asemakaavatilanne lukea automattisesti Raumalta Ranualle.

Ketkä kuvauksia käyttävät?

Tietorakenteen määrityksiä käyttävät niin tiedon tuottajat eli kunnat kuin hyödyntäjät kuten yritykset, valtionhallinto sekä kunnat. Erityisesti tietorakenteiden määrityksiä tarvitsevat ohjelmistokehittäjät kehittäessään sovelluksia ja palveluita määritysten mukaisiksi.

Mitä sisältöä kuntien teknisen toimen ja ympäristötoimen tietoaineistoissa on?
Tietoaineistot sisältävät tietoa kunnan prosessien lopputuotteista kuten asemakaavoista, rakennusluvista ja ympäristöluvista.

Mikä on hallintamalli?

Yhteentoimivan tiedon varaan voidaan sujuvasti ja luotettavasti rakentaa uusia tietopalveluja ja liiketoimintaa, kun tiedon tuottamisen, ylläpidon, ja kehittämisen pelisäännöt, eli maankäyttöpäätöstiedon hallintamalli on määritelty.

Hallintamallin avulla varmistetaan, että maankäyttöpäätöstiedot ovat jatkuvasti eri tahojen hyödynnettävissä. Hallintamalli kertoo keskeisten tahojen roolit ja vastuut. Siinä määritetään kuka omistaa tietomallin tai rajapinnan ja kuka vastaa ylläpito- ja muutostöiden kustannuksista. Hallintamalli määrittää myös toimintatavat, kun esimerkiksi tietomallia on tarpeen päivittää.