Maailman ympäristöministerit: Kulutus- ja tuotantotapojen on muututtava, jos haluamme säilyttää planeetan elinkelpoisena

Tiedote 15.3.2019 klo 22.05

YK:n neljäs ympäristökokous UNEA päättyi perjantai-iltana Nairobissa Keniassa. Kokouksen teemana olivat innovatiiviset ratkaisut ja kestävä kulutus ja tuotanto.

Nairobissa sovittiin 26 YK-päätöslauselmasta, joilla maita ohjataan kohti ympäristön kannalta kestävämpiä toimia. Lisäksi ministerit antoivat yhteisen julkilausuman, jossa he sitoutuvat edistämään kestävää kulutusta, -tuotantoa ja kiertotaloutta, vähentämään kertakäyttömuovituotteita sekä parantamaan luonnonvaroihin liittyvän tiedon keruuta ja jakamista sekä tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä.

Suomen valtuuskuntaa kokouksessa johti asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, jonka kausi varapuheenjohtajana YK:n ympäristökokouksen johtokunnassa päättyi. Johtokuntakaudellaan ministeri Tiilikainen toimi näkyvästi UNEA:n roolin vahvistamiseksi.

”Kansainvälistä ympäristöhallintoa tulee vahvistaa entisestään, koska aikamme suurimmat ongelmat voidaan ratkaista vain maailmanlaajuisella yhteistyöllä. Jotta ainoa maapallomme säilyisi elinkelpoisena, meidän on muutettava kulutusta ja tuotantoamme nopeasti kestävämmäksi ja siirryttävä kiertotalouteen”, Tiilikainen sanoo.

Kiertotalous ensimmäistä kertaa mukaan YK-tason keskusteluihin, merten muoviroskien suitsimiseksi ei globaalisti sitovia toimia

Kokouksen päätökset koskivat muun muassa kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämistä, keinoja merten roskaantumisen ja kertakäyttömuovien käytön vähentämiseksi, kemikaali- ja jätehallinnon kehittämistä ja naisten aseman vahvempaa huomioimista ympäristöhallinnossa.

Suomen virkamiesvaltuuskunnan panos neuvotteluissa oli merkittävä. Ympäristöministeriön Tita Korvenoja oli puheenjohtajana kestävää kulutusta ja tuotantoa koskeva päätöslauselman neuvotteluissa. Päätöslauselmaa voidaan pitää yhtenä kokouksen tärkeimmistä, sillä sen myötä kiertotalous nousi ensimmäisen kerran YK-keskusteluihin keskeisenä keinona kestävän kulutuksen ja tuotannon saavuttamiseksi. Lisäksi suurlähettiläs Erik Lundberg johti kestävää infrastruktuuria koskevia päätöslauselmaneuvotteluja ja Toni Sandell toimi EU:n pääneuvottelijana päätöslauselmassa, jossa sovittiin tiekartasta UNEA:n ja sen hallintoelimien vahvistamiseksi.

Merten muoviroskista Suomi ja EU toivoivat vahvempaa lopputulosta. EU kannatti kansainvälisesti sitovan sopimuksen tai muun ohjaavan instrumentin harkitsemista, mutta siitä ei kokouksessa päästy yksimielisyyteen.

”Lopputulos on laiha kompromissi, mutta työtä on jatkettava YK:n ympäristöohjelman puitteissa. Hyvää on kuitenkin se, että merten muoviroskia lähestytään elinkaaritarkastelun kautta, painopiste on roskaantumisen estämisessä ja sekä mikromuoveihin että kertakäyttöisiin muoveihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota”, ympäristöneuvos Maria Laamanen ympäristöministeriöstä sanoo.

Sveitsin ehdotus ilmastonmuokkauksen kansainvälistä hallintoa koskevaksi päätöslauselmaksi sai ristiriitaisen vastaanoton. Kaikki maat eivät olleet valmiita käsittelemään aihetta, ja lopulta Sveitsi veti ehdotuksen pois.

Kokouksen tavoitteena pysäyttää ympäristön tilan heikkeneminen

YK:n ympäristökokous on kokoava voima maailmanlaajuisen ympäristöyhteistyön edistämiseksi. Toisin kun sektorikohtaisissa ympäristösopimusneuvotteluissa, YK:n ympäristökokouksessa keskustellaan kokonaisvaltaisista lähestymistavoista ja ratkaisuista ympäristön tilan heikkenemisen pysähdyttämiseksi. Nairobiin kokoontui lähes 5000 valtionpäämiestä, ministeriä, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä virkamiehiä.

Kokouksen aikana julkaistiin useita tieteellisiä raportteja, joista keskeisin oli Maailman ympäristön tilaa koskeva raportti. Sen johtopäätökset osoittavat, että ilman lisätoimia maailman ympäristön tilan heikentyminen kiihtyy, eikä kestävän kehityksen tavoitteita voida saavuttaa.

Kansainvälisen luonnonvarapaneelin (IRP) UNEA:ssa julkistaman arvion mukaan maailman luonnonvarojen käyttö kiihtyy entisestään. Materiaalien käyttö kasvaa 110 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2060 mennessä. UNEP:n vastaavan pääjohtajan Joyce Msuyan mukaan tarvitaan välittömiä ja systeemisiä muutoksia luonnonvarojen käytössä ja hallinnassa, jotta voimme turvata tulevaisuutemme.

YK:n ympäristöohjelma ja Grid-Arendal julkistivat kokouksessa myös raportin arktisen alueen ja globaalien ympäristökysymysten yhteydestä. Ympäristöministeriön tuella laaditussa raportissa todetaan, että vaikka Pariisin sopimuksen tavoitteet saavutettaisiin, arktisen alueen talvilämpötilat nousevat 3-5°C vuoteen 2050 mennessä verrattuna 1986-2005 tasoon.

Suomen yhdessä Japanin ja Kenian kanssa järjestämä kiertotalouslounas 15.3. keräsi vaikutusvaltaisen osanottajajoukon eri maista ja YK-organisaatioista. Suomen aloitteellisuus kiertotalouden tuomisessa globaaleille areenoille sai paljon kiitosta. Kiertotalous on yhä useamman maan strategia ja nähdään yhtenä keskeisenä polkuna Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tätä korostivat myös kokouksessa puhuneet Suomen, Japanin ja Kenian ympäristöministerit.

Lisätietoja

Ministeri Tiilikaisen erityisavustaja Riku Eskelinen, ympäristöministeriö, p. 050 572 7782, etunimi.sukunimi@ym.fi

Neuvotteleva virkamies Marjaana Kokkonen, ympäristöministeriö, p. +358 46 921 0132, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ympäristöneuvos Maria Laamanen (merten muoviroskat), p. +358 295 250 359, etunimi.sukunimi@ym.fi

Johtava asiantuntija Annika Lindblom (kiertotalous, kestävä tuotanto ja kulutus), ympäristöministeriö, p. +358 295 250 163, etunimi.sukunimi@ym.fi