Raportti: Saamelaisten sopeutumiselle ilmastonmuutokseen on mahdollisuuksia

Uutinen 5.5.2020 klo 10.01

SAAMI - saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen -tutkimushanke on tuottanut uutta perustietoa saamelaiskulttuurista, saamelaisesta poronhoidosta, ilmastonmuutoksen havainnoinnista ja saamelaisten sopeutumisesta ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa koko saamelaiskulttuuriin

Saamelaiset ovat havainneet muutoksia vuodenajoissa, lämpötiloissa, sadannassa, kasvillisuudessa, eläimistössä ja porojen käyttäytymisessä. Olosuhteiden vaihtelevuus on lisääntynyt ja onnettomuusriski on kasvanut. Hankkeessa yleistettiin havainnot eri luokkiin: suoriin, epäsuoriin ja välillisiin vaikutuksiin. Suoria vaikutuksia löydettiin 74, epäsuoria 12 ja välillisiä 16. Suorat havainnot tarkoittavat kasvillisuudessa, eläimistössä ja olosuhteissa havaittuja vaikutuksia, epäsuorat viittaavat ekosysteemissä tapahtuviin laajoihin muutoksiin ja välilliset vaikutukset viittaavat pysyviin kulttuurisiin ja elinkeinollisiin vaikutuksiin.

Saamelaisten kotiseutualue on noin 10 prosenttia koko Suomen pinta-alasta ja olosuhteet vaihtelevat alueittain. Hankkeessa tunnistettiin 10 erilaista porotyömallia. Ilmastonmuutokseen on sopeuduttu lisäruokinnalla, hyödyntämällä teknologiaa, siitajärjestelmän avulla ja muuttamalla porotyömallia pysyvästi. Sopeutumistoimilla on ollut kulttuurisia ja yhteisöllisiä vaikutuksia.

Saamelaiset uskovat kulttuurinsa muuttuvan, mutta säilyvän ilmastonmuutoksessa

Hankkeen keskeinen tutkimustulos on, että poronhoito on elinkeinona sopeutuvainen ilmastonmuutokseen, mutta hyvin uhanalainen kulttuurisena elämäntapana. Saamelaiset ovat huolissaan perinteisen tiedon säilymisestä ja siirtymisestä sukupolvelta toiselle ilmastonmuutoksen, kilpailevien maankäyttömuotojen, taloudellisten reunaehtojen ja lainsäädännön luomassa ristipaineessa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on kulttuurista muutosta. Opetuksessa ja viranomaistoiminnassa on mahdollista luoda keinoja, miten voidaan tukea saamelaisten perinteisen tiedon säilymistä ja siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Saamelaisten osallisuutta ilmastopolitiikkaan lisättävä

Hanke on selvittänyt, miten ilmastonmuutosta käsittelevissä ohjelmissa on huomioitu saamelaisten osallisuus ja saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Selvityksen mukaan saamelaisia koskevat maininnat ovat yleisellä tasolla ja saamelaisten osallistuminen ilmastonmuutosta käsittelevien ohjelmien valmisteluun on ollut vähäistä. Hanke esittää, että saamelaisten osallisuutta ilmastoa koskevaan päätöksentekoon kehitetään.  Vuorovaikutusta ilmastotutkijoiden ja saamelaisten perinteisen tiedon haltijoiden välillä ehdotetaan kehitettävän yhteisen asiantuntijaelimen perustamisella. 

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkien arktisten alkuperäiskansojen elämään

Hankkeessa kerätyn laajan aineiston perusteella saatiin yleiskuva siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa arktisiin alkuperäiskansoihin. Arktiset alkuperäiskansat ovat havainnoineet olosuhteiden muuttuneen ja ovat sopeuttaneet elinkeinojaan muuttuneisiin olosuhteisiin. Tutkimusaineiston mukaan havaitut muutokset koskevat erityisesti vuodenaikojen pituuksia, talven lämpenemistä ja kasvillisuuden ja sääolosuhteiden muuttumista. Olosuhteiden muutoksilla ja sopeutumistoimilla on ollut perinteistä tietoa heikentävä vaikutus ja sääolosuhteiden arvaamattomuus on lisännyt onnettomuusriskejä ja muuttanut perinteisen vuodenaikaiskierron jäsentymistä. Pienempien alkuperäiskansojen ilmastonmuutoksen havainnoinnista ei ole tutkimustietoa. Arktisten alkuperäiskansojen havainnot olivat hyvin yhteneväisiä saamelaisten havaintoihin.

Hankkeessa laaja aineisto ja vuorovaikutus

SAAMI-hanke toteutettiin Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksessa (CERH) osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Hankkeen antropologisen kenttätyön aineistona ovat olleet 72 saamelaisen syvähaastattelut. Haastateltavia on ollut kaikista 13 saamelaisten kotiseutualueen paliskunnasta. Kohderyhmänä olivat saamelaiset poronhoitajat. Muuna aineistona ovat olleet vertaisarvioidut tutkimukset arktisten alkuperäiskansojen ilmastomuutoksen havainnoinnista sekä ilmastonmuutosta käsittelevät strategiat. Hankkeessa on hyödynnetty lisäksi eri viranomaisten ja tutkimuslaitosten tuottamia aineistoja.

Hankkeen ohjausryhmässä olivat edustajat ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, oikeusministeriöstä, opetus ja kulttuuriministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hanke on ollut osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeella on Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumus. Hankkeen toimenpide-ehdotukset on laadittu yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa.

Työ jatkuu viranomaisten ja saamelaisten yhteistyöllä

Hankkeessa on laadittu 14 toimenpide-ehdotusta kehittämään saamelaisten mahdollisuuksia sopeutua kulttuurisesti kestävällä tavalla ilmastonmuutokseen ja siirtää perinteistä tietoaan sukupolvelta toiselle. Toimenpide-ehdotusten edistämistä pohditaan vastuuministeriöiden, Saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen yhteistyönä. Hankkeen keskeiset tulokset esiteltiin 11.2.2020 järjestetyssä seminaarista. 

Lisätiedot:

Ohjausyhmän puheenjohtaja, luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 079, etunimi.sukunimi@ym.fi, 
SAAMI-hankkeen johtaja, Oulun yliopisto, professori Jouni Jaakkola,  p. 040 672 0927, etunimi.sukunimi@oulu.fi,
SAAMI-hankkeen vastaava tutkija, tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi, p. 040 537 1584, etunimi.sukunimi@oulu.fi (myös pohjoissaamenkieliset yhteydenotot)

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.