Selvitys valaisee aluesuunnittelun tilaa ja muutoksia Euroopassa

Uutinen 6.9.2019 klo 11.46

Miten alueita käytetään ja suunnitellaan Euroopassa? Miten se tulee muuttumaan? Millaisia haasteita alueidenkäytössä tunnistetaan, ja miten niihin varaudutaan? Tänään julkaistu selvitys avaa alueidenkäytön suunnittelun nykytilaa ja tulevaisuutta kahdeksassa eurooppalaisessa maassa: Englannissa, Hollannissa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Skotlannissa ja Tanskassa.

Selvitys taustoittaa käynnissä olevaa maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta ja tukee Suomen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän kehitystyötä tarjoamalla laajempaa näkemystä meille vertailukelpoisten maiden nykytilanteeseen ja kehityssuuntiin. Katsaus nostaa esiin Suomen kannalta kiinnostavimmat alueidenkäytön ja suunnittelun esimerkit, opit, ratkaisut ja toimintamallit muualta Euroopasta.

Katsauksessa tarkastellaan useita teemoja ja ajatuksia, joita vasten maankäyttö- ja rakennuslain uudistustyössä tehtäviä ratkaisuja voidaan peilata. Näitä ovat mm. asuntorakentaminen, yksityisen rooli kaavoituksessa, oikeusvaikutteisuus, vuorovaikutus, kauppa, kaupungistuminen, digitalisaatio ja ilmastonmuutos.

Vaikka selvitykseen valittujen maiden välillä löytyy eroja esimerkiksi suunnittelukulttuurissa, lainsäädännöissä sekä toimintatavoissa, on maakuvaukset tehty mahdollisimman vertailtaviksi. Kaikista maista nostetaan esille suunnittelujärjestelmän perusteena oleva kaavahierarkia, aikajana lainsäädännön viimeaikaisista muutoksista, kaavoitusmenettelyn nykytila, tunnistetut suunnittelujärjestelmän ja säädösten uudistustarpeet sekä yhteenveto Suomen kannalta. Suomessa melko huonosti tunnettua Ranskan suunnittelujärjestelmää avataan selvityksessä muita maita perusteellisemmin.

Selvityksessä todetaan, että Suomi on ja voisi olla edelläkävijä monessa maankäytön suunnittelun ja sääntelyn teemassa, kuten kaavoituksen asiakaslähtöisyydessä ja digitalisaatiossa sekä siinä, että ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen hillintä ymmärretään keskeiseksi osaksi maankäytön kokonaisuutta.

Selvityksen teki Tampereen yliopiston työryhmä. Aineistona on käytetty lakitekstejä, tutkimuskirjallisuutta sekä kansainvälisen asiantuntijakyselyn tuloksia.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Sanna Andersson, p. 0295 250 063, sanna.andersson@ym.fi