Asuinrakennuksille suunnitteilla energia-avustuksia – asetusluonnos lausunnoille

Tiedote 25.10.2019 klo 11.27

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnokseen asuinrakennusten energia-avustuksista. Avustuksia myönnettäisiin asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin, yhteensä 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 40 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2021–2022.

”Haluamme kannustaa asuinrakennusten omistajia korjaamaan rakennuksensa erittäin energiatehokkaiksi ja tuottamaan nykyistä enemmän uusiutuvaa energiaa esimerkiksi aurinkopaneeleilla. Tavoitteena on vähentää asumisen ilmastopäästöjä. Avustusten myötä oman kodin energiatehokkuuden parantaminen olisi taloudellisesti mahdollista yhä useammalle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Asetusluonnoksessa esitetään, että avustuksia voisivat hakea kerros- ja rivitaloyhtiöt, valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja omistavat yhteisöt, joille myönnetään perusparannuskorkotukilainaa sekä omakoti- ja paritalojen omistajat.

Avustusta voisi saada jopa tuhansia euroja asuntoa kohti

Avustusta voisi saada enintään 20 % korjaustyön arvonlisäverottomista kustannuksista. Kaikki korjaushankkeen kustannukset voitaisiin laskea kokonaiskustannuksiin. Myös suunnittelukustannukset sekä esimerkiksi järjestelmien säätö- ja tasapainotuskustannukset laskettaisiin osaksi korjaustyön kustannuksia.

Ainoa vaatimus olisi, että korjaushankkeen lopuksi voidaan osoittaa, että rakennuksen energiatehokkuus on parantunut riittävästi avustuksen saamiselle.

Kerros- tai rivitaloon, joka korjattaisiin vähintään 20 % energiatehokkaammaksi kuin voimassaolevat säädökset edellyttävät, voisi saada jopa 4 000 euroa avustusta asuntoa kohti. Vastaavan tuen voisi saada omakoti- tai paritaloon, joka korjattaisiin vähintään 30 % energiatehokkaammaksi kuin voimassaolevat säädökset edellyttävät. Avustusta voisi saada jopa 6 000 euroa asuntoa kohti, kun rakennus korjattaisiin lähes nollaenergiatasolle.

Kiinteistöalan vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen liittyneet saisivat avustusta 200 euroa enemmän asuntoa kohti, kuitenkin enintään 25 prosenttia hankkeen arvonlisäverottomista kustannuksista.

Mitään ratkaisuja ei ole rajattu avustuksen ulkopuolelle

Avustusta myönnettäisiin asuinrakennuksen korjaushankkeeseen, jolla energiatehokkuutta parannetaan avustuksen edellytyksenä olevaan tasoon. Rakennuksen energiatehokkuutta voisi parantaa millä tahansa ratkaisuilla, esimerkiksi rakennuksen eristysten parantamisella, aurinkopaneeleilla tai öljylämmityksestä luopumisella.

”Tarkoituksena on kerätä nyt myös tietoa siitä, millaisilla ratkaisuilla rakennusten energiatehokkuutta halutaan ja voidaan parantaa. Avustusten toivotaan luovan uusia innovaatioita, joilla rakennuksia voidaan korjata mahdollisimman energiatehokkaiksi järkevillä kustannuksilla”, ministeri Mikkonen kertoo.

Hakijan tulisi avustusta hakiessaan esittää rakennusalan ammattilaisen allekirjoittama suunnitelma ja kustannusarvio toimenpiteistä, joilla rakennuksen energiatehokkuutta parannettaisiin vähintään avustuksen edellyttämään tasoon.

Energiatehokkuuden parantuminen laskettaisiin vertaamalla korjaushankkeen jälkeistä energiatehokkuutta rakennuksen rakentamisajankohdan tai viimeisimmän käyttötarkoituksen muutoksen ajankohdan mukaiseen tasoon. Energiatehokkuuden parantuminen täytyisi osoittaa energiatodistuksella.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntäisi avustukset. Avustusta voitaisiin myöntää 1.10.2019 alkaen syntyneisiin korjaushankkeen suunnittelukustannuksiin ja 1.1.2020 alkaen syntyviin korjauskustannuksiin. Avustushakemus liitteineen tulisi toimittaa ARAlle ennen korjaustöiden aloittamista.

Asetusluonnokseen voi antaa lausuntoja 22.11.2019 saakka lausuntopalvelu.fi-palvelussa.

Lisätietoja:

Rakennusneuvos Jyrki Kauppinen, p. 0295 250 122, jyrki.kauppinen@ym.fi

Ministerin erityisavustaja Timo Juurikkala, p. 040 555 4013, timo.juurikkala@ym.fi

  • FI
  •  
  • SV