Seminaari: tieto luonnosta kiinteämmin päätöksentekoon

Tiedote 14.5.2013 klo 11.03
Ympäristöministeriö ja Maj ja Tor Nesslingin säätiö tiedottavat

Itä-Suomen yliopiston professori Olli Saastamoisen mukaan uusin tutkimustieto osoittaa, että luonnosta saatavien hyötyjen kirjo on suurempi kuin aiemmin on tiedetty. Ympäristötiedon foorumin järjestämässä seminaarissa puhunut Saastamoinen painotti, että koska monet hyödyt ovat usean ekosysteemin yhteisesti tuottamia, tarvitaan myös enemmän yhteistyötä politiikan eri osa-alueiden välillä. Esimerkiksi vesi-, metsä- ja maatalouspolitiikan yhteistyötä tulisi tiivistää sekä kasvattaa talous- ja ympäristöpolitiikan yhteyksiä.

Seminaari keskittyi ekosysteemipalvelujen merkitykseen sekä tutkimuksen ja päätöksenteon vuoropuheluun, joihin on paneuduttu Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoittamassa vuoden mittaisessa hankkeessa. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä, jotka ylläpitävät yhteiskuntaa ja ihmisten hyvinvointia. Kun luonto yksipuolistuu, heikkenee sen kyky tuottaa luonnon palveluita ja vastata muutoksiin kuten ilmaston lämpenemiseen.

Professori Saastamoinen huomautti, että ekosysteemipalvelujen edistäminen ei ole vain valtiollisen politiikan asia. Esimerkiksi kesämökkiläiset voivat edistää oman veden, rannan ja metsikön ekosysteemien hyvinvointia yhdessä naapureiden kanssa. Myös kunnilla on suuri vastuu edesauttaa luonnon tarjoaman hyvinvoinnin tuomista kuntalaisille.

Tutkimusjohtaja Paula Horne Pellervon taloustutkimuksesta toi esiin, että jos esimerkiksi mikrobit ja pieneliöstö eivät hajottaisi eloperäistä jätettä, maapohjan karike tukahduttaisi kasvun eivätkä puut saisi riittävästi ravinteita. ”Myöskään puutarhurit eivät joudu itse tupsuttelemaan siitepölyä omenankukkiin, vaan ahkerat mehiläiset hoitavat työn ekosysteemipalveluna.”

Ekosysteemipalveluiden arvottamisella pyritään havainnollistamaan näiden usein itsestäänselvyytenä pidettyjen palvelujen arvoa ihmisen hyvinvoinnille. Monet palveluista ovat ilmaisia, jolloin luontoa köyhdyttävä toiminta ei näy erikseen tuotteiden hinnoissa. Ekosysteemipalvelujen taloudellisen arvon tunnistaminen edistää myös niistä riippuvaisen vihreän talouden kehittymistä.

Ympäristöministeriön ylijohtaja Timo Tanninen kiitteli seminaaria kanssakäymisen lisäämisestä tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä. ”Monipuolisen tutkimustiedon merkitys ympäristöpolitiikan muotoilussa tulee korostumaan entisestään. On erittäin tärkeää, että käytämme tutkimustietoa monipuolisesti päätöksenteon ja lainsäädännön kehittämisen pohjana”, ylijohtaja Tanninen painotti. Ympäristöministeriö rahoittaa tänä vuonna kahta ekosysteemipalveluhanketta, joiden avulla arvotetaan Suomen luontopääomaa.

Lisätietoja:

tutkimusjohtaja Laura Höijer, ympäristöministeriö, p. 050 586 2680, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

tutkimuspäällikkö Päivi Tikka, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, p. 050 380 7887, etunimi.sukunimi@nessling.fi