Suomi vahvistaa tukeaan pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuudelle

Tiedote 16.6.2011 klo 13.31

Ympäristöministeriö ja ulkoasiainministeriö tiedottavat

Suomi myöntää Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahaston ympäristöhankkeille kolmen miljoonan euron lisärahoituksen, ilmoitti ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kumppanuuden kymmenvuotisjuhlassa Pietarissa tänään.

"Ympäristöongelmat eivät huomioi maiden rajoja. Kansainvälinen yhteistyö mittavien haasteiden, kuten Itämeren tilan parantamisessa on välttämätöntä. Suomi pystyy ympäristökumppanuusrahaston kautta edistämään ympäristöhankkeita lähialueellaan. Samalla suomalaisille ympäristöalan osaajille syntyy uusia toimintamahdollisuuksia", kansliapäällikkö Pokka sanoo.

Lähialueyhteistyövaroista ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen päätöksellä myönnetty lisärahoitus nostaa Suomen osuuden rahastossa 18 miljoonasta eurosta 21 miljoonaan euroon.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin hallinnoiman rahaston tavoitteena on tukea ja koordinoida rahoitusta tärkeisiin, maiden rajat ylittäviin ympäristöhankkeisiin erityisesti Luoteis-Venäjällä ja Kaliningradissa. Rahasto tukee esimerkiksi Itämeren kuormitusta vähentäviä hankkeita, jätehuollon parantamista sekä energiatehokkuusinvestointeja. Viime vuonna rahaston toiminta-alue laajeni Valko-Venäjälle.

Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus täyttää 10 vuotta

Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus NDEP (Northern Dimension Environmental Partnership) käynnistettiin kymmenen vuotta sitten Suomen aloitteesta. Kumppanuuden tukirahaston suuruus on 313 miljoonaa euroa, josta noin puolet käytetään ympäristöhankkeisiin ja puolet radioaktiivisen jätteen käsittelyyn sekä käytetyn ydinpolttoaineen varastointiin liittyviin hankkeisiin erityisesti Kuolan niemimaalla. Uusi rahoituskierros käynnistyi tämän vuoden alussa. Rahaston suurimpia sijoittajia ovat 84 miljoonan osuudella Euroopan komissio sekä Venäjä, jonka osuus on 40 miljoonaa euroa.

Niiden lisäksi ympäristöhankkeiden muita rahoittajia ovat Suomi, Ruotsi, Saksa, Tanska, Norja ja Valko-Venäjä. Rahaston myöntämien avustusten myötä yhteensä 23 ympäristöhankkeeseen on saatu koottua yli miljardi euroa yhdistämällä lahja-apua, Venäjän ottamia kansainvälisiä lainoja ja paikallista rahoitusta.

"Pääosa ympäristöhankkeista rahoitetaan kansainvälisten rahoituslaitosten myöntämillä lainoilla sekä paikallisella rahoituksella, mutta rahaston myöntämät avustukset toimivat usein tärkeänä siemenrahana, jonka ansiosta saadaan käyntiin laajoja hankkeita. Esimerkiksi Pietarin jätevedenpuhdistamojen kunnostamisen ansiosta Suomenlahden tilaa on voitu parantaa merkittävästi", kansliapäällikkö Pokka kertoo.

Merkittävimpiä rahaston tukemia käynnissä olevia tai valmiita hankkeita ovat muun muassa Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentaminen sekä Nevan suorien päästöjen lopettamiseen tähtäävä hanke. Kaikkiaan arvioidaan, että rahaston hankkeiden ansiosta vesistöön joutuva fosforikuormitus vähenee yhteensä 2297 tonnia ja typpikuormitus 7612 tonnia vuosittain. Hankkeet edistävät Itämeren suojelukomission HELCOMin Itämeren toimintaohjelman toimeenpanoa, jonka tavoitteena on Itämeren hyvä tila vuonna 2021.

Lisätietoja:

Kansainvälisten asiain neuvos Kristiina Isokallio, ympäristöministeriö, puh. 050 581 9618, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Neuvotteleva virkamies Laura Saijonmaa, ympäristöministeriö, 
puh. 040 546 3344, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kansliapäällikön sihteeri Merja Pylkkänen, ympäristöministeriö, 
p. 050 535 4573, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Yksikön päällikkö Soili Mäkeläinen-Buhanist, ulkoasiainministeriö, 
puh. 040 753 2528, etunimi.sukunimi@formin.fi