Uusi vesilaki voimaan vuoden 2012 alussa

Tiedote 29.12.2011 klo 12.14

Oikeusministeriö, ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö tiedottavat

Uusi vesilaki tulee voimaan 1.1.2012. Lain tarkoituksena on turvata vesivarojen ja vesiympäristön ekologisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävä käyttö, ehkäistä käytöstä koituvia haittoja sekä parantaa vesivarojen ja vesiympäristön tilaa. Muutoksilla pyritään myös selkeyttämään lainsäädäntöä ja tehostamaan vesilupien käsittelyä.

Luvanvaraisten ja ilmoitusta edellyttävien hankkeiden määrää lisääntyy uudistuksessa jonkin verran. Lupaharkinta perustuu kuten nykyisinkin hankkeesta aiheutuvien hyötyjen ja haittojen punnintaan, jota täydentää kielto aiheuttaa huomattavan haitallisia vaikutuksia.

Uutta on, että yli 500 kuutiometrin suuruisiin ruoppauksiin on jatkossa aina haettava vesilupa aluehallintovirastosta. Alle 500 kuutiometrin ruoppauksesta on tehtävä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus).

Vähäistä suuremmasta ojituksesta on ilmoitettava ELY-keskukselle. Ojitus vaatii aluehallintoviraston luvan, jos siitä voi aiheutua pilaantumista vesialueella tai haitallisia muutoksia vesistössä tai pohjavedessä. Myös 100 kuutiota vuorokaudessa ylittävästä vedenotosta on ilmoitettava ELY-keskukselle.

Vedenpinnan pysyvä nostaminen sai uudessa vesilaissa omat erityissäännökset. Tarkoituksena on tukea vesistöjen kunnostushankkeita, joihin voi liittyä keskivedenkorkeuden nostaminen.

Virtaavia vesiä koskevat määritelmät muuttuvat. Osa noroista on jatkossa puroja ja osa puroista on jatkossa jokia. Uudistus lisää luvanvaraisten hankkeiden määrää. Luonnontilaisten purojen suojelu tehostuu, sillä puron uoman luonnontilaa vaarantaviin vesitaloushankkeisiin tarvitaan aina lupa.

Vedenhankinnassa turvataan ensisijaisesti paikallinen vedenotto. Etusijajärjestyksessä viimeisenä on vedenotto paikkakunnan ulkopuolelle muuta tarkoitusta kuin yhdyskunnan vesihuoltoa varten, esimerkiksi kaupalliseen tarkoitukseen.

Kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa vedenottamon suoja-alueen perustamiseen parannetaan. Suoja-alueen perustamista voivat vaatia vedenottamoluvan hakijan lisäksi myös asianosaiset (mm. maanomistaja) sekä viranomainen.

Vesilain mukainen lupamenettely säilyy pääosin entisenlaisena. Vesiluvan myöntämiseen liittyvästä katselmustoimituksesta sekä lopputarkastuksesta luovutaan. Hankkeesta vastaavan tulee toimittaa aikaisempaan verrattuna kattavampi ja yksityiskohtaisempi lupahakemus hankkeen vaikutusten selvittämiseksi ja asian ratkaisemiseksi.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos, Jari Salila, oikeusministeriö, puh. 09 1606 7706, etunimi.sukunimi@om.fi

Vanhempi hallitussihteeri, Pekka Kemppainen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 09 1605 2249, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Lainsäädäntöneuvos, Tuire Taina, ympäristöministeriö, puh. 050 358 1359, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi