Sámi giellavahkku: Áigeguovdilis áššit Birasministeriijas

Uutinen 21.10.2019 klo 10.20

Sivun lopussa kirjoitus myös suomeksi

Dálkkádatnuppástusa ja árktalaš guovllut

Varraseamos dutkamušaid mielde dálkkádat nuppástusa dihtii jiekŋa- ja muohtagovččas nuppástuvvá garvemeahttumit, ja stuorámus oassi nuppástusain leat bissovačča. Ođđa ráđđehusprográmma oktan mihttomearrin lea, ahte Suoma lea karbonneutrála jagi 2035 rádjai. Birasministeriija Gielddaid dálkkádatčovdosat -prográmma doarju gielddaid ja guovlluid iežaset dálkkádatfidnuid, ja ovddida buoremus geavadagaid leavvama.

Lassidieđut: 

Gielddaid dálkkádatdoaimmat: Sierraáššedovdi Miia Berger, miia.berger@ym.fi, +358 50 4770882
Dálkkádatláhka: Sierraáššedovdi Elina Vaara elina.vaara@ym.fi, tel. 029 525 0097

Árktalaš ráđđi

Árktalaš ráđđi lea gávcci árktalaš riikka dahkan ráđđehusaid gaskasaš forum, man mihttomearrin lea ovddidit suvdilis ovdáneami ja birassuodjaleami. Árktalaš ráđi lahttoriikkat leat Suopma, Ruoŧŧa, Norga, Islánda, Dánmárkku, USA, Ruošša ja Kanáda. Lassin guđa árktalaš eamiálbmogiid ovddastan organisašuvnnas lea ráđis sajádat  bissovašovddasteaddjin. Suopma lei Árktalaš ráđi sátnejođiheaddjiriika 2017-2019. Suoma maŋŋá sátnejođiheaddjivuohta sirdašuvvá Islándii 2019-2021.

Lassidieđut: 

Ráđđádalli virgeolmmoš, Árktalaš vástovirgeolmmoš Henna Haapala, henna.haapala@ym.fi, tel. 029 525 0070

Árktalaš BVÁ

Árktalaš BVA – birasváikkuhusaid árvvoštallanmeannudeapmi –fidnu doaibmá Suoma árktalaš ráđi sátnejođiheaddjiáigodaga áigge 2017-2019. Fidnu loahpparaporttas ávžžuhedje ee. Eamiálbmotdieđu buoret vuhtii váldima fidnuin, main birasváikkuhusaid árvvoštallanmeannudeapmi ollašuhtto.

Lassidieđut:

Ráđđádalli virgeolmmoš, Árktalaš BVÁ –prošeavtta hoavda Seija Rantakallio, seija.rantakallio@ym.fi, +358 40 014 3937
Sierraáššedovdi Päivi Karvinen, paivi.karvinen@stm.fi, tel. 029 51 63576

Zero Arctic – karbonaneutrála

Zero Arctic –fidnus ohcat karbonaneutrála konseapttaid huksejuvvon árktalaš guovlluin. Fidnus ávkkástallat dieđalaš eallingávvaárvvoštallama ja oahppat árbevirolaš huksema čovdosiin ovttasbarggus eamiálbmogiiguin. Loahppajagi 2020 almmustahtton raporta doallá sisttistis ávžžuhusaid árktalaš guovllu huksemii. Dat jorgalahtto maiddái sámegillii.

Zero Arctic -fidnus (2018-2020) koordinere Suoma birasministeriija ovttas Kanáda eamiálbmogiid áššiin vástidan hálddahusovttadagain (AANDC). Zero Arctic lea okta árktalaš ráđi suvdilis ovdáneami bargojoavkku fidnuin.

Lassidieđut: 

Sierraáššedovdi Matti Kuittinen, matti.kuittinen@ym.fi, tel. 029 525 0268

Ráđđádalli virgeolmmoš, Árktalaš vástovirgeolmmoš Henna Haapala, henna.haapala@ym.fi, tel. 029 525 0070

Suoma EU-sátnejođiheaddjivuohta

Suopma doaibmá Eurohpá Uniovnna ráđi sátnejođiheaddjin 1.7.-31.12.2019. Suopma ordne bajistis guhtta eahpevirggálaš ministtarčoahkkima. Eahpevirggálaš birasministtarčoahkkin ordnejuvvui 11.-12.7. Lassin Suomas ordnejit máŋggaid virgeolmmoščoahkkimiid. EU-sátnejođiheaddjibajimet prioriteremat birassektoris leat EU: sajádaga nanosmahttin globála dálkkádatjođiheaddjin, ođđasitávkkástallama sisa bidjan boahttevaš kommišuvnna prográmmii ja luonddu geaffuma bisseheapmái sikten bargu.

Lassidieđut:

Riikkaidgaskasaš áššiid ráđđeolmmoš Liisi Klobut, liisi.klobut@ym.fi, tel. 0295 250 131

Davviriikkaid biras- ja dálkkádatovttasbargu

Davviriikkaid ministtarráđis biras- ja dálkkádatáššiin vástidan birasministerat, geat čoahkkanit sulaid guktii jagis. Davviriikalaš ovttasbargui oassálastet Suopma, Ruoŧŧa, Norga, Dánmárku ja Islánda sihke Ålánda,  Fearasullot ja Ruonáeana. Davviriikalaš birasovttasbarggu vuođđun lea biras- ja dálkkádatovttasbargoprográmmii sihke Davvi ja dan lagašguovlluid suvdilis ovdáneami strategiijai. Birasovttasbarggu várás leat vuođđuduvvon guhtta bissovaš bargojoavkku. 

Lassidieđut: 

Ráđđádalli virgeolmmoš, davviriikalaš vástovirgeolmmoš Kaarina Saramäki, kaarina.saramaki@ym.fi, tel. 0295 250 362

Barentsa euroárktalaš ráđđi

Barents euroárktalaš ráđi mihttomearrin lea stáđisvuođa ja suvdilis ovdáneami ovddideapmi ja dorvvolašvuođa lasiheapmi. Ráđi lahtut leat Davviriikkat, Ruošša ja EU:a kommišuvdna. Lassin doibmii oassálastet dárkojeaddjit. Barents euroárktalaš ráđi sátnejođiheaddjin 2017-2019 doaimmai Ruoŧŧa ja dan maŋŋá Norga. Barents euroárktalaš ráđi birasbargojoavkku sátnejođiheaddjivuohta sirdašuvai Supmii jagi 2020 álggus. Barents-ovttasbargu doaibmá maiddái eanagoddedásis. Guovlluráđđái gullet Barents geográfalaš guovllu hálddahusa ovddasteaddjit.

Lassidieđut:

Ráđđádalli virgeolmmoš Saija Vuola, saija.vuola@ym.fi, tel. 0295 250 029

Riikkaidgaskasaš birassoahpamušat

Birasministeriija ovddasta Suoma hálddahussuorgásis gullevaš riikkaidgaskasaš ovttasbarggu forumiin. Suopma lea lahttu badjel čuođi riikkaidgaskasaš birassoahpamušas. Soahpamušat dahket čielgerikki máilmmiviidosaš birasáitagiidda dustemii (dego dálkkádatnuppástus, luonddu máŋggahámatvuođa geaffun, sáttoáhpin šaddan, kemikálat ja bázahusat, dálkkádatbázahusat). Lassin Suopma oassálastá eará riikkaidgaskasaš, guovlulaš guovttigaskasaš ovttasbargui, maid mihttomearrin lea earret eará ovddidit suvdilis ovdáneami.

Eanageavahan- ja huksenlága ođastus

Ođastusa mihttomearrin lea dahkat ovttageardáneappuin guovlluidgeavaheami plánenvuogádaga, ovddidit huksema stivrema, doarjut riikkavuložiid vejolašvuođaid váikkuhit iežas eallinbirrasis guoskevaš plánemii ja mearrádusdahkamii ja sihkkarastit, ahte láhkateaksta lea čielggas ja jearggalaš. Mihttomearrin lea, ahte ráđđehusa evttohus ođđa eanageavahan- ja huksenláhkan gárvvásmuvvá 2021 loahpa rádjai.

Lága ođastettiin váldojit vuhtii ee. viiddis servodatlaš albmoneamit dego dálkkádatnuppástus, guovloráhkadusa nuppástuvvan, gávpotluvván, diidalisašuvdna, lihkadeami doajáldat ja sirdašuvvan buhtes energiija ávkkástallamii, sierra guovlluid eallinfámolašvuohta ja suvdilis ovdáneapmi, guovlluidgeavaheami plánema kvaliteahtta, huksema šládja ja vástogažaldagat, virgeoapmahašstivrema doaimmalašvuohta, oassálastin ja vuorrováikkuhusa álkivuohta, oktiiheivvolašvuohta eará láhkaásahemiiguin ja Suoma EU-lahttovuođa ja riikkaidgaskasaš čatnašumiid mielddisbuktán ovddasvástádusat.

Lassidieđut:

MRL-bargojoavkku sátnejođiheaddji, allahoavda Helena Säteri, tel. 029 525 0281, helena.sateri@ym.fi

 

Saamen kielten viikko: Ajankohtaista ympäristöministeriössä

Ilmastonmuutos ja arktiset alueet

Tuoreimpien tutkimusten mukaan ilmastonmuutoksen seurauksena jää- ja lumipeite muuttuu väistämättä, sään ääri-ilmiöt voimistuvat ja suurin osa muutoksista on peruuttamattomia. Uuden hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ympäristöministeriössä aloitettava ilmastolain uudistaminen tukee tätä tavoitetta. Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma tukee kuntien ja alueiden omia ilmastohankkeita, sekä edistää parhaiden käytäntöjen levittämistä. 

Lisätietoja: 

Kuntien ilmastotoimet: Erityissiantuntija Miia Berger, miia.berger@ym.fi, +358 50 4770882
Ilmastolaki: Erityisasiantuntija Elina Vaara elina.vaara@ym.fi, +358295250097

Arktinen neuvosto

Arktinen neuvosto on kahdeksan arktisen maan muodostama hallitustenvälinen foorumi, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua. Arktisen neuvoston jäsenmaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada. Lisäksi kuudella arktisia alkuperäiskansoja edustavalla organisaatiolla on neuvostossa asema pysyvinä edustajina.
Suomi oli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019. Suomen jälkeen puheenjohtajuus siirtyi Islannille 2019-2021.

Lisätietoja: 

Neuvotteleva virkamies,  Arktinen vastuuvirkamies Henna Haapala, henna.haapala@ym.fi, +358 295 250 070

Arktinen YVA

Arktinen YVA – ympäristövaikutusten arviointimenettely – hanke toimi Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden ajan 2017-2019. Hankkeen loppuraportissa suositellaan mm. alkuperäiskansatiedon parempaa huomioon ottamista hankkeissa, joissa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä toteutetaan. 

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies, Arktinen YVA -projektin johtaja Seija Rantakallio, seija.rantakallio@ym.fi, +358 40 014 3937
Erityisasiantuntija Päivi Karvinen, paivi.karvinen@stm.fi, +358 2951 63576

Zero Arctic – hiilineutraali arktinen rakentaminen

Zero Arctic -hankkeessa etsitään hiilineutraaleja konsepteja rakentamiseen arktisilla alueilla. Hankkeessa hyödynnetään tieteellistä elinkaariarviointia ja opitaan perinteisen rakentamisen ratkaisuista yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. Loppuvuodesta 2020 julkaistava raportti sisältää suosituksia arktisen alueen rakentamiseen. Se käännetään myös saameksi.

Zero Arctic -hanketta (2018-2020) koordinoi Suomen ympäristöministeriö yhdessä Kanadan alkuperäiskansojen asioista vastaavan hallintoyksikön (AANDC) kanssa. Zero Arctic on yksi Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmän hankkeista.

Lisätietoja: 

Erityisasiantuntija Matti Kuittinen, matti.kuittinen@ym.fi
Neuvotteleva virkamies Henna Haapala, henna.haapala@ym.fi

Suomen EU-puheenjohtajuus 

Suomi toimii Euroopan Unionin neuvoston puheenjohtajana 1.7.–31.12.2019. Suomi järjestää kaudellaan kuusi epävirallista ministerikokousta. Epävirallinen ympäristöministerikokous järjestettiin 11.–12.7. Lisäksi Suomessa järjestetään useita virkamieskokouksia. EU-puheenjohtajuuskautemme prioriteetteja ympäristösektorilla ovat EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana, kiertotalouden sisällyttäminen tulevan komission ohjelmaan ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen tähtäävä työ.

Lisätietoja

Kansainvälisten asiain neuvos Liisi Klobut, liisi.klobut@ym.fi, +358 295 250 131

Pohjoismainen ympäristö- ja ilmastoyhteistyö

Pohjoismaiden ministerineuvostossa ympäristö- ja ilmastoasioista vastaavat ympäristöministerit, jotka kokoontuvat noin kaksi kertaa vuodessa. Pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistuvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Pohjoismainen ympäristöyhteistyö perustuu ympäristö- ja ilmastoyhteistyöohjelmaan sekä Pohjolan ja sen lähialueiden kestävän kehityksen strategiaan. Ympäristöyhteistyötä varten on perustettu kuusi pysyvää työryhmää.

Lisätietoja: 

Neuvotteleva virkamies, pohjoismaisen yhteistyön vastuuvirkamies Kaarina Saramäki, kaarina.saramaki@ym.fi, puh. +358295250362

Barentsin euroarktinen neuvosto

Barentsin euroarktisen neuvoston tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen sekä turvallisuuden lisääminen. Neuvoston jäseniä ovat Pohjoismaat, Venäjä ja EU:n komissio. Lisäksi toimintaan osallistuu tarkkailijoita. Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana 2017-2019 toimii Ruotsi sen jälkeen Norja. Barentsin euroarktisen neuvoston ympäristötyöryhmän puheenjohtajuus siirtyy Suomelle vuoden 2020 alussa 

Barents-yhteistyö toimii myös maakuntatasolla. Alueneuvostoon kuuluvat Barentsin maantieteellisen alueen hallintojen edustajat. Neuvostolla on myös alkuperäiskansatyöryhmä.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Saija Vuola, saija.vuola@ym.fi, +358295 250 029

Kansainväliset ympäristösopimukset

Ympäristöministeriö edustaa Suomea hallinnonalaansa kuuluvissa kansainvälisen yhteistyön foorumeissa. Suomi on jäsen yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa. Sopimukset muodostavat maailmanlaajuisten ympäristöuhkien (kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, aavikoituminen, kemikaalit ja jätteet, ilmansaasteet) torjunnan selkärangan. Lisäksi Suomi osallistuu muuhun kansainväliseen, alueelliseen sekä kahdenväliseen yhteistyöhön, joiden tavoitteena on muun muassa edistää kestävää kehitystä. 

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamisen ohjausta, tukea kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä varmistaa, että lakiteksti on selkeä ja johdonmukainen. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Lakia uudistettaessa otetaan huomioon mm. laajat yhteiskunnalliset ilmiöt kuten ilmastonmuutos, aluerakenteen erilaistuminen, kaupungistuminen, digitalisaatio, liikkumisen murros ja siirtyminen puhtaan energian käyttöön, eri alueiden elinvoimaisuus ja kestävä kehitys, alueidenkäytön suunnittelun laatu, rakentamisen laatu ja vastuukysymykset, viranomaisohjauksen toimivuus, osallistumisen ja vuorovaikutuksen helppous, yhteensopivuus muun lainsäädännön kanssa sekä Suomen EU-jäsenyyden ja kansainvälisten sitoumusten tuomat vastuut.

Lisätietoja:

MRL-työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Helena Säteri, puh. 029 525 0281, helena.sateri@ym.fi