Perustuslakivaliokunta vartioi perustuslakia

RSS
19.2.2019 Hannele Pokka ja Riitta Rönn

Keskustelu eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja sen käyttämien valtiosääntöasiantuntijoiden roolista on käynyt kiivaana. On väitetty, että valta perustuslain tulkinnoista on siirtynyt pienelle perustuslakiasiantuntijoiden klikille.

Suomessa useat toimielimet valvovat ennakollisesti lakiehdotusten perustuslainmukaisuutta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta ottaa kantaa hallituksen esitysten perustuslain mukaisuuteen. Valiokunnalla on juridisen asiantuntijan rooli, ja sen kannanotot käytännössä sitovat eduskuntaa. Perustuslakivaliokunnan tekemät arviot lakiehdotuksen perustuslainmukaisuudesta nauttivat laajaa arvostusta ja niihin on totuttu luottamaan. Lausuntoja hyödynnetään myöhemmissä lakihankkeissa ja ne osaltaan ohjaavat lainsäädännön täytäntöönpanoa.

Nykyisen eduskunnan perustuslakivaliokunnan rooli ei poikkea edeltäjistään. Valiokunnan kannanotot annetaan huolellisen valmistelun jälkeen ja ne ovat useimmiten yksimielisiä.

Syytä, miksi hallituksen esitys kompastuu perustuslaillisiin kysymyksiin, ei pidä etsiä perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista eikä valiokunnasta. Monesti syy löytyy lain valmistelusta, ajasta ennen kuin esitys ilmestyi kansanedustajien pöydille. Lakiesityksen valmistelulla on saattanut olla kiire ja asiaan on liittynyt paljon poliittisia jännitteitä, minkä vuoksi lakiesitykseen mahdollisesti sisältyviä puutteita ei ehditä korjaamaan. Esittelijä voi varmuudeksi kirjoittaa, että esityksestä on hyvä pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto. Päätöksen siitä, pyydetäänkö perustuslakivaliokunnan lausunto, tekee aina eduskunnan puhemiesneuvosto.

Sote- ja maakuntauudistus on megahanke, johon sisältyy paljon haastavaa lainsäädäntöä ja poliittisia intohimoja. Parhaillaan käsittelyssä olevat tiedustelulait saatettiin puolestaan eduskunnan käsittelyyn kovalla kiireellä. Näiden kahden hankkeen ongelmien vuoksi perustuslakivaliokunnan ja sen kuulemien asiantuntijoiden työtä ei pitäisi leimata kelvottomaksi.

Useat hallitukset ja monet muut ovat kiinnittäneet huomiota lainvalmistelun laatuun. Laadun parantamisen tulee olla jatkuvaa: virheistä otetaan oppia, jotta asiat osataan tehdä jatkossa paremmin.

Ministeriöiden lainvalmistelijoiden perustuslakiasiantuntemusta on syytä kehittää. Lainvalmistelijat tarvitsevat koulutusta siitä, mitä perustuslakimme ja kansainväliset sopimukset meiltä edellyttävät. Oikeusministeriö, jolle lainvalmistelun laadun kehittäminen on vanhastaan kuulunut, voisi olla aloitteellinen ja järjestää muiden ministeriöiden kanssa koulutusta perusoikeus- ja perustuslakikysymyksistä.

Suomen valtiosääntö täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Silloin luotiin voimassa oleva lakien ennakkovalvonta, jota toteuttaa eduskunnan perustuslakivaliokunta. Perustuslakimme on kehittynyt ajan myötä, toisin kuin Yhdysvaltojen perustuslaki. Laillinen yhteiskuntajärjestys oli sata vuotta sitten suomalaisille tärkeä. Niin se on nytkin.

Kirjoittajat:
Hannele Pokka, kansliapäällikkö ja Riitta Rönn, lainsäädäntöjohtaja

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.