Rakennusperintöavustukset ovat tuiki tärkeitä

RSS
16.4.2019 Tuija Mikkonen
Tuija Mikkonen
 

”Saatu raha oli kokonaiskustannuksiin nähden suhteellisen pieni, mutta sen merkitys arvostuksen osoituksena oli huomattavasti suurempi”, kertoi eräs rakennusperintöavustuksen saaja ympäristöministeriön teettämässä tuoreessa selvityksessä. Kommentti kiteyttää merkittävän huomion: rakennusperintöavustuksiin kannattaa panostaa, sillä niillä on kokoaan suurempia myönteisiä vaikutuksia.

Museovirasto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset jakavat vuosittain noin 2,4 miljoona euroa valtionavustuksina arvorakennusten korjaushankkeisiin. Avustusten taloudelliset vaikutukset ovat moninkertaiset: ne ovat synnyttäneet vuosittain 10-12 miljoonan euroa yksityisiä sijoituksia rakennusperintökohteiden korjauksiin. Avustusten myötä viimeisten kuuden vuoden aikana on säilytetty tai kunnostettu yli 3 300 kulttuurihistoriallisesti arvokasta kohdetta.

Avustukset tuovat mittavia hyötyjä

Noin kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista avustuksen saajista kertoi, että korjausta ei olisi voitu toteuttaa tai sen toteuttaminen olisi viivästynyt ilman valtionavustusta. Avustuksen mahdollistama asiantuntija-apu on koettu erityisen arvokkaaksi. Neuvonta on ohjannut arvokohteiden omistajia käyttämään kohteeseen sopivia materiaaleja ja menetelmiä sekä auttanut korjaajia löytämään osaavia tekijöitä.

Nousiaisten Paistanojan koulun korjaukseen myönnettiin rakennusperintöavustusta vuonna 2018.
Nousiaisten Paistanojan koulun hirsirungon korjaukseen myönnettiin rakennusperintöavustusta vuonna 2018. © Mia Puotunen

Avustukset tukevat rakennusperintöosaamisen, ammattitaidon ja liiketoiminnan säilymistä ja kehittymistä sekä ylläpitävät työllisyyttä. Myönnettyjen avustussummien seurauksena valtiolle palautuu verotuloja materiaalihankintojen arvonlisäverojen ja työvoimakustannusten kautta. Korjaaminen edistää myös kestävän kehityksen periaatteita, kun rakennus jatkaa elämäänsä entistä ehompana.

Rakennuksen korjaaminen inspiroi naapureitakin kunnostamaan arvokkaita rakennuksiaan. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö kohentaa alueen elinvoimaisuutta ja vetovoimaa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi matkailussa.

Avustusjärjestelmää kannattaa kehittää

Rakennusperintöavustukset ovat tärkeä väline arvokkaan kansallisvarallisuutemme hoidossa. Vuonna 2017 toteutetun Kulttuuriperintöbarometrin mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön säilyttämistä tärkeänä. Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että kulttuuriperinnön suojeluun ja hoitamiseen tulee käyttää julkisia varoja.

Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan avustusmääriin toivotaan lisäystä, sillä hankekohtaiset avustukset ovat hyvin pieniä ja kattavat vain vähäisen osan kokonaiskuluista. Avustuksen saajien mukaan isommilla avustuksilla korjaukset voitaisiin toteuttaa nopeammin ja kattavammin.

Jos valtio panostaisi nykyistä enemmän rakennusperintöavustuksiin, niistä syntyneet taloudelliset vaikutukset kasvaisivat ja elinympäristön laatu paranisi.

Kirjoittaja työskentelee ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolla. Hänen keskeiset työtehtävänsä ovat kansallisen Kulttuuriympäristöstrategian toimeenpano sekä muut kulttuuriympäristöön ja rakennettuun kulttuuriperintöön liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.