Hyppää sisältöön

Ikääntyneiden asumiseen panostettava nyt

RSS
20.3.2020 Raija Hynynen

Kirjoittaessani tätä blogia elämme koronaviruksen aikaa; koetamme suojautua tartunnalta itse ja suojata muita tekemällä etätöitä ja olemalla lähes koko ajan kotona. Tämä vaatii meiltä kaikilta paljon, mutta eniten iäkkäiltä. Hallitus on velvoittanut yli 70-vuotiaat välttämään kontakteja muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan.

Tämä luo turvattomuutta, pelkoakin, ja monia erityisjärjestelyjä arjen perusasioihin. Miten olla yhteydessä läheisiin, miten pärjätä kotona?

Kunnat ja järjestöt tarjoavat apua, jos iäkäs on jäämässä ilman apua. On ollut ilo huomata, että myös naapuri- ja läheisapu on virinnyt, ja iäkkäille tarjotaan apua esimerkiksi kaupassa käyntiin. Puhelinsoitot ja sähköiset etäyhteydet ovat tärkeitä yhteydenpidossa. Toivottavasti nämä yhteisöllisyyden ja naapuriavun muodot jäävät elämään, vaikka arki muutoin vielä palaa ennalleen.

Väestö vanhenee nopeasti, yhä useampi asuu yksin

Epidemia laantuu aikanaan ja poikkeustila päättyy, mutta tarve panostaa ikääntyneiden asumiseen on vasta aluillaan. Suomen väestö vanhenee hyvin nopeasti, mikä vaikuttaa suoraan asumiseen. Kymmenen vuoden päästä neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Vanhimpien määrä kasvaa suhteessa voimakkaimmin, sillä yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu 20 vuodessa.

Moni ikääntynyt asuu jo nyt yksin. Vuonna 2018 lähes 44 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asui yksin, mikä lisää monen kohdalla yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Yksin asumisen näyttäisi vain yleistyvän, mutta tuskin kukaan haluaa olla yksinäinen. Yhteisöllinen asuminen tukee osallisuutta ja lisää turvallisuuden tunnetta. Esimerkkejä yhteisöllisestä asumisesta ovat ikääntyneille tarkoitetut yhteisöasumiskohteet ja monisukupolviset yhteisökorttelit. Yhteisöllisyyttä voidaan edistää myös asuinalueella, ja tässä järjestöjen ja vapaaehtoisten toiminta on keskeistä.

Suuret ja pienet kunnat sekä taajamat ja haja-asutusalueet ovat hyvin erilaisessa tilanteessa. Monissa maaseutukunnissa asuu paljon ikääntyneitä. Tulevaisuudessa ikääntynyt väestö asuu kuitenkin yhä enemmän kaupunkialueilla, pääosin tavallisissa asunnoissa.

Hyvät asuinolot tukevat iäkkäiden hyvinvointia, ja niillä voidaan vähentää erillisten palvelujen tarvetta sekä esimerkiksi laitosasumista. Siksi tarvitaan ikäystävällisiä, esteettömiä asuntoja ja yhteisöllisyyttä tukevia asuinalueita. Asuntokanta muuttuu kuitenkin hitaasti, mikä korostaa sekä kansalaisten että kuntien tarvetta ennakoida ja varautua. Ikääntyneiden tarpeet ja -toiveet ovat myös erilaisia, joten tarvitaan monia toimia nykyisen asuntokannan korjaamisesta uudenlaisten asumisratkaisujen luomiseen sekä asuinalueiden kehittämiseen.

Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa haetaan ratkaisuja

Ikääntyneiden asumiseen on siis panostettava nyt. Ympäristöministeriö onkin käynnistänyt hallitusohjelman mukaisesti Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman vuosille 2020-2022. Tavoitteena on tukea ikääntyneitä ja kuntia ennakoimaan asumisen muutoksia ja varautumaan niihin, lisätä ikäystävällisten asumisvaihtoehtojen tarjontaa sekä kehittää asuinalueita ikääntyneille sopiviksi.

Valtio on pitkään myöntänyt avustuksia ikääntyneiden asumisolojen parantamiseen. Tätä jatketaan edelleen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn korjausavustuksilla tuetaan asuntojen korjauksia ja hissien asentamista sekä ARA-talojen korjaamista esteettömiksi ja ikääntyneille sopiviksi väestöltään vähenevillä alueilla. Myös uusien asuntokohteiden rakentamista tuetaan, esimerkiksi erilaisia ikääntyneille tarkoitettuja yhteisöllisiä asumismuotoja.

Ohjelmassa tuetaan kuntien kehittämishankkeita, kehitetään korjausneuvontaa ja muuta asumiseen liittyvää neuvontaa sekä jaetaan tietoa ja hyviä käytäntöjä. Yhteistyötä tehdään laajasti ARA:n, kuntien, kuntayhtymien ja vanhusneuvostojen sekä eläkeläis-, vanhus-, asunto-, ja rakennusalan järjestöjen kanssa.

Ikääntyneelle sopiva asuinalue helpottaa myös muiden arkea

Lopuksi haluan korostaa vielä ikäystävällisten asuinalueiden merkitystä. Ikäystävällinen asuinalue on sellainen, jossa myös toimintakyvyltään heikentynyt henkilö voi toimia, liikkua ja osallistua. Ympäristö on esteetön ja turvallinen, tarvittavat palvelut helposti saavutettavissa, ja ympäristö tukee osallistumista ja yhteisöllisyyttä esimerkiksi sopivien kohtaamispaikkojen kautta.

Ikäystävällisiksi suunnitellut asunnot ja asuinalueet sopivat tietysti aivan kaikille. Esimerkiksi esteettömyydestä hyötyvät lastenvaunujen kanssa liikkuvat lapsiperheet, pyörätuolilla kulkevat sekä kaikki, joiden liikunta- ja toimintakyky on heikentynyt.

Pidetään huolta toisistamme, aivan kaiken ikäisistä!

Kirjoittaja on asuntoneuvos ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolla Lähiympäristö – ja asuminen yksikössä.

Kommentit (1 kommenttia)
asiantuntija 25.3.2020
25.3.2020
klo 13.45
asuntoneuvos on hyvällä - ja kiitettävällä asialla blogissaan mutta asia voi olla toisinkin viranomaisten valvonta toimien laiminlyöntien vuoksi; joita olen joutunut kohtaamaan. lähestyn täydellisimmin spos tilla jos sallitte. YST: PM.