Hyppää sisältöön

Sámi giellavahkku: Muohtasánit dálkkádatnuppástusas ja áigeguovdilis áššit davvisámegillii

RSS
21.10.2019 Hannele Pokka

Sivun lopussa kirjoitus myös suomeksi

Dán jagi lea ON:id eamiálbmogiid gielaid temájahki (International Year of Indigenous Languages) ja 21.-27.10. dál ávvuduvvo vuosttas geardde sámi giellavahku. Máilmmi 6700 gielas badjel 40 % leat áittavuložat ja daid gielain stuorámus oassi leat eamiálbmogiid gielat. Buot logi sámegiela leat áittavuloža, nu maiddái Suomas hállojuvvon davvisáme, anáraš- ja nuortalašgiella.

Lea fiinnis, ahte sámegielaid oahpahus ja giellageavaheapmi lea ealáskan dan bárrovuođus, masa dat ovddit logi jagiin ledje maŋosmannan. Sámegielaid sajádaga buorideapmi ii leat dáhpáhuvvan iešalddis. Dan duogábealde lea sámi vánhemiid mearrediđolaš bargu sámegielat mánáid árabajásgeassima ja oahpahusa buorideapmin. Stáhta doaimmain ja EU:a ruhtadeamis leamašan veahkki.

Vel lea mátki dasa, ahte misge virgeolbmuin gávdnošedje sámegiela hállit. Dásage šaddá gulul buorádus: ovdamearkan stáhtaráđi giellakursii leat boahttit movttiidahtti láhkai.

Rikkis muohtasátnerádju dálkkádatrievdamis

Dušše davvisámegielas leat logit sánit, mat govvidit muohttaga. Rikkis muohtasátnerádju muitala eandalii das, man dehálaš muohta lea sápmelažžii, guhte eallá boazodoalus dahje eará ealáhusas, mii lea lundui sorjavaš.

Dálkkádatrievdamis leat hállan maŋimuš áiggiid ain eanet, nuba áddet, ahte muohtahis davvi guovlu lea vejolaš dáinna ovdánemiin, go davvi guovllut liegganit guovtti geardde jođáneappot go eará guovllut.

Jus árktalaš jiekŋa suddá de olles máilbmi gillá. Meara dássi badjána ja meara rittuid gávpogat báhcet čázi vuollái. Leat hállán árktalaš guovlluid áššiin máilmmis dálkkádatčoahkkimiin, árktalaš čoahkkimiin, luonddu máŋggahámatvuođa guoskevaš čoahkkimiin, ON:id dievasčoahkkimiin. Jus ášši čoavdin livččii gitta čoahkkimiid mearis, árktalaš guovlluid liegganeapmi livččii juo bissehuvvon. Muhto eaihan čoahkkimat leat doarvái. Dárbbašat doaimmaid; eanet ja jođáneappot, dego riikkaidgaskasaš dálkkádatpanela muittuhii mannan čavčča.

Suomas lea ođđa ráđđehus ja EU:s farga ođđa kommišuvdna. Goappátge linnjejit, makkár vugiiguin luoittageahpádusaid lea vejolaš fáhtet ja karbonanjieluid lasihit

Áigeguovdilis birasministeriijas

Birasministeriija oassálastá sámi giellavahkkui almmustahttimiin neahttasiidduineamet dieđuid áigeguovdilis áššiin davvisámegillii. Muitalat man muttus leat dálkkádatpolitihkas, luonddu geaffuma bisseheamis, čáziid suodjaleamis, eanageavahan- ja huksenlága ođasmahttimis, árktalaš ja Barents guovllu ovttasbarggus, earret eará. Bures boahtin oahpásmuvvat ja oassálastit!

 

Saamen kielten viikko: lumisanat ilmastonmuutoksessa ja ajankohtaista pohjoissaameksi

Tänä vuonna vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuotta (International Year of Indigenous Languages) ja 21.-27.10. juhlitaan ensimmäistä kertaa saamen kielten viikkoa. Maailman 6700 kielestä yli 40 % on uhanalaisia, ja uhanalaisista kielistä suurin osa on alkuperäiskansojen kieliä. Kaikki kymmenen saamen kieltä ovat uhanalaisia, mukaan lukien Suomen alueella puhutut pohjois-, inarin- ja koltansaame.  

On hienoa, että saamen kielten opetus ja käyttäminen ovat elpyneet siitä aallonpohjasta, johon ne painuivat takavuosikymmeninä. Saamen kielten aseman parantaminen ei ole tapahtunut itsestään. Sen takana on saamelaisten vanhempien määrätietoinen työ saamenkielisen lasten varhaiskasvatuksen ja opetuksen parantamiseksi. Valtion toimista ja EU:n rahoituksesta on ollut apua. 

Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että meistä valtion virkamiehistä löytyisi saamen kielten taitajia. Tähänkin tulee pikkuhiljaa korjausta: esimerkiksi valtioneuvoston kielikurssille oli ilahduttavasti tulijoita.

Rikas lumisanasto ilmastonmuutoksessa

Pelkästään pohjoissaamenkielessä on kymmeniä sanoja, jotka kuvailevat lunta. Rikas lumisanasto kertoo ennen muuta siitä, kuinka tärkeä lumi on saamelaiselle, joka saa toimeentulonsa poronhoidosta tai muusta luonnosta riippuvasta elinkeinosta.

Ilmastomuutoksesta on puhuttu viime aikoina entistä enemmän, joten ymmärrämme, että lumeton pohjoinen on mahdollinen tällä kehityksellä, jossa pohjoiset alueet lämpiävät kaksi kertaa muuta maailmaa vauhdikkaammin.

Jos arktinen jää sulaa, siitä kärsii koko maailma. Merenpinta nousee ja merten rannalla olevat kaupungit peittyvät. Olemme puhuneet arktisten alueiden asioista maailmalle ilmastokokouksissa, arktisissa kokouksissa, luonnon monimutoisuutta koskevissa kokouksissa, YK:n yleiskokouksissa. Jos asian ratkaiseminen riippuisi kokousten määrästä, arktisten alueiden lämpeneminen olisi jo pysäytetty. Mutta eiväthän ne kokoukset riitä. Tarvitaan toimia; enemmän ja nopeammin, kuten kansainvälinen ilmastopaneeli viime syksynä muistutti.

Suomella on uusi hallitus ja EU:ssa pian uusi komissio. Molemmat linjaavat, millä keinoin päästövähennykset saavutetaan ja hiilinieluja kasvatetaan.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä

Ympäristöministeriö osallistuu saamen kielten viikkoon julkaisemalla nettisivuillamme tietoa ajankohtaisista asioistamme pohjoissaameksi.  Kerromme, missä mennään ilmastopolitiikassa, luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä, vesien suojelussa, maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisessa, arktisesta sekä Barentsin alueen yhteistyöstä, muun muassa. Tervetuloa tutustumaan ja osallistumaan!

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.