Terveytemme avain on monimuotoisessa luonnossa

RSS
22.5.2019 Marina von Weissenberg
Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg.
 
 
 

Kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää vietetään tänään, keskiviikkona 22 toukokuuta. Päivän teemana on tänä vuonna yhteinen luonto, ruoka ja terveys. Nämä kolme asiaa ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.

Luonto köyhtyy nyt hälyttävää tahtia ja sen köyhtyessä myös terveytemme ja ruoantuotantomme vaarantuvat. Meidän onkin elintärkeää edistää luonnon monimuotoisuutta myös oman hyvinvointimme vuoksi.

Minkälainen yhteys luonnon monimuotoisuudella on terveyteen ja ruoantuotantoon?

Luonnon monimuotoisuus on terveytemme ja hyvinvointimme perusta. Monimuotoisuus tukee luonnon tarjoamia elintärkeitä palveluja, kuten puhdasta vettä, hengitysilmaa ja lääkkeitä.

Ihmisen terveys on yhteydessä monimuotoiseen luontoon. Kaupungistumisen edetessä ihmisten yhteys luontoon katkeaa yhä useammin. Samalla monet immuunijärjestelmään liittyvät sairaudet, kuten allergiat ja krooniset tulehdukselliset sairaudet, ovat yleistyneet.

Luonnon monimuotoisuuden kaikki vaikutuksia terveyteemme ei ole vielä ehditty tutkia. Jo nyt on kuitenkin selvää, että luonnolla on myönteisiä terveysvaikutuksia kaikenikäisille. Nämä terveyshyödyt vähentävät myös turhia lääkekustannuksia. Aiheesta on koottu tietoa muun muassa YK:n kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen ja maailman terveysjärjestön yhteistyönä.

Monimuotoinen luonto tarjoaa ruoantuotannolle välttämättömiä palveluita, kuten ravinteiden kiertoa ja pölytystoimintaa. Yli kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä. Ilman pölyttäjiä ruokavaliostamme puuttuisivat esimerkiksi marjat, hedelmät, monet vihannekset, pähkinät ja kahvi.

Millainen luonnon tila on tällä hetkellä?

Tuoreet tutkimukset osoittavat luonnon monimuotoisuuden hupenevan ennennäkemättömällä vauhdilla. Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin tuoreen raportin mukaan maailmanlaajuisesti noin miljoona eläin ja kasvilajia on vaarassa hävitä maapallolta. Tänä keväänä Suomessa julkaistu Punainen kirja kertoo, että Suomessa joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Ympäristöjärjestö WWF:n Living Planet 2018 -indeksi osoittaa, että selkärankaisten eläinten populaatiot ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 60 prosenttia vuoden 1970 jälkeen. Myös pölyttäjähyönteisten määrä on vähentynyt hälyttävästi.

Suurimmat syyt luonnon köyhtymiseen ovat maankäytön muutokset ja ylikulutus. Maailmanlaajuisesti maankäytön muutoksista suurin vaikutus on maan raivaamisella maatalouden tarpeisiin kuten karjalatumiksi sekä energiatuotantoon, esimerkiksi palmuöljyviljelmiin. Muita merkittäviä syitä luonnon köyhtymiselle ovat ilmastonmuutos, elinympäristöjen saastuminen ja haitalliset vieraslajit.

Miten luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä on edistytty?

Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen nykyisenä tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitetta ei valitettavasti tulla saavuttamaan. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on kuitenkin tehty hyvää, määrätietoista työtä.

Biodiversiteettisopimuksen 196 osapuolesta 97 prosenttia on laatinut sopimuksen mukaiset luonnon monimutoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä koskevat strategiat ja toimintaohjelmat (nk. NBSAPs). Strategiat ja toimintaohjelmat ovat ensisijaisen tärkeitä luonnon monimuotoisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttamiselle kansallisella tasolla ja luonnon huomioimiseen yhteiskunnan eri sektoreilla.

Myös suojelualuetyössä on edistytty. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana suojelualueiden pinta-ala on maa-alueilla kasvanut yhdeksästä prosentista 14,9 prosenttiin. Kansallisista merialueista 17,3 prosenttia on suojeltu, mutta kansainvälistä vesistä suojelun piirissä on vain noin 1,2 prosenttia.

Mitä meidän pitäisi tehdä jatkossa?

On aika suunnata katseemme vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Vuoden 2020 aikana sovitaan kansainvälisistä tavoitteista, joilla luonnon köyhtyminen pysäytetään ennen vuotta 2050. Euroopan unioni ajaa tuleville tavoitteille kunnianhimoisia raameja.

Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen vaatii suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Meidän täytyy vähentää kulutustamme, ennallistaa, kunnostaa, hoitaa ja suojella elinympäristöjä sekä hillitä ilmastonmuutosta.

Lisäksi on jatkossakin tarkastettava luonnon ja hyvinvoinnin yhtymäkohtia, kun kaupungistuminen jatkuu ja ihmisten kosketus luontoon vähenee. Asian suhteen onkin jo tehty tärkeitä päätöksiä kansainvälisesti, kuten biodiversiteettisopimuksen päätös vuonna 2016.

Nyt on aika tehdä tekoja sekä uusia aloitteita ja sitoumuksia, jotka varmistavat luonnon, terveyden ja ruoantuotannon hyvän tilan pitkälle tulevaisuuteen. Yhdessä voimme pysäyttää luonnon köyhtymisen!


Kirjoittaja työskentelee ympäristöneuvoksena ympäristöministeriössä. Hän toimii YK:n biodiversiteettisopimuksen ja sen tieteellis-teknisen työryhmän yhdyshenkilönä Suomessa ja vastaa myös Euroopan unionin neuvoston kansainvälisen ympäristötyöryhmän biodiversiteettiasioista sekä Suomen vastineiden koordinoimisesta biodiversiteettisopimuksen suuntaan.

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.