Arktisen ja Barentsin alueen yhteistyö

Arktinen neuvosto

Arktinen neuvosto on kahdeksan arktisen maan muodostama hallitustenvälinen foorumi, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua. Arktisen neuvoston jäsenmaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada. Lisäksi kuudella arktisia alkuperäiskansoja edustavalla organisaatiolla on neuvostossa asema pysyvinä edustajina. Arktisen neuvoston päätökset tehdään konsensusperiaatteella alkuperäiskansojen edustajia konsultoiden. Arktisella neuvostolla on myös 39 tarkkailijajäsentä, joihin lukeutuu valtiota sekä joukko kansainvälisiä organisaatioita. Arktisella neuvostolla on neuvoston työtä koordinoiva pysyvä sihteeristö Tromssassa.

Arktista neuvostoa johtaa vuorollaan kukin kahdeksasta jäsenmaasta kiertävän kahden vuoden puheenjohtajuuskauden ajan. Suomi oli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019. Suomen jälkeen puheenjohtajuus siirtyi Islannille vuosiksi 2019–2021.

Keskeinen osa Arktisen neuvoston työstä tapahtuu neuvoston kuudessa pysyvässä työryhmässä. Lisäksi neuvosto voi perustaa tiettyyn aiheeseen keskittyviä määräaikaisia asiantuntijaryhmiä.

Arktisen neuvoston työryhmiä ovat:

Ympäristöministeriö on mukana arktisessa yhteistyössä Arktisen neuvoston työryhmien kautta. Suomi toimii PAME-työryhmän puheenjohtajana 2019-2021. Ympäristöministeriö edustaa Suomea neljässä kuudesta Arktisen neuvoston työryhmistä (ACAP, AMAP, CAFF, PAME). Lisäksi Arktisella neuvostolla on mustaa hiiltä ja metaania käsittelevä asiantuntijaryhmä (EGBCM).

Työryhmien suomalaiset yhdyshenkilöt ovat: 

ACAP: YM Henna Haapala, +358 295 250 070
AMAP: Lapin ELY-keskus Outi Mähönen +358 295 037 443 ja SYKE Martin Forsius, +358 295 251 118 
CAFF: YM Aulikki Alanen, +358 295 250 333
PAME: SYKE Paula Kankaanpää (PAME:n puheenjohtaja 2019-2021) +358 295 251 099, YM Jan Ekebom +358 295 250 363

Työryhmien tuottamien tutkimusten ja selvitysten lisäksi Arktisen neuvoston alla on neuvoteltu kolme Arktisten jäsenvaltioiden allekirjoittamaa oikeudellisesti sitovaa sopimusta. Ensimmäinen Arktisen neuvoston sopimus lento- ja meripelastuspalvelusta allekirjoitettiin Nuukin ulkoministerikokouksessa 2011, toinen öljyntorjuntasopimus Kiirunan ulkoministerikokouksessa 2013 ja kolmas kansainvälistä tiedeyhteistyötä koskeva sopimus Fairbanksin ulkoministerikokouksessa 2017.

Barentsin euroarktinen neuvosto

Barentsin euroarktisen neuvoston tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen sekä turvallisuuden lisääminen Barentsin alueella. Neuvoston jäseniä ovat Pohjoismaat, Venäjä ja EU:n komissio. Lisäksi toimintaan osallistuu tarkkailijoita. Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana 2017-2019 toimii Ruotsi. Suomi toimi puheenjohtajana 2013-2015.

Barents-yhteistyö toimii myös maakunta- ja läänitasolla. Alueneuvostoon (Barents Regional Council) kuuluvat Barentsin maantieteellisen alueen hallintojen edustajat.

Neuvoston ympäristötyöryhmä

Barentsin euroarktisen neuvoston ympäristöyhteistyötä edistetään sen ympäristötyöryhmässä. Ruotsi on ympäristötyöryhmän puheenjohtaja vuoden 2020 alkuun asti. Silloin puheenjohtajuus siirtyy Suomelle.

Ympäristötyöryhmän tärkeimmät tehtävät ja yhteistyöalat ovat:

  • Ympäristötoimien käynnistäminen ns. hot spoteissa Venäjän Barentsin alueella. Venäjän Barentsin alueen ympäristöä voimakkaasti pilaavista kohteista on laadittu ns. hot spot -lista. Listan laativat vuonna 2003 Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO (Nordic Environment Finance Corporation) ja Arktisen neuvoston AMAP (Arctic Monitoring and Assessment Programme) -ohjelma. Barentsin ympäristötyöryhmä tekee aktiivista työtä Venäjän alueiden ja yksityisen sektorin kanssa hot spot –listan karsimiseksi.
  • Luonnonsuojelu. Tärkein tavoite on toteuttaa luonnon monimuotoisuuden kannalta edustava ja tehokkaasti hallinnoitu Barentsin luonnonsuojelualueiden verkosto. Lisäksi yhteistyötä tehdään myös muiden rajat ylittävien luonnonsuojelualueverkostojen, kuten Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kehittämisessä.
  • Ympäristö ja talous. Yhteistyön tavoitteena on edistää muun muassa puhtaaseen tuotantoon ja parhaiden ympäristökäytäntöjen levittämiseen liittyviä hankkeilta sekä vahvistaa yhteyksiä kansainvälisten prosessien ja alueellisen toiminnan välillä.
  • Vesistöt ja vesivarat. Vesiasioissa edistetään alueellisten viranomaisten yhteistyötä, joka koskee kansainvälisiä vesistöalueita sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesivarojen hallinnassa.
  • Ilmastonmuutos. Alueelliset ilmastostrategiat ja ohjelmat ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Barentsin alueella tarvitaan tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista elinkeinoelämään ja elinoloihin, ja ilmastoasioiden käsittelyä Barentsin neuvoston työryhmissä sekä alueellisella tasolla vahvistetaan.

Lisätietoja:

Barentsin euro-arktinen neuvosto: Neuvotteleva virkamies Saija Vuola, p. 0295 250 029, etunimi.sukunimi@ym.fi

Arktinen neuvosto: Neuvotteleva virkamies Henna Haapala, p. 050 353 3894, etunimi.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 4.2.2019 klo 14.11, päivitetty 7.10.2019 klo 16.49