Vesivastuusitoumus

Vesivastuusitoumus on sitoumus, joka haluaa kannustaa yrityksiä tunnistamaan vesiriskit hankinta- ja arvoketjuissaan, varmistamaan toimipaikkojensa vesivastuullisuuden ja kehittämään kestävää veden käyttöä ja hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sitoumuksen perustajia ovat Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus LUKE, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja WWF Suomi. Sitoumuksen perustajat edistävät kestävää veden käyttöä ja hallintaa sekä kannustavat yrityksiä niiden vesivastuutyössä ja parhaiden käytänteiden kehittämisessä. Sitoumus on perustettu osaksi Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta yritysten vesivastuutyön tueksi.

Vesivastuusitoumus luo suomalaisille yrityksille ja organisaatioille ensimmäistä kertaa yhteisen kehyksen arvioida ja kehittää vedenkäytön kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä toimiaan koko niiden hankinta- ja arvoketjujen matkalla. Sitoumus kokoaa yhteen kansainväliset ohjesäännöt ja parhaat työkalut vesivastuutyön jokaiselle askeleelle:

               1) vesiriskien kartoitus

2) vesivastuustrategian laadinta

3) toimipaikkojen ja hankintaketjujen vesivastuullisuuden arviointi

4) kestävän veden käytön ja hallinnan kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa

5) raportointi ja sertifiointi

Vesisitoumuksen tavoitteet ja toimenpiteet

  1. Vesiriskien kartoitus

Vesivastuullisuuden ensimmäinen askel on yrityksen vesiriskien kokonaisvaltainen arviointi. Arvioinnin tulisi ulottua koko hankinta- ja arvoketjujen matkalle. Vesiriskien arvioinnissa nousevat esiin yrityksen toiminnalle veden suhteen kriittisimmät alueet, joihin toimia kannattaa keskittää. 

  1. Vesivastuustrategian laadinta

Vesiriskien arvioinnin perusteella voidaan tunnistaa yrityksen vesivastuullisuudelle kriittisimmät toimipaikat ja alihankkijat sekä oleellisimmat strategiset painopisteet ja tavoitteet.

  1. Toimipaikkojen ja hankintaketjujen vesivastuullisuuden arviointi

Yrityksen toimipaikoilla ja hankintaketjussa on oleellista huolehtia, ettei niiden toiminta vaikuta haitallisesti paikallisten ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin tai ekosysteemeihin. Riskienarvioinneissa esiin nousseilla alueilla on tärkeä tehostaa vedenkulutuksen ja vesistövaikutuksen seurantaa ja varmistaa niin yrityksen omien kuin alihankkijoiden toimipaikkojen toiminnan lainmukaisuus, vedenpuhdistus sekä puhdas juomavesi ja sanitaatio työntekijöille. Samat vesivastuullisuuden tavoitteet koskevat sekä yrityksen omaa toimintaa että alihankkijoita.

  1. Kestävän vedenkäytön ja hallinnan kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa

Yrityksen vesiriskien hallinta vaatii useimmiten yhteistyötä sidosryhmien kanssa kestävän veden käytön ja hallinnan kehittämiseksi, niin yrityksen omilla toimipaikoilla kuin hankintaketjuissa. Kestävää veden käyttöä ja hallintaa tulee kehittää ja edistää erityisesti alueilla, jotka nousevat esiin vesiriskien arvioinneissa.

Sidosryhmäyhteistyötä on oleellista tehdä erityisesti julkisen sektorin kanssa, jolla on ensisijainen mandaatti vesivarojen hallinnassa. Lisäksi yhteistyötä on hyvä tehdä paikallisen kontekstin hyvin tuntevien kumppaneiden, kuten kansalaisjärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Paikallisen kansalaisyhteiskunnan huomioiminen ja osallistaminen vesivastuullisuushankkeiden alusta lähtien on tärkeää. Sidosryhmäyhteistyön tulee olla läpinäkyvää ja vastuullista. 

  1. Raportointi ja sertifiointi

Vesivastuullinen yritystoiminta on läpinäkyvää ja sen tavoitteiden seuranta ja tuloksista raportointi jatkuvaa. Vesivastuullisuus perustuu käytänteiden jatkuvalle parantamiselle.

Ympäristöministeriö haluaa painottaa veden keskeisyyttä kaikissa kestävän kehityksen tavoitteissa. Puhdas ja monimuotoinen vesiluonto on saavutettavissa vain, jos julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä vesien puolesta. Vesivastuusitoumus vahvistaa suomalaisten yritysten osallistumista kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen vuoteen 2030 mennessä.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Antton Keto, p. 0295 250 148, etunimi.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 30.5.2017 klo 16.18, päivitetty 31.5.2017 klo 11.26