Ympäristöministeriön rahoittamat vesien- ja merenhoidon kärkihankkeet

Kärkihankkeesta on tähän mennessä rahoitettu yhteensä 30 hanketta vuosina 2016-2018.  Ympäristöministeriön tiedotteet edellisten hakujen tuloksista:

Päättyneiden kärkihankkeiden loppuraportit ja tiivistelmät:

 Lisätietoa kaikista rahoitetuista kärkihankkeista ja linkit hankkeiden omille sivuille:

Maatalouden vesiensuojelu

Lohkon ominaispiirteet huomioiva ravinnekuormitusmallinnus ja sen kehittäminen -jatkohanke (LOHKO II)

Hankkeessa tuotetaan  lohkokohtaista lisätietoa  viljelijöille, seurataan seuraamme kohdealueiden vedenlaatua, tarkennetaan  ravinnekuormitusmallia sekä tuotetaan tietoa vesiensuojelutoimenpiteiden talousvaikutuksista.

Rakennekalkituksen vaikutus Pakkalanjärven fosforikuormitukseen

Hankkeessa tutkitaan rakennekalkituksen vaikutusta peltomaan ja valumavesien laatuun. Rakennekalkituksen vaikuttavuuden seurannan ohella luodaan toimintamalli rakennekalkituksen tekemiseksi sekä tutkimusraportti kalkituksen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Hankkeen toteuttaa Pakkalanjärven suojeluyhdistys yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 

Kuivatustoiminnassa muuttuneiden virtavesien kunnostus ja hoito (KURVI)

Hankkeen tavoitteena on edistää luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä vesien- ja merenhoidossa Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian mukaisesti. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan Hämeenkoskella sijaitsevan Kumianojan ennallistaminen ja referenssinä seurataan ennallistamisen hydromorfologisia ja ekologisia vaikutuksia Nuuksion Myllypurolla, jota on ennallistettu vuosituhannen vaihteessa. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään SYKEn aiempien hankkeiden esimerkkikohteita maatalousalueen kalataloudellisten kunnostusten ja luonnonmukaisen peruskuivatuksen hoitotoimenpiteiden tarpeen arvioinnissa.

Biopolymeerien hyödyntäminen vesien käsittelyssä ja ravinteiden kierrättämisessä -BioP

BioP hankkeen tavoitteena on hyödyntää biopolymeerejä maatalouden vesienkäsittelyssä ja tutkia käsittelyssä syntyvien sivutuotteiden hyödyntämistä lannoitteena ja siten tukea ravinteiden kierrätystä ja vesistöjen tilan parantumista

Vantaanjoen kipsihanke

Vantaanjoen kipsihankkeessa käsitellään vuosina 2018-2020 kipsillä lähes 3500 hehtaaria Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Toimenpide vähentää ravinne- ja kiintoaineskuormitusta Vantaanjokeen ja Suomenlahteen parantaen siten vesistöjen ekologista tilaa ja virkistyskäyttöarvoa.

 

Hulevesien hallinta

Jyväskylän Tourujoen valuma-alueen hyvän vesien tilan saavuttaminen

Tourujoen ja sen valuma-alueen vesientilan parantaminen –hanke kokoaa yhteen erilaisia projekteja, joissa pyritään löytämään uusia ratkaisuja hulevesien hallintaan sekä veden laadun parantamiseen vihreän infrastruktuurin keinoin. Näihin kuuluvat muun muassa erilaiset hulevesien viivytyskokeilut luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoja käyttäen sekä myös itse Tourujoen kunnostamisen suunnittelu. Tavoitteena on luoda uusia käytänteitä, jotka parantavat veden laatua ja lisäävät myös kaupunkiympäristön viihtyisyyttä vihreän muodossa.

Kaupunkivesistöt kuntoon

Helsingin ja Espoon kaupunkien Kaupunkivesistöt kuntoon -yhteishankkeessa keskiössä on Maunulanpuron ja Otsonlahden vedenlaadun parantaminen. Molemmissa kohteissa on tarkoitus puhdistaa hulevettä luonnonmukaisin menetelmin ennen sen päätymistä vesistöön.

Hulevedet haltuun - Loutinoja kuntoon - Kaupunkipuron ekologisen merkityksen turvaavan toimintamallin luominen

Järvenpään kaupunki toteuttaa hanketta, jossa tuotetaan luonnonmukaisen hulevesien hallinnan toimintamalli keskustaa halkovan Loutinojan kaupunkipuron alueelle.

Kempeleen Zatelliitin vesiensuojeluhanke

Hankkeessa perustetaan kosteikkojen kokonaisuus hulevesien sekä maa- ja metsätalouden valumavesien puhdistamiseksi uusien kaupallisten palveluiden keskittymän ja vilkkaan E8/4-valtatien viereen. Hankkeen vaikutuksia selvitetään vedenlaadunseurannoilla ja valtatieliikenteen aiheuttamaa mikromuovikuormitusta laskeumaseurannoilla.

Hulevedet hallintaan kolmistaan

Hankkeen tarkoituksena on edistää hulevesien suunnitelmallista ja tavoitteellista käsittelyä niitä varten perustettavilla vesiensuojelurakenteilla. Rakenteet toimivat osana myös muiden valumavesien käsittelyä, jolloin ne vaikuttavat myönteisesti virtaamien hallintaan, tulvien hillintään sekä kiintoaineen ja ravinteiden talteenottoon. Rakenteet toimivat hulevesien hallinnan esimerkkeinä, joita muut kaupungit ja kunnat voivat käyttää vastaavissa tarkoituksissa. Hanke on Ylivieskan kaupungin, Raahen kaupungin ja Kempeleen kunnan yhteishanke.

Hulevesien hallintaa kustannustehokkaasti hybridiratkaisuilla

Hankkeella tehostetaan Lahden keskusta-alueen hulevesien hallintaa ja vähennetään Vesijärveen kohdistuvaa hulevesikuormitusta. Hankkeessa hyödynnetään uusia luonnonmukaisia käsittelymenetelmiä, ja se toimii myös tuotekehitysympäristönä hulevesien hallinnan ja ravinteiden kierrätyksen ratkaisuissa.

Järvien ja virtavesien kunnostus

PyhäVesi

Kahden keskeisen suomalaisen sisävesikunnostuskohteen, Lahden Vesijärven ja Säkylän Pyhäjärven yhteishanke toteuttaa kokonaisvaltaisen vesienhoidon mukaisia toimenpiteitä sekä valuma-alueella että järvessä. Hanke tuottaa uutta tietoa toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja edistää uusia vesienhoitoa tukevia innovaatioita.

Saarenjärven ravinteiden keräämisen yhteistyö ja ylläpito (SAAVI)

SAAVI hankkeen päämääränä on parantaa Natura2000-alueeseen kuuluvan Saarenjärven tilaa tehostamalla ravinteiden kerätystä ja kierrättämistä sekä parantamalla järven kosteikkoluonteen toimivuutta hoitamalla järveä niitoilla ja hyödyntämällä niittoaineksen ravinteita. Järven hoitokäytäntöjä kehitetään sovittamalla eri käyttöpaineita yhteen ja sitouttamalla paikallisia jatkamaan vesienhoitotyötä hankkeen jälkeen.

Littoistenjärvi

Hankkeessa toteutetaan järven kemikaalikäsittely sisäisen kuormituksen aiheuttaman rehevöitymisen pysäyttämiseksi. Käsittelyn jälkeen hankkeessa selvitetään, kuinka uusi tasapainotila saataisiin jatkossa säilytettyä pysyvästi kokeilujen ja samanlaisten käsittelyjen jälkihoitokokemusten
perusteella vastaavanlaisissa rehevissä ja matalissa järvissä.

Litsaistus (Litsa 2)

Hankkeen tavoitteena on seurata käsittelynjälkeistä kehitystä, vaikuttaa kehitykseen ja koota niin uusi kuin vanha aineisto tutkijoiden ja yleisön käyttöön avoimeen digitaaliseen arkistoon, täydentää aineistoa tulosten analysoimiseksi vastaavien kemiallisten kunnostusten lupamenettelyjen, toteutetuksen ja seurannan kehittämiseksi. Tulokset verifioidaan tieteellisesti ja saatetaan käytännön toimijoiden keskusteltaviksi hankkeen aikana ja tulevien käsittelyjen osviitaksi. Hankkeessa myös haetaan menetelmiä, joilla valuma-alueen vesistön fosforin kertymistä järvialtaaseen voidaan arvioida luotettavasti ja ennakoida kunnostustoimien vaikuttavuutta.

Järvien kunnostus ja ravinteiden kierrätys sisäistä kuormitusta hyödyntämällä - alusveden puhdistuksen uusi sovellus

Hankkeessa sovelletaan uutta rehevöityneen järven kunnostusmenetelmää,  jossa hapettomuudesta kärsivän syvänteen runsasravinteista alusvettä pumpataan rannalle sijoitettuun ravinnesuodattimeen ja johdetaan kosteikon kautta takaisin järveen. Tutkimuskohteena on Lahden Kymijärvi. Kunnostuksen vaikutuksia järven ravinnedynamiikkaan ja rehevyyteen seurataan hankkeen aikana.

Vesistöjen sisäinen kuormitus hyötykäyttöön - uuden sovelluksen jalkauttaminen

Hankkeessa pyritään edelleen kehittämään ja jalkauttamaan Kymijärvellä pilotoitua uutta menetelmää, jossa hapettomuudesta kärsivän syvänteen runsasravinteista alusvettä pumpataan rannalle sijoitettuun ravinnesuodattimeen ja johdetaan kosteikon kautta takaisin järveen. Tällä menetelmällä sedimentin fosforivarastot alkavat pienentyä ja poistettava fosfori saadaan talteen.

Yhteistyöllä Loimijoki Kuntoon

Hanke tekee laajassa yhteistyössä käsikirjoituksen vesistökuormituksen vähentämiseksi tasolle, jolla hyvä ekologinen tila olisi saavutettavissa Loimijoen alueella. Pilottialueella Punkalaitumen Oriniemenjoella suunnittelutyö viedään käytännön tasolle ja mietitään yhdessä maanomistajien kanssa ratkaisuja maa- ja metsätalouden valumavesien hallintaan. Lisäksi hanke auttaa paikallistoimijoita kunnostustoimien toteuttamisessa auttaen ja tukien kunnostusprosessin eri vaiheissa.

Vesienhoidon ja tulvasuojelun tavoitteiden yhteensovittaminen

VIIVYTYS – Vesienhoidon ja tulvasuojelun toisiaan tukeva yhteensovittaminen Kalajoen vesistöalueella

Hankkeen tavoitteena on palauttaa valuma-alueella vesien luontaista viipymää edistäen siten sekä vesienhoidon että tulvasuojelun tavoitteita ja lisätä kosteikkojen avulla luonnon monimuotoisuutta lajistoltaan ja luonnonarvoiltaan voimakkaasti taantuneella alueella.

Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen

Hankkeessa haetaan ratkaisuja vedenlaadun turvaamiseen ja tulvasuojeluun happamilla sulfaattimailla. Toteutuskeinoina raakavesilähteeseen laskevalla Sirppujoella ovat mm. biohiilipuhdistamon pilotointi, sopeutumiskeinojen hakeminen eri osapuolia tyydyttävään ratkaisuun tulvasuojelussa, säätösalaojituksen käyttöönoton tehostaminen, sekä tietotaidon lisääminen happamien sulfaattimaiden problematiikasta.

Jätevesien käsittely

Leväsieppari-ravinteet talteen ja kiertoon luonnonmukaisesta - LeväRaki

Hankkeen tavoite on erityyppisten jätevesien sisältämien ravinteiden talteenoton tehostaminen leväbiomassan avulla ja purkuvesistöjen ravinnekuorman pienentäminen. Lisäksi selvitetään leväbiomassaan sidottujen ravinteiden uusiokäyttöä lannoitteena.

Vantaanjoen Pumppaamopäästöjen hallinta - Vippa

Hankkeessa parannetaan Vantaanjoen vesistöjen laatua kehittämällä vesilaitosten toimintatapoja. Pumppaamoiden toimintavarmuutta parannetaan päivittämällä olemassa oleva, viisi vuotta vanha toimintamalli
vastaamaan nykyisiin haasteisiin entistä paremmin, ja ottamalla huomioon uusimpien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet.

Vesiensuojelun yhteistyö ja viestintä

Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitiIIä

Hankkeessa perustetaan vapaaehtoinen vesienhoito-organisaatio sekä laaditaan paikallistahojen kanssa  konkreettinen vesiensuojelun toimintaohjelma Ikaalisten reitin alueelle.

Viesti perille - Vantaanjoen vesistöalue, Etelä-Suomen luontohelmi, hyvään ekologiseen tilaan

Hanke edistää Vantaanjoen toimenpideohjelman 2017 - 2027 jalkauttamista ja vesien tilaa parantavien toimenpiteiden käynnistymistä  tiedonvälityksen keinoin. Viestinnässä hyödynnetään erilaisia menetelmiä someviestinnästä retkiin ja tutkivaan oppimiseen kouluissa.

Vesiviestillä vaikuttavuutta

Vesiviestillä vaikuttavuutta -hanke edistää vuorovaikutteisesti laaditun, monitavoitteisen ja laaja-alaisen Iisalmen reitin vesivision (www.vesivisio.fi) toteutumista. Hankkeen tavoitteena on koordinoinnilla ja viestinnällä lisätä kestävää ja moniarvoista vesien käyttöä sekä vesienhoidon vaikuttavuutta yhteisesti sovittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisesti.

Leijonat puhtaiden vesien puolesta

Suomen Lions-liitto ja Suomen yli 20 000 leijonaa toteuttavat vuosina 2018 – 2020 ympäristöministeriön rahoittaman hallituksen kärkihankkeen Leijonat puhtaiden vesien puolesta. Hankkeessa tehdään yhdessä muun yhteiskunnan kanssa tulevaisuuden vesitekoja sekä synnytetään maailman ensimmäinen vesileijonien verkosto, jossa eri-ikäiset leijonat ja leot haastetaan toimimaan yhdessä maapallomme tulevaisuuden hyväksi.

Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto

Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkosto kokoaa yhteen alueen vapaaehtoistoimijoita, asiantuntijatietoa ja materiaalia. Tavoitteena on luoda aktiivinen verkosto, jonka kautta vapaaehtoistoimijat ja yhdistykset löytävät toisensa ja voivat jakaa kokemuksiaan ja tietoa vesiensuojeluun liittyen.

VESY-Suomi, Vesiensuojelun verkostoitumishanke

Hanke tähtää alueellisten vesiensuojeluyhdistysten menestystarinan jatkumoon ja vesien- ja ympäristönsuojelun ja -hoidon yhteistyön kehittämiseen. Tavoitteena on saattaa koko Suomi alueellisen vesiensuojeluyhdistystoiminnan piiriin perustamalla uusia alueellisia yhdistyksiä ja laajentamalla nykyisten toiminta-aluetta. Tällä tavoin pyritään vastaamaan vesienhoidon haasteisiin, jotka edellyttävät paikallista, konkreettista ja tehokasta toiminnan organisointia.

Verkostoilla tehoa vesienhoitoon

Hankkeen tavoitteena on kehittää maakunnallisia vesienhoidon verkostoja, aktivoida ja tukea vesistöaluekohtaisia vesienhoidon verkostoja sekä kehittää Vesistökunnostajan karttapalvelua verkostotoimijoiden työkaluksi ja tiedonvälityskanavaksi. Hankkeessa sovelletaan Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon verkoston (VYYHTI -verkosto) toimintamallia Uudenmaan alueella.

Satakunnan vesistöneuvonta

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ja edistää konkreettisesti vesistökunnostusneuvontaa ja -verkostoja Satakunnan alueella Satavesi-ohjelman ja hakijoiden hyviksi havaittujen toimintamallien avulla.
Hankkeessa vahvistetaan edelleen Satakunnan alueella vesien hoito- ja kunnostustyötä tekevien toimijaverkostoa ja koordinoidaan alueellista verkostotoimintaa sekä pyritään liittämään se osaksi valtakunnallista vesistökunnostusverkostoa ja sen toimintaa.

Haitallisten aineiden vesistökuormitus

Uusien biohajoavien muovimateriaalien aiheuttamien ympäristöriskien arviointi Itämeren meriympäristössä

Hankkeessa  pyritään luomaan yleiskuva biopohjaisten ja biohajoavien materiaalien nykyisestä ja tulevasta käytöstä kotimaisessa päivittäistavarakaupassa ja teollisuudessa. Lisäksi hankkeessa tuotetaan viranomaisille, kuluttajille ja kumppaniyrityksille tietoa biohajoavien materiaalien todellisista hajoamisnopeuksista meriympäristössä.

Metsätalouden vesiensuojelu

Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla – HaSuMetsä

Hankkeessa edistetään happamien sulfaattimaiden metsätalouden vesiensuojelua ja kasvukuntoa pilotoimalla luonnonmukaista, tuhkan neutralointivaikutukseen perustuvaa menetelmää sulfidipitoisen maan muokkauksesta aiheutuvan happamuuden hallintaan. Uusi vesiensuojelun ja metsänkasvatuksen tavoitteet yhdistävä toimintamalli edistää myös läheltä saatavan puu- ja turvetuhkan alueellista hyötykäyttöä. Kierrättämällä tuhka metsälannoitteena, pystytään korvaamaan keinolannoitteita, lisäämään puuston kasvua ja vähentämään happamia vesistöpäästöjä. 

Puupohjaisilla uusilla Materiaaleilla tehoa metsätalouden Vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin (PuuMaVesi)

Puumavesi-hankkeessa tutkitaan puuta hyödyntävän uuden biologisen vesiensuojelumenetelmän tehoa useilla metsätalousalueilla Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Samaa menetelmää voitaisiin jatkossa soveltaa myös maatalouden, hule- ja jätevesien sekä turvetuotannon ja kaivannaistoiminnan vedenpuhdistuksessa, vesistökunnostuksissa, vesi- ja rantaluontotyyppien elinympäristökunnostuksissa sekä rapu- ja kalataloudellisissa kunnostuksissa.

Rannikkojokien valuma-alueiden vesitalouden hallinta

 Vesiensuojelu 4K (kuormitus kuriin konkreettisin keinoin)

Hanke tähtää vesien hyvä ekologisen tilan saavuttamiseen sisävesissä. Hanke käynnistyy Inkoon- ja Siuntionjoen valuma-alueilta Länsi-Uudellamaalla. Hankkeessa tehdään käytännön vesiensuojelutyötä yhteistyössä maanomistajien kanssa: Rakennetaan kosteikoita, ennallistetaan soita ja palautetaan rakennettuja uomia luonnontilaan. Laajan toimenpidevalikoimamme avulla on tarkoitus lisätä veden viipymää valuma-alueilla.

Raaseporinjoki -hanke

Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään merkittävästi Raaseporinjoen valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta. Hankkeessa tuetaan alueen maanviljelijöitä vesienhoitotoimenpiteiden, kuten vesiensuojelukosteikkojen toteuttamisessa. Hanke edistää myös uusien ravinnekuormitusta vähentävien menetelmien käyttöönottoa hankealueella ja luo pohjan pidempiaikaiselle ”vesiystävälliselle” maataloudelle.

Taloudellisesti kannattava hoitokalastus

TANAKKA - taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Hankkeen tarkoituksena on nostaa hoitokalastus taloudellisesti kannattavaksi ja keskeiseksi vesienhoidon välineeksi. Hankkeessa jalkautetaan Pyhäjärvi-instituutin kehittämä taloudellisesti kannattavan hoitokalastuksen malli valtakunnan tasolla ja testataan sitä käytännössä. 

 

 

 

Julkaistu 30.11.2017 klo 14.01, päivitetty 19.7.2019 klo 11.05
  • FI
  •  
  • SV