Teijosta koko perheen kansallispuisto

Tiedote 16.2.2015 klo 13.00

Teijon_kansallispuisto_Hirvet_Anne_muuri

Ympäristöministeriö ja Metsähallitus tiedottavat

Teijon kansallispuisto avattiin juhlavasti ja vauhdikkaasti Salossa. Hiihtolomaviikon alkuun ajoittuneen Talviriehan järjestivät Metsähallituksen luontopalvelut yhteistyössä Salon kaupungin, useiden järjestöjen ja yrittäjien kanssa. Puiston avasi ja vihki kansalaisten käyttöön ympäristöministeri  Sanni Grahn-Laasonen.  

Teijon kansallispuisto perustettiin lailla, joka tuli voimaan 1.1.2015. Puistossa ovat edustettuina eteläsuomalaisen luonnon lähes kaikki elementit. Lyhyenkin retken aikana voi kulkea kalliomaastossa, ihailla järvimaisemaa, kokea suon ja metsän mosaiikin sekä aistia meren tunnun. Teijon metsät ovat olleet pitkään talouskäytössä ja metsäluonto on paikoin köyhtynyt. Kansallispuiston perustamisen myötä metsien hakkuut puistossa loppuvat. Aikaa myöten, metsien ennallistuessa, Teijosta kehittyy todellinen salomaa keskelle varsinaissuomalaista kulttuurimaisemaa.

”Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueidemme aatelia. Matkailun brändinä ja vetovoimatekijänä kansallispuistot tulevat heti Unescon maailmanperintöalueiden jälkeen. Kansallispuistoilla on iso merkitys esimerkiksi ympäristökasvatuksessa. Toivon, että Teijo tarjoaa positiivisia luontokokemuksia kaikenikäisille, mutta aivan erityisesti lapsille ja nuorille. Voiko inspiroivampaa oppimisympäristöä ajatella!", sanoo ministeri Grahn-Laasonen.

Teijon alueella käy vuosittain 70 000–80 000 retkeilijää, joista suurin osa Salon, Turun ja pääkaupunkiseudun alueelta. Kansallispuiston arvioidaan lisäävän kävijämääriä ja luontomatkailuyrittämistä. Ympäristöhallinnon tavoitteena on, että Teijosta kehittyy koko perheen kansallispuisto. Luonnonläheiset harrastusmahdollisuudet kalastuksesta uintiin ja pyöräilyyn sekä helpot patikka- ja hiihtoreitit sopivat jo nyt koko perheelle vauvasta vaariin. Kansallispuistossa palveluja lapsiperheille lisätään entisestään muun muassa rakentamalla luontopolku perheen pienimmille sekä ottamalla heidän tarpeensa huomioon luontokeskuksen näyttelyä uudistettaessa.

Kansallispuiston palveluiden laajuus, luonne sekä sijoittuminen ratkaistaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka Metsähallitus laatii kuunnellen sekä kansallispuiston käyttäjiä että paikallisia asukkaita ja yrittäjiä. 

”Teijolla on mahdollisuus kehittyä merkittäväksi matkailualueeksi Ruuhka-Suomeen. Nyt on jo syntymässä uusia yrityksiä luonto- ja hyvinvointimatkailuun. Esimerkiksi Saaristomeren kansallispuiston kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus on kasvanut lähes 60 prosenttia eli 3,4 miljoonasta eurosta 5,4 miljoonaan euroon kuuden vuoden aikana. Kansallispuistojen tuoma paikallistaloudellisen hyödyn kasvu kertoo, että kävijät ostavat palveluja, jos niitä on tarjolla”, sanoo luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen Metsähallituksesta.

Harmaapäätikka puiston tunnukseksi

Kansallispuiston tunnuslajista käytiin yleisökilpailu (15.1.-1.2.2015), joka keräsi ääniä kaikkiaan 1699. Voittanut laji julkistettiin tänään kansallispuiston avajaisissa. Neljän ehdokkaan joukosta ylivoimaiseksi voittajaksi takoi harmaapäätikka, joka sai 46 prosenttia äänistä, toiseksi tullut suppilovahvero sai 21 prosenttia, kolmanneksi sijoittunut orava keräsi 19 prosenttia ja neljänneksi jäi lepakko, joka sai äänistä 14 prosenttia. Harmaapäätikka sopii Teijon kansallispuiston tunnuslajiksi hyvin, sillä alueella on lajille sopivia elinympäristöjä, lehtoja, sekapuumetsiä sekä haavikoita, ja sitä esiintyy koko kansallispuiston alueella.  Harmaapäätikka on esimerkiksi keväällä soidinäänen perusteella suhteellisen helposti havaittava.

Talviriehaa vietetään Teijon luontokeskuksen alueella kello 11-16 ja päivän aikana on ohjelmassa esimerkiksi lumikenkäilyä, fatbike-pyöräilyn kokeilua, lumenveistoa, alpakkavaellus ja perinteinen pulkkamäki. Ovet ovat myös avoimina Mathildedahlin kylän yrityksissä ja illalla kyläpanimo Terhossa. Avajaisiin osallistuvat myös Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä ja luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen sekä kansallispuistokummit  Saimi Hoyer, Pirkko Saisio, Mikko "Peltsi" Peltola, Matti Ristinen, Patrik Borg ja Fatbardhe Hetemaj.

Lisätietoa:

Teijo_tunnus_173.jpg

Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander, ympäristöministeriö,
puh. 0295 250 064  etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ympäristöministerin erityisavustaja Aino Salo,
puh. 050 3069 599, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Metsähallituksen luontopalvelut, puistonjohtaja Hanna Ylitalo,
puh  040 1966584, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Materiaali- ja kuvapyynnöt:
Metsähallituksen luontopalvelut, tiedottaja Outi Ala-Härkönen,
puh 040 5173693, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Kuva kansallispuiston harmaapäätikkalogosta, kuvatiedot: Metsähallitus/Jari Kostet

  • FI
  •  
  • SV