Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta   

Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon meille tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. 

Ohjelman avulla teemme vaikuttavia tekoja luonnon monimuotoisuuden hyväksi: 

  • Suojelemme ja ennallistamme soita. 
  • Kunnostamme lintuvesiä- ja kosteikoita ranta-alueineen. 
  • Hoidamme perinnebiotooppeja. 
  • Hoidamme metsäisiä elinympäristöjä, kuten lehtoja ja paahdealueita. 
  • Hoidamme ja kunnostamme ranta- ja vesiluontoa, kuten hiekkarantoja. 
Kirjopapurikko.
Helmi-ohjelman toimet auttavat erittäin uhanalaista kirjopapurikkoa. © Esa Ervasti

Helmi-ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanlaisista luontotyypeistä. 

Ympäristöministeriö kokoaa syksyllä 2019 sidosryhmistä ja virkahenkilöistä työryhmän valmistelemaan valtioneuvoston periaatepäätöstä Helmi-ohjelmasta. Periaatepäätöksessä tullaan esittämään suojelu-, ennallistamis- ja kunnostustoimille tavoitteet vuoteen 2030 asti elinympäristöjen laadun ja lajiston tilan parantamiseksi. Valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitus valmistella vuonna 2020. 

Teemme vuonna 2020 myös toimenpidesuunnitelmia, selvityksia ja inventointeja sekä ryhdymme konkreettisiin toimiin. Neuvottelut soidensuojelusta on osin aloitettu jo syksyllä 2019. Toimeenpanijoina ovat etenkin ELY-keskukset ja Metsähallituksen luontopalvelut.

Valtioneuvosto on ehdottanut talousarvioesityksessään luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa, josta Helmi-ohjelman osuus on 42 miljoonaa euroa.  

Soiden suojelu ja ennallistaminen

Soiden suojelu ja ennallistaminen vahvistaa suoluonnon monimuotoisuutta, hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa vesistöjen tilaa. 
 
Suot ovat yksi eniten heikentyneistä ja edelleen lajistoltaan köyhtyvistä elinympäristöistämme. Niissä elää 120 uhanalaista lajia, kuten riekko ja suokukko, kasveista suoneidonvaippa ja lettorikko sekä perhosista suovenhokas ja kirjopapurikko.

Suokukko
Suokukko on äärimmäisen uhanalainen. © Arto Juvonen

Noin puolet soiden luontotyypeistä on uhanalaisia koko maassa. Merkittävin soiden uhanalaistumisen syy on metsäojitus: yli puolet koko Suomen suoalasta on ojitettu metsänkasvatusta varten. Uudisojitus on jo käytännössä loppunut, mutta soiden kuivuminen jatkuu. 
 
Luonnontilaiset suot sitovat ja varastoivat merkittäviä määriä hiiltä. Ojitettujen soiden ennallistaminen palauttaa suon luontaisen vesitalouden ja kasvillisuuden, mikä tekee niistä tehokkaita hiilinieluja. Lisäksi ennallistaminen vähentää rehevöittävien ravinteiden valumista soilta vesistöihin ja tasoittaa tulvia. 
 

Luonnontilainen suo.
© Markku Ala-Korpela

Helmi-ohjelman tavoitteena on suojella noin 20 000 hehtaaria soita tällä hallituskaudella. Suojelu on vapaaehtoista ja maanomistajat saavat siitä korvauksen. ELY-keskusten henkilöstö neuvottelee suojelusta maanomistajien kanssa. Neuvottelut aloitetaan jo selvitetyistä luonnon monimuotoisuudelle arvokkaista kohteista. 
 
Ohjelman tavoitteena on ennallistaa kuluvalla hallituskaudella 12 000 hehtaaria soita. Ennallistaminen aloitetaan luonnonsuojelualueilta, missä on vielä noin 25 000 hehtaaria ojitettuja soita. Samalla on tarkoitus ennallistaa yhdessä maanomistajien kanssa myös suojelualueita ympäröiviä ja niitä kuivattavia ojikoita joko tukkimalla ojia tai palauttamalla vedet takaisin ojittamattomalle suolle. 

Suojelualueiden ulkopuolella olevista ojitetuista soista selvitetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat kohteet. Sen jälkeen niiden ennallistamisesta neuvotellaan maanomistajien kanssa. 

Metsähallituksen Luontopalvelut ennallistavat suojelualueilla ja niiden reunoilla sijaitsevia soita. ELY-keskukset käynnistävät vesien palautushankkeita yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa.

Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen

Kosteikkojen ja lintuvesien kunnostaminen on välttämätöntä useiden uhanalaisten ranta- ja vesilintujemme suojelulle. Puolet kosteikkojen vesilinnuista on uhanalaisia, ja kosteikkojen rehevöityminen ja umpeenkasvu on merkittävin syy tähän. 

Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen auttaa laajaa joukkoa uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja, kuten punasotkia ja heinätaveja, nokikanoja ja monia kahlaajalajeja. Kunnostuksilla parannetaan myös lukuisten kosteikoilla elävien uhanalaisten kasvien ja hyönteisten elinmahdollisuuksia.

Punasotka.
Punasotka on äärimmäisen uhanalainen. © Arto Juvonen

Suurin osa merkittävistä kosteikoista ja lintuvesistä on jo suojeltu tai sijaitsee valtion mailla. Helmi-ohjelman tavoitteena on kunnostaa näistä 80 arvokkainta ja kiireellisimmin kunnostusta kaipaavaa kohdetta kuluvan hallituskauden aikana. Kunnostustoimia ovat kohteesta riippuen raivaus, ruoppaus, niitto, vedenpinnan nosto, pienpetopyynti ja hoitokalastus. 
 
Kunnostustoimenpiteet kohdennetaan ensisijaisesti Natura 2000 -verkoston lintudirektiivin mukaisille erityisille suojelualueille, jotka sisältävät tärkeimmät lintuvesi- ja kosteikkokohteet. 

Suomen ympäristökeskus selvittää lintuvesien ja kosteikkojen kunnostuksen tärkeysjärjestyksen ja tekee oppaan, jonka avulla ELY-keskukset ja Metsähallitus kunnostavat lintuvesiä ja kosteikkoja. 

Perinnebiotooppien hoito

Perinnebiotoopit eli perinneympäristöt ovat voimakkaasti uhanalaistunutta luontoamme. Perinnebiotooppeihin kuuluvat luonnonlaitumet ja niityt tarvitsevat jatkuvaa hoitoa, jotta niiden umpeenkasvu voidaan estää.

Perinnebiotooppien hoitaminen auttaa niissä elävää runsasta uhanalaista lajistoa. Erityisen paljon uhanalaisia lajeja on kasveissa ja hyönteisissä, kuten noidanlukot, ketokatkero, pikkuapollo ja punakeltaverkkoperhonen sekä luonnonlaitumista riippuvainen naudanlantiainen. Niittyjen ja ketojen hoitaminen turvaa myös ruoantuotantoa, sillä ne ovat tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjähyönteisille. 

Suomessa on nykyisin laidunnuksen ja muun hoidon piirissä noin 30 000 hehtaaria perinnebiotooppeja. 

Ketokatkero.
Avoimien alueiden sulkeutuminen on johtanut ketokatkeroiden uhanalaistumiseen. © Markus Sirkka

Helmi-ohjelman tavoitteena on kunnostaa kuluvan hallituskauden aikana 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja. 
Hoitaminen ja kunnostaminen aloitetaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla alueilla. ELY-keskukset kartoittavat arvokkaimmat perinnebiotoopit vuosina 2019–2021. Hoito ja kunnostuskohteet valitaan kartoitusten perusteella.

 
Lisätietoja: 

Ohjelmapäällikkö Päivi Gummerus-Rautiainen, p. 0295 250 240, paivi.gummerus-rautiainen@ym.fi 

Ympäristöneuvos Aulikki Alanen, p. 0295 250 333, aulikki.alanen@ym.fi (soiden ennallistaminen, luontotyypit)

Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä, p. 0295 250 166, tapio.heikkila@ym.fi (perinnebiotoopit) 

Johtava asiantuntija Ilpo Huolman, ELY-keskus, p. 0295 021 393, ilpo.huolman@ely-keskus.fi (lintuvedet ja -kosteikot)

Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen, p. 0295 250 094, esko.o.hyvarinen@ym.fi (uhanalaiset lajit)

Julkaistu 7.10.2019 klo 12.40, päivitetty 10.12.2019 klo 8.49
  • FI
  •  
  • SV