Hyppää sisältöön

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) muutoksen tarkoituksena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja hillitä sitä kautta ilmastonmuutosta. Tavoitteiden saavuttamiseksi nopeutetaan olemassa olevien rakennusten kustannustehokkaita peruskorjauksia sekä lisätään älykkään teknologian käyttöä rakennuksissa.

Uusien säädösten seurauksena esimerkiksi sähköautojen latausmahdollisuudet tulevat lisääntymään ja rakennusten lämmityksen ja ilmastoinnin seurantamahdollisuudet kehittyvät automatiikan avulla. Muutokset koskevat pääasiassa suuria, muussa kuin asumiskäytössä olevia rakennuksia.

Direktiivin muutos astui voimaan heinäkuussa 2018. Sen noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset on saatettava voimaan viimeistään 10.3.2020. Tällä sivulla voit seurata työn etenemistä.

Uusi lainsäädäntö

Direktiivimuutoksen johdosta annetaan uusia säädöksiä, jotka liittyvät rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmiin, sähköajoneuvojen latauspisteisiin rakennuksissa sekä teknisten järjestelmien energiatehokkuuteen.

Ympäristöministeriö on valmistellut hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta. Valmistelun aikana on kuultu sidosryhmiä ja asiantuntijoita.

Hallituksen esitysluonnos oli lausunnoilla 3.10.-8.11.2019. Valtioneuvosto hyväksyi esityksen yleisistunnossaan 19.3.2020.

Muut täytäntöönpanotoimet

 

Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia

Direktiivimuutos edellyttää jäsenmaita laatimaan pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian, joka tukee rakennuskannan muuttamista erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä.

Strategia on valmistunut. Se koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Strategian tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Asuin ja palvelurakennusten lämmitys aiheuttaa vuodessa noin 7,8 Mt hiilidioksidipäästöt, mikä on noin 17 prosenttia Suomen nykyisistä hiilidioksidipäästöistä (46 MtCO2).

Strategia linjaa kustannustehokkaat keinot, joilla olemassa oleva rakennuskanta saatetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Siinä esitetään yleiskatsaus Suomen rakennuskannasta, tavoitteet energiatehokkuudelle, kustannustehokkaat korjaustoimenpiteet ja niiden rahoitus sekä politiikkatoimet, joilla edistetään rakennusten korjaamista energiatehokkaiksi ja lämmityksen suhteen vähähiiliseksi.

Strategia on laadittu ympäristöministeriön käynnistämissä hankkeissa. Sen laatimisen tukena oli kiinteistö- ja rakennusalan toimialajärjestöjen ja valtion virastojen edustajista koottu seurantaryhmä.

Motiva Oy:n, VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun REMPPA-hankkeessa kartoitettiin rakennuskannan tila, korjaustoimenpiteet sekä Suomen politiikkatoimet. Suomen ympäristökeskuksen ja VTT:n RetroCheck-hankkeessa tuotettiin vähähiiliseen rakennuskantaan siirtymisen indikaattorit, perusura korjausrakentamiselle, korjausrakentamisen etenemissuunnitelma vuosille 2030, 2040 ja 2050 sekä seurantajärjestelmä korjausrakentamisen seurantaa ja raportointia varten.

Strategiasta on järjestetty kaksi julkista kuulemistilaisuutta, erillinen asiantuntijakuuleminen sekä kuusi eri puolilla Suomea järjestettyä työpajaa. Kaikkiaan työhön on osallistunut asiantuntijoita lähes 150 organisaatiosta.

Rakennusten älyratkaisuja koskeva luokittelujärjestelmä SRI-indikaattori

Euroopan komissio laatii rakennusten älyratkaisuvalmiutta kuvaavan luokittelujärjestelmän, niin kutsutun SRI-indikaattorin (SRI = smart readiness indicator). Komissio laatii järjestelmän näillä näkymin kesään 2020 mennessä. Luokittelujärjestelmä on unionin yhteinen ja se on vapaaehtoinen jäsenmaille. Indikaattorin kansallisen tason testausvaiheen aikataulu saadaan tietää myöhemmin.

Tausta-aineistot

Selvitykset

Tiedotteet

EPBD:n muutoksen kansallisen toimeenpanon seminaari 7.3.2019

Muita selvityshankkeita

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Maarit Haakana, p. 029 525 0069, etunimi.sukunimi@ym.fi (EPBD yleisesti, sähköautojen latauspisteet)
Lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja, p. 029 525 0320, etunimi.sukunimi@ym.fi (lainsäädäntö)
Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki, p. 0295 250 114, etunimi.sukunimi@ym.fi (tekniset järjestelmät, SRI-indikaattori)
Rakennusneuvos Jyrki Kauppinen, p. 0295 250 122, etunimi.sukunimi@ym.fi (pitkän aikavälin peruskorjausstrategia)

Julkaistu 17.1.2019 klo 14.49, päivitetty 28.5.2020 klo 16.49