Kysymyksiä ja vastauksia hallituksen esityksestä

Yleisesti


Mitä hallituksen esitys sisältää ja mikä uuden lainsäädännön tarkoitus on?

Hallitus antaa esityksen laiksi sähköajoneuvojen latauspistevalmiuksista ja latauspisteistä sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja laiksi maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n muuttamisesta. Esitys sisältää myös lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien neuvontamenettelyn laajentamisen sähkölämmitys-, lämpöpumppu- ja kaukolämpöjärjestelmiin. Aiemmin menettely on koskenut lämmitysjärjestelmien osalta vain öljy-, kaasu- ja biopolttoaineella toimivia lämmityskattiloita.

Uuden lainsäädännön tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja hillitä ilmastonmuutosta. Tämän saavuttamiseksi lisätään älykkään teknologian käyttöä rakennuksissa ja sähköautojen latauspisteitä.

Uusi lainsäädäntö on osa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutoksen toimeenpanoa Suomessa. Uuden lainsäädännön lisäksi direktiivin toimeenpanemiseksi on laadittu myös rakennusten pitkän aikavälin peruskorjausstrategia. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutos tuli voimaan heinäkuussa 2018.

Miksi rakennusten energiatehokkuutta on tärkeää parantaa?

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen pienentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Tällä hetkellä rakennusten lämmitykseen kuluu noin 26 prosenttia energian loppukäytöstä Suomessa. Lisäksi rakennuksissa käytetään muutoin sähköä. Rakennuksissa kuluu noin 40 prosenttia Suomen energian loppukäytöstä.

Milloin laki astuu voimaan?

Hallituksen esitys hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 19.3.2020, ja se etenee kiireellisenä eduskunnan käsiteltäväksi. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Sähköautojen latauspisteet


Miksi sähköautojen latauspisteiden määrää on tärkeää lisätä?

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tämä edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista.

Liikenne tuottaa noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Sähköautojen (täyssähköautot ja lataushybridit) osuutta liikenteestä on tärkeää kasvattaa, jotta liikenteen päästöt saadaan kuriin. Sähköautojen ilmastopäästöt ovat pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla kulkevien polttomoottoriautojen.

Nykyisen sähköhenkilöauton, jolla keskimääräinen kulutus on 20 kilowattituntia/100 kilometriä, hiilidioksidipäästö on Suomessa noin 20–40 grammaa/kilometri. Tämä on noin kolmasosa energiatehokkaan vähäpäästöisen bensiini- tai dieselmoottorisen henkilöauton päästöistä, joka on noin 100 grammaa/kilometri.

Latauspisteitä tarvitaan lisää, jotta yhä useammalla on mahdollisuus vaihtaa fossiilisilla polttoaineilla kulkeva auto sähköautoon. Autoilijalla pitää olla varmuus siitä, että sähköauton pystyy lataamaan kotona, työpaikalla ja matkalla Suomen halki.

Kuinka moneen pysäköintipaikkaan tulee hallituksen esityksen ansiosta latauspiste tai latauspistevalmius?

Ehdotetulla lailla arvioidaan syntyvän vuoteen 2030 mennessä noin 73 000–97 000 latauspistettä ja 560 000–620 000 latauspistevalmiutta. Latauspisteitä ja latauspistevalmiuksia tulisi esityksen myötä joka puolelle Suomea.

Miten sähköautojen latauspisteisiin ja latauspistevalmiuteen kohdistuvat velvoitteet ovat muuttuneet syksyllä 2019 lausunnoille lähteneestä esityksestä?

Sähköautojen latauspisteisiin esitettyjä velvoitteita on madallettu lausuntopalautteen perusteella. Uusien tai laajasti korjattavien, muussa kuin asuinkäytössä olevien rakennusten velvoitteisiin tehtiin porrastuksia, jotka estävät sen, että velvoitteet kasvaisivat kohtuuttomiksi suurilla pysäköintialueilla.

Olemassa olevien rakennusten latauspisteiden määrää koskevat velvoitteet laskettiin direktiivin perustasolle.

Asuinrakennuksia koskevat latauspistevalmiuden asentamisvelvoitteet säilyivät samoina. Esityksestä on kuitenkin poistettu kohta, jonka mukaan rakennuksen omistajan tulisi järjestää asukkaalle mahdollisuus latauspisteeseen, jos asukas hankkii käyttöönsä sähköauton. Tämä kohta poistettiin, koska sen arvioitiin aiheuttavan sekaannusta ja istuvan huonosti nykyiseen asunto-osakeyhtiö- ja vuokralainsäädäntöön.

Lisäksi mikroyritysten omistuksessa ja käytössä olevat muut kuin asuinrakennukset vapautettiin velvoitteista.

Miten paljon ja mihin mennessä latauspisteitä tulee asentaa asuinrakennuksiin?

Hallituksen esitys ei velvoita asentamaan latauspisteitä asuinrakennuksiin. Sen sijaan uusiin ja laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 4 pysäköintipaikkaa, tulee asentaa latauspistevalmius kaikille pysäköintipaikoille. Latauspistevalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia niin, että siihen voidaan asentaa latauspiste myöhemmin.

Uusiin ja laajasti korjattaviin pysäköintitaloihin, jotka on tarkoitettu asuinrakennuksen tai -rakennusten pysäköinnin järjestämiseen, tulee asentaa latauspistevalmius kaikille pysäköintipaikoille.

Velvoitteet tulevat sovellettavaksi vuodesta 2021 lähtien.

Taloyhtiö tai rakennuksen tai pysäköintipaikkojen omistaja päättää varsinaisen latauspisteen asentamisesta latauspistevalmiuteen. Hallituksen esitys ei ota kantaa siihen, miten latauspisteen asentamisen kustannukset jaetaan taloyhtiössä.

Miten paljon ja mihin mennessä latauspisteitä tulee asentaa muussa kuin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin?

Uusiin tai laajasti korjattaviin, muussa kuin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin, jossa on yli 10 pysäköintipaikkaa, on asennettava yksi suuritehoinen latauspiste (yli 22 kW) tai vaihtoehtoisesti:

  1. vähintään yksi normaalitehoinen (3,7-22 kW) latauspiste, kun pysäköintipaikkoja on 11—50;
  2. vähintään kaksi normaalitehoista (3,7-22 kW) latauspistettä, kun pysäköintipaikkoja on 51—100;
  3. vähintään kolme normaalitehoista (3,7-22 kW) latauspistettä, kun pysäköintipaikkoja on yli 100.

Lisäksi uusiin tai laajasti korjattaviin, muussa kuin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin tulee asentaa latauspistevalmius seuraavasti:

Kun pysäköintipaikkoja on 11-30, latauspistevalmius tulee asentaa vähintään 50 prosenttiin pysäköintipaikoista.

Kun pysäköintipaikkoja on yli 30, latauspistevalmius tulee asentaa vähintään 20 prosenttiin pysäköintipaikoista kuitenkin niin, että latauspistevalmiuden vähimmäismäärä ei saa olla pienempi kuin 15.

Latauspistevalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia niin, että siihen voidaan asentaa latauspiste myöhemmin.

Uudisrakentamista ja laajoja korjauksia koskevat velvoitteet tulisivat sovellettavaksi vuodesta 2021 lähtien.

Olemassa olevissa, muussa kuin asuinkäytössä olevissa rakennuksissa, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, tulee olla 31.12.2024 mennessä asennettuna vähintään yksi latauspiste. Latauspiste voi olla normaalitehoinen tai suuritehoinen, rakennuksen omistaja päättää asiasta.

Velvoitteet latauspisteiden ja latauspistevalmiuden asentamiseen eivät koske mikroyrityksen omistuksessa ja käytössä olevaa, muussa kuin asuinkäytössä olevaa rakennusta. Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jolla on alle 10 työntekijää ja vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.

Miltä osin hallituksen esitys on direktiivin vaatimuksia kunnianhimoisempi?

Hallituksen esityksen velvoitteet sähköautojen latauspisteille ovat direktiivin vaatimuksia kunnianhimoisempia uusien ja laajasti korjattavien rakennusten osalta. Olemassa olevia rakennuksia koskevat velvoitteet ovat direktiivin perusvaatimusten mukaiset.

Hallitus nosti osan velvoitteista kunnianhimoa direktiivin perustasosta, jotta uusi laki tukisi mahdollisimman hyvin liikenteen sähköistämistä ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillintää. Liikenteen sähköistäminen on tärkeä toimi matkalla hiilineutraaliin Suomeen 2035.

Olemassa olevia, muita kuin asuinrakennuksia koskevissa velvoitteissa päädyttiin direktiivin perusvaatimuksiin, koska hallitus ei halua, että latauspisteiden asentamisesta tulee rakennusten omistajille kohtuuttomia kustannuksia.

Lisäksi perustuslain näkökulmasta on hankalaa asettaa olemassa oleviin rakennuksiin kohdistuvia vaateita, jotka ovat direktiivin vaatimuksia korkeampia.

Olemassa olevia, muita kuin asuinrakennuksia koskeva velvoite tuo myös todennäköisesti melko hitaasti uusia latauspisteitä, sillä sen mukaan latauspisteet tulee asentaa vuoden 2025 alkuun mennessä.

Hallitus etsii parhaillaan muita keinoja, joilla voidaan varmistaa sähköautojen latauspisteiden saatavuus kaikkialla Suomessa nopealla aikataululla. Tavoitteena on, että sähköautolla voi lähitulevaisuudessa matkustaa ympäri Suomen vailla ongelmia, kun latausmahdollisuuksia on riittävästi.

Kuinka paljon sähköauton latauspisteen ja latauspistevalmiuden asentaminen maksaa?

Lakiehdotuksen taloudellisuusvaikutuksia arvioitaessa normaalitehoisen latauspisteen asentamiskustannuksena on käytetty 1 100–2 300 euroa kappale, sisältäen putkitus- ja kaapelointityöt. Arvonlisävero ei sisälly kustannusarvioon.

Pikalatauspisteen hintana on taloudellisuusarvioissa käytetty putkitus- ja kaapelointikustannukset mukaan lukien 25 000–50 000 euroa kappale. Arvonlisävero ei sisälly kustannusarvioon.

Latauspisteen asentamiskustannukset voivat vaihdella tapauskohtaisesti. Latauspisteen asentamisen hintaan vaikuttavat monet tekijät, muun muassa latauspisteen teho ja valittava laite. Kustannuksiin vaikuttaa myös se, hankitaanko lataus esimerkiksi palveluna, jolloin rakennuksen omistaja ei osta latauspistettä vaan palvelua.

Latauspistevalmiuden mahdollistava putkitus maksaa arviolta 60–80 euroa metriltä, sisältäen työn kustannukset mutta ei arvonlisäveroa.

Lisäksi latauspisteiden ja latauspistevalmiuden asentaminen saattaa vaatia muutoksia sähköpääkeskukseen. Näitä ei ole otettu huomioon latauspisteiden kustannusarvioissa. Tämä oletus on tehty yksinkertaistuksen vuoksi, koska on vaikea arvioida, missä määrin kapasiteetin kasvatustarve voidaan hoitaa kokonaan tai osittain lataustehon hallintajärjestelmällä. Osassa latauspisteistä on itsessään eri latauspisteiden välillä kommunikoiva lataustehon hallintajärjestelmä. Silloin rakennukseen ei välttämättä tarvitse tehdä suuria muutoksia. Lisäksi voi tulla kyseeseen erillinen sähköliittymä pelkkiä latauspisteitä varten.

Voiko latauspisteiden tai -valmiuden asentamiseen saada tukea valtiolta?

Lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen ei myönnetä tukea, eli ei esimerkiksi asuinrakennusten kohdalla uudisrakentamisessa tai laajamittaisissa korjauksissa putkitusten asentamiseen.

Muissa tilanteissa tukea voi kuitenkin olla tarjolla; esimerkiksi asuinrakennusten latauspistehankintoihin voi saada tukea Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA:sta. ARA myöntää avustusta asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin. Avustuksiin on varattu vuodelle 2020 yhteensä 5,3 miljoonan euron määräraha.

Kuinka suuret kustannukset hallituksen esityksen velvoitteet latauspisteiden ja latauspistevalmiuden asentamiseen aiheuttavat yhteensä?

Kokonaiskustannukset ovat arvion mukaan noin 41–49 miljoonaa euroa vuosina 2020-2024. Vuodesta 2025 eteenpäin kokonaiskustannukset olisivat arvion mukaan noin 26–34 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset ovat suurempia vuoteen 2025 asti, koska siihen mennessä olemassa oleviin rakennuksiin (muut kuin asuinrakennukset) tulee olla asennettuna latauspisteet.

Toisaalta latauspisteiden ja latauspistevalmiuksien asentaminen lisää työllisyyttä sähköasennusyrityksille. Latauspisteitä valmistavien yritysten ja erilaisia latauspalveluja tarjoavien yritysten liiketoiminnan voidaan arvioida kasvavan.

Miten latauspisteiden ja latauspistevalmiuden asentamista seurataan?

Latauspisteiden ja latauspistevalmiuden asentaminen uusiin ja laajasti korjattaviin rakennuksiin varmistettaisiin rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Kunnan rakennuslupaviranomaiset käsittelevät rakennuslupahakemukset.

Liikenne- ja viestintävirasto valvoisi, että olemassa oleviin, muussa kuin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin asennetaan latauspisteet lain velvoitteiden mukaisesti.

Miten sähköautojen latauspisteiden paloturvallisuus varmistetaan?

Sähköautot tai niiden latauspisteet eivät aiheuta erityistä huolta rakennusten paloturvallisuudelle. Tutkimusten mukaan sähköautojen aiheuttama palokuorma, eli niiden palamisen yhteydessä vapautuva kokonaislämpömäärä, on samaa suuruusluokkaa kuin polttomoottoriautojen. Näin ollen ne eivät aiheuta erityistä riskiä rakennusten rakenteelliselle paloturvallisuudelle. Rakennusten paloturvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä vastaa ympäristöministeriö.

Tutkimusten mukaan myös lämmön vapautumisnopeus ja vapautuvat palokaasut ovat sähkö- ja polttomoottoriautoissa samaa suuruusluokkaa. HF-kaasuja voi sen sijaan vapautua sähköautopaloissa enemmän.

Sähkölaitteiden turvallisuussäädökset koskevat myös latauspisteitä. Sähkölaitteita ja -laitteistoja koskevasta sääntelystä huolehtii työ- ja elinkeinoministeriö. Sähköturvallisuutta valvoo Suomessa Turvallisuus ja kemikaalivirasto TUKES.

Palon sammuttaminen kuuluu pelastuslaitosten osaamisalueeseen. Pelastustointa koskevasta sääntelystä huolehtii sisäministeriö.

Automaatio- ja ohjausjärjestelmät


Millaisiin rakennuksiin automaatio- ja ohjausjärjestelmä tulisi hallituksen esityksen mukaan asentaa?

Muussa kuin asuinkäytössä oleviin suuriin rakennuksiin, joissa lämmitys- tai ilmastointijärjestelmien nimellisteho on yli 290 kW, täytyy asentaa automaatio- ja ohjausjärjestelmä. Tällaisia voivat olla muun muassa liike- ja toimistorakennukset, liikenteen rakennukset, päiväkodit, koulut, terveydenhuollon rakennukset.

Järjestelmä täytyy asentaa jo olemassa oleviin rakennuksiin 31.12.2024 mennessä ja uusiin sekä korjattaviin rakennuksiin vuodesta 2021 lähtien.

Velvoitteista on mahdollista poiketa korjausrakentamisessa ja olemassa oleville rakennuksille, jos esimerkiksi automaatio- ja ohjausjärjestelmän asentaminen ei olisi teknisesti tai taloudellisesti toteutettavissa tai lämmitys- ilmanvaihto- tai ilmastointijärjestelmä ei olisi sellainen, jota voitaisiin automaatiolla ohjata. Uutta automaatio- ja ohjausjärjestelmää ei tarvitsisi asentaa myöskään tilanteessa, joissa vaadittu energiatehokkuuden taso voidaan saavuttaa olemassa olevalla järjestelmäkokonaisuudella, joka voi myös liittyä myös useaan rakennukseen.

Mitä hyötyä automaatio- ja ohjausjärjestelmästä on?

Automaatio- ja ohjausjärjestelmä parantaa rakennuksen energiatehokkuutta muun muassa seuraamalla ja analysoimalla energian käyttöä sekä paikantamalla mahdollisuuksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi.

Lisäksi se mahdollistaa kysyntäjoustoa sähkö- ja kaukolämpömarkkinoilla. Järjestelmä voiohjata rakennusta käyttämään energiaa silloin, kun sitä on runsaasti tarjolla. Kysyntäjousto helpottaa esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian käytön lisäämistä, sillä niiden tarjonta vaihtelee sään mukaan.

Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan automaatiojärjestelmillä saavutettavat energiakustannusten säästöt ylittävät järjestelmien asentamisen kustannukset. Investointi on siis kannattava: nettosäästöjen arvioidaan olevan 0,7 miljoonasta eurosta 5,9 miljoonaan euroon vuodessa, ja investoinnin takaisinmaksuaika noin 2,5-3 vuotta.

Kuinka suuri energiansäästö ja ilmastopäästöjen vähennys uudella lainsäädännöllä saadaan aikaan?

Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan Suomessa on noin 8 500 muussa kuin asuinkäytössä olevaa rakennusta, joiden tämänhetkinen lämmitystehon tai yhdistetyn lämmitys- ja ilmanvaihdon tehon tarve ylittää 290 kW. Käytännössä kaikissa tämän kokoluokan rakennuksissa on jo automaatiojärjestelmä. Suurin osa näistä järjestelmistä päivitettäisiin uusien säädösten velvoittamalle tasolle vuoteen 2025 mennessä ilman lainsäädäntöäkin.

Lainsäädännön vaikutus koskisi Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan siten vain noin 1 440–2 015 rakennusta, joiden automaatio- ja ohjausjärjestelmän päivitys aikaistuisi käytännössä 1–5 vuodella uusien säädösten johdosta.

Automaatiovelvoitteen arvioidaan säästävän energiaa 195–270 GWh ja leikkaavan päästöjä 40–55 t CO2 vuosittain vuoteen 2025 mennessä.

Minkälainen automaatio- ja ohjausjärjestelmän tulee olla?

Järjestelmän on kyettävä

  • jatkuvasti seuraamaan, kirjaamaan ja analysoimaan energian käyttöä sekä mahdollistamaan sen mukauttaminen
  • tekemään vertailevaa analyysiä rakennuksen energiatehokkuudesta, havaitsemaan rakennuksen teknisten järjestelmien tehokkuushävikki ja ilmoittamaan tiloista tai rakennuksen teknisestä hallinnosta vastaavalle henkilölle energiatehokkuuden parantamiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja
  • mahdollistamaan viestintä toisiinsa yhteydessä olevien rakennusten teknisten järjestelmien välillä erilaisesta valmistajakohtaisesta teknologiasta, laitteista ja valmistajista riippumatta.

Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen mukaan suuriin, muussa kuin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin nykyisin asennettavat järjestelmät täyttävät pääosin yllämainitut vaatimukset.

Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien neuvontamenettely


Minkälaisia muutoksia neuvontamenettelyyn tulee?

Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien neuvontamenettely laajennetaan sähkölämmitys-, lämpöpumppu- ja kaukolämpöjärjestelmiin. Aiemmin menettely on koskenut vain öljy-, kaasu- ja biopolttoaineella toimivia lämmityskattiloita.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutos velvoittaa ottamaan käyttöön pakolliset lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastukset tai toteuttamaan vaihtoehtoisesti neuvontaa siten, että saavutettaisiin vastaavat säästöt kuin pakollisilla tarkastuksilla. Tarkastusvelvoite koskisi kaikkia rakennuksia, joissa on yli 70 kW:n lämmitys- tai ilmastointijärjestelmät.

Hallitus esittää neuvontamenettelyn jatkamista ja laajentamista, koska sen avulla saavutetaan selvitysten mukaan suuremmat energiansäästöt kuin säännöllisillä tarkastuksilla.

Miten neuvontaa käytännössä tehdään?

Suomessa toteutetaan direktiivin johdosta jo laajasti neuvontaa lämmityskattiloiden ja ilmastointijärjestelmien kohdalla, sekä ympäristöministeriön että muiden toimijoiden toimesta. Myös direktiivimuutoksen johdosta tarkastus- tai neuvontavelvoitteiden kohteeksi tuleviin sähkölämmitys-, lämpöpumppu- ja kaukolämpöjärjestelmiin liittyen on Suomessa käynnissä jo pitkään jatkunutta neuvontaa ja viestintää, jota tekevät monet eri toimijat kiinteistö- ja rakennusalalla sekä talotekniikka-alalla.

Jatkossa neuvontaa ja viestintää tehostetaan. Suomeen on tarkoitus perustaa neuvontafoorumi, jonka kautta neuvontaa ja viestintää koordinoidaan ja sen vaikuttavuutta parannetaan. Neuvontafoorumiin kutsutaan mukaan kiinteistö- ja talotekniikka-alan avaintoimijat.

Neuvonta ja viestintä tulee kattamaan lähes koko olemassa olevan rakennuskannan: omakoti- ja paritalot, rivi- ja kerrostalot, sekä toimisto-, liike-, hoitoalan sekä muut rakennukset.

Kuinka suuret päästövähennykset neuvonnan avulla saavutetaan?

Lämmitysjärjestelmien vaihtoehtoisten toimenpiteiden säästövaikutuksen arvioidaan olevan 989–1 072 GWh vuodessa. Päästöjen arvioidaan vähenevän 190 000–195 000 t CO2 vuodessa.

Ilmastointijärjestelmien vaihtoehtoisten toimenpiteiden säästövaikutuksen arvioidaan olevan 6,4–17,6 GWh vuodessa. Päästöjen arvioidaan vähenevän 1 000–2600 t CO2 vuodessa.

Pakollisilla tarkastuksilla oltaisiin saavutettu merkittävästi pienemmät energiansäästöt ja päästöleikkaukset. Esimerkiksi lämmitysjärjestelmien tarkastuksilla arvioitiin saavutettavan vain noin 26-133 GW:n energiansäästöt vuodessa.

Julkaistu 19.3.2020 klo 15.09, päivitetty 19.3.2020 klo 16.33