Kysymyksiä ja vastauksia EU:n rakennustuoteasetuksen päivityksestä

Mikä on rakennustuoteasetus?

Euroopan Unionin rakennustuoteasetus on jäsenvaltioita sellaisenaan sitovaa lainsäädäntöä. Asetuksessa säädetään, kuinka rakennustuotteen ominaisuuksista tulee kertoa ja millä edellytyksillä rakennustuotteet voidaan CE-merkitä. Asetuksella varmistetaan, että rakennustuotteiden suoritustasoista ja ominaisuuksista tarjotaan tarkat ja luotettavat tiedot yhteisellä eurooppalaisella tavalla.

Komissio aikoo revisioida eli päivittää rakennustuoteasetuksen — miksi ja millä aikataululla?

EU:n komissio on tilannut selvityksiä ja pohtii mahdollista rakennustuoteasetuksen päivitystä, koska nykyisessä asetuksessa on ollut haasteita. Ongelmia aiheuttavat erityisesti lukuisat julkaisemattomat harmonisoidut tuotestandardit sekä se, että harmonisoituja tuotestandardeja pidetään kaiken kattavina, vaikka niissä tosiasiassa olisi puutteita. Jäsenvaltioilla on sääntelytarpeita esimerkiksi vaarallisiin aineisiin ja kiertotalouteen liittyen, mutta rakennustuoteasetuksen nykytulkinnan mukaan jäsenvaltiot eivät voi säätää lisävaatimuksia niille rakennustuotteille, jotka kuuluvat harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan. Nykyinen rakennustuoteasetus on vuodelta 2013.

Rakennustuoteasetuksen päivitys ei ole vielä virallisesti käynnistynyt, vaan komissio pohjustaa tulevaa muutosta selvittämällä asetuksen uudistustarpeita. Muutoksen toteutumisesta ja aikataulusta päätettäneen marraskuussa, kun komissio julkaisee työohjelmansa.

Komission ehdotus rakennustuoteasetuksen muutokseksi voitaisiin mahdollisesti antaa ensi syksynä Saksan EU-puheenjohtajuuskaudella.

Mitä tekemistä rakennustuoteasetuksella on kiertotalouden kanssa?

Rakennustuoteasetus vaikuttaa rakentamisen kiertotalouteen hyvin suoraan koko EU:ssa, sillä asetus säätelee mm. millä edellytyksillä rakennustuotteet voidaan CE-merkitä. Nykyinen rakennustuoteasetus ei mahdollista CE-merkinnän myöntämistä jo kertaalleen käytössä olleille rakennustuotteille, minkä takia purettavista rakennuksista saatavat materiaalit joutuvat jätteeksi, vaikka niillä olisi vielä käyttöarvoa.

Suomen tavoitteena on yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa purkaa tämä lainsäädännöllinen este ja vauhdittaa rakentamisen kiertotaloutta.

Mikä on Suomen rooli rakennustuoteasetuksen päivityksessä?

Suomi haluaa vauhdittaa rakentamisen kiertotaloutta Suomessa ja koko EU:ssa. Suomi on tunnistanut, että komission tuleva rakennustuoteasetuksen päivitys tarjoaa mahdollisuuden poistaa rakentamisen kiertotalouden lainsäädännöllisiä esteitä. Siksi Suomi haluaa vaikuttaa siihen aktiivisesti ja jo ennakkoon.

Suomi on EU-puheenjohtajuuskaudellaan perustanut neuvoston työryhmän, joka pohjustaa rakennustuoteasetuksen päivitystä erityisesti kiertotalouden näkökulmasta. Suomen tavoitteena on keskustella jäsenvaltioiden kesken rakentamisen kiertotalouden nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä pohtia mahdollisuutta sisällyttää rakennusmateriaalien uusiokäyttö ja kierrättäminen jatkossa osaksi rakennustuoteasetusta. Suomessa työtä johtaa ympäristöministeriö.

Miksi rakentamisen kiertotaloutta on tärkeä edistää?

Nykyisen kestävyyskriisin aikana kaikki materiaalit ja tuotteet sekä niiden valmistamiseen käytetty energia on saatavat tehokkaasti jatkokäyttöön. Puolet (50 %) maapallon raakamateriaaleista käytetään rakentamisessa, lisäksi 35 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 prosenttia jätteistä syntyy rakennusalalla. Rakennustuotteiden valmistamiseen kuluu myös paljon energiaa ja vettä. Rakentamisen kiertotaloudessa on valtavat mahdollisuudet säästää luonnonvaroja ja energiaa sekä pienentää hiilidioksidipäästöjä.

Rakentamisen kiertotaloudessa kaikki voittavat. Kun jo käyttöön otettuja materiaaleja hyödynnetään paremmin ja useamman kerran, maapallon rajalliset luonnonvarat säästyvät. Samalla säästetään myös esimerkiksi energiaa ja vettä  – ja jätettä syntyy vähemmän.

Kiertotalous luo rakennusalalle työtä ja mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle ja innovoinnille, kun rakennuksista purettaville materiaaleille ja rakennustuotteille sekä esimerkiksi niiden keräämiselle, säilyttämiselle, jatkojalostamiselle ja jakelulle syntyy kysyntää ja tarjontaa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Rakentamisen kiertotalouden vauhdittaminen tukee niin Pariisin ilmastosopimuksen toteutumista kuin Suomen hallitusohjelman kunnianhimoisia ilmasto- ja luontotavoitteita.

Mitä nyt edistettävä rakennustuotteiden uusiokäyttö ja kierrättäminen käytännössä tarkoittaa?

Jatkossa purettavat rakennukset tulee nähdä materiaalipankkeina eikä jätteenä. Rakennuksista purettavat rakennustuotteet ja -materiaalit käydään läpi ja ohjataan sopivaan jatkokäyttöön esim. materiaaliksi uuden rakennuksen tai muun rakennelman tekemiseen. Materiaalit, joita ei voida uusiokäyttää, ohjataan kierrätykseen. Rakentamisesta ja purkamisesta syntyvän jätteen määrä minimoituu.

Heikentääkö kierrätettyjen materiaalien käyttö rakentamisen laatua?

Ei heikennä; esimerkiksi Suomessa rakennusten tulee jatkossakin olla turvallisia ja terveellisiä ja rakentamisen tulee täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyt rakentamista koskevat yleiset edellytykset ja olennaiset tekniset vaatimukset sekä Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kootut tarkemmat rakentamisen säännökset sekä niitä täydentävät ohjeet.

Tiukentuuko laki Suomen toimien seurauksena?

Suomen tavoitteena on purkaa rakentamisen kiertotalouden lainsäädännöllisiä esteitä koko EU:ssa. Mahdollinen tuleva rakennustuoteasetuksen kiertotaloutta koskeva kirjaus olisi muodoltaan jäsenmaille vapaaehtoinen: rakennustuotteiden uusiokäytöstä ja kierrättämisestä tulisi mahdollisesta, ei kuitenkaan pakollista.

Miten asia etenee?

Asiaa käsitellään tiiviisti koko syksy 2019 Suomen käynnistämässä ja johtamassa neuvoston työryhmässä. Jos jäsenvaltiot saavuttavat keskustelujen aikana yksimielisyyden, työryhmä pyrkii saamaan rakentamisen kiertotalouden marraskuussa 2019 kokoontuvan kilpailukykyneuvoston päätelmiin. Tämä velvoittaisi komission ottamaan rakentamisen kiertotalouden huomioon rakennustuoteasetuksen tulevassa päivityksessä.

Julkaistu 15.10.2019 klo 13.59, päivitetty 15.10.2019 klo 15.04