Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Asuin ja palvelurakennusten lämmitys aiheuttaa vuodessa noin 7,8 Mt hiilidioksidipäästöt, mikä on noin 17 prosenttia Suomen nykyisistä hiilidioksidipäästöistä (46 MtCO2).

Strategia linjaa kustannustehokkaat keinot, joilla olemassa oleva rakennuskanta saatetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Siinä esitetään yleiskatsaus Suomen rakennuskannasta, tavoitteet energiatehokkuudelle, kustannustehokkaat korjaustoimenpiteet ja niiden rahoitus sekä politiikkatoimet, joilla edistetään rakennusten korjaamista energiatehokkaiksi ja lämmityksen suhteen vähähiiliseksi.

Päästövähennyksiä paremmasta energiatehokkuudesta, tilaratkaisuista ja uusiutuvasta energiasta

Strategian mukaan fossiilisista polttoaineista luopuminen rakennusten lämmityksessä ja sähköntuotannossa leikkaa vuoteen 2050 mennessä olemassa olevien rakennusten päästöistä 40 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Energiatehokkuuden parantaminen vähentää päästöjä yhteensä 20 prosenttia ja 30 prosentin päästövähennys saadaan aikaan vanhojen rakennusten poistuman ja tilatehokkuuden parantamisen avulla.

Strategia sisältää yhteensä 85 toimenpidettä, joista 36 on jo toimeenpantu, 16 on valmisteltavana ja 33 on annettu suosituksina viranomaisille, kiinteistöjen omistajille ja muille sidosryhmille. Strategiassa on otettu huomioon erityisesti kuntien ja valtion käytössä olevat rakennukset, eniten energiaa kuluttavat rakennukset sekä heikoimmassa asemassa olevat kotitaloudet.

Strategia ulottuu vuoteen 2050 saakka ja se päivitetään 10 vuoden välein. Etenemisestä raportoidaan ensimmäisen kerran vuonna 2023 ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Raporteissa seurataan muun muassa energiankulutuksessa ja kasvihuonekaasupäästöissä tapahtuvia muutoksia.

Strategia sisältää myös Suomessa kehitettävän hiilijalanjälki indikaattorin, jolla voidaan lähitulevaisuudessa seurata laajamittaisten peruskorjausten päästöjä. Indikaattori otetaan käyttöön ja sille asetetaan tarkemmat tavoitteet, kun hiilijalanjäljen laskentamenetelmä ja rakennusmateriaalien päästötietokanta ovat käytössä.

Seurantajärjestelmä tehdään valmiiksi vuoteen 2023 mennessä.

Strategia tehty laajassa yhteistyössä

Strategia on laadittu ympäristöministeriön käynnistämissä hankkeissa. Sen laatimisen tukena oli kiinteistö- ja rakennusalan toimialajärjestöjen ja valtion virastojen edustajista koottu seurantaryhmä.

Motiva Oy:n, VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun REMPPA-hankkeessa kartoitettiin rakennuskannan tila, korjaustoimenpiteet sekä Suomen politiikkatoimet. Suomen ympäristökeskuksen ja VTT:n RetroCheck-hankkeessa tuotettiin vähähiiliseen rakennuskantaan siirtymisen indikaattorit, perusura korjausrakentamiselle, korjausrakentamisen etenemissuunnitelma vuosille 2030, 2040 ja 2050 sekä seurantajärjestelmä korjausrakentamisen seurantaa ja raportointia varten.

Strategiasta on järjestetty kaksi julkista kuulemistilaisuutta, erillinen asiantuntijakuuleminen sekä kuusi eri puolilla Suomea järjestettyä työpajaa. Kaikkiaan työhön on osallistunut asiantuntijoita lähes 150 organisaatiosta.

Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa. Se toimitettiin EU:lle 10.3.2020 direktiivin vaatimusten mukaisesti.

Lisätietoja:

Rakennusneuvos Jyrki Kauppinen, jyrki.kauppinen@ym.fi, p. 0295 250 122

Julkaistu 11.3.2020 klo 15.03, päivitetty 11.3.2020 klo 15.03