Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelma

Millenium-paviljongin sisäänkäynti
Millenium-paviljongin sisäänkäynti (Wood Program 2013-2016) © Kuva: Kimmo Räisänen

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman avulla edistetään puun käyttöä rakentamisessa myöntämällä tukea erilaisille hankkeille. Tukiohjelmassa kohdennetaan tukea valittuihin alan teemoihin sekä aktivoidaan sidosryhmiä ja kannustetaan uusia toimijoita. Tavoitteena on saavuttaa avustettavien hankkeiden myötä laaja vaikuttavuus alan kasvun vauhdittamiseksi. Rahoitusta myönnetään yhteensä enintään 2,5 miljoonaa euroa.

Haku keväällä 2019: Puurakentamisen käyttäjälähtöiset ratkaisut

Puurakentamisen ohjelman tavoitteena on tukea terveellisten, turvallisten ja hyvinvointia edistävien puuratkaisujen kehittämistä. Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman toisen hakukierroksen teemana ovat käyttäjälähtöiset ratkaisut. Tukiohjelma kannustaa tutkimustahoja ja yrityksiä perehtymään rakentamisen prosesseihin, materiaaleihin ja muihin tilojen käyttäjiin vaikuttaviin tekijöihin sekä tuottamaan tietoa käyttäjälähtöisyyden parantamiseksi. Haku kytkeytyy myös valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -ohjelmaan ja ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmaan.

Haun soveltamisalana on rakennettu ympäristö ja rakentaminen. Hanke voi olla perustutkimusta tai kokeellista kehittämistä. Hankkeen aihe voi liittyä laajasti rakentamisen ja asumisen eri osa-alueisiin, mutta tulosten tulee kohdistua puurakentamiseen ja/tai puutuotteiden käyttöön. Hakijoiden tulee itse arvioida hakulomakkeessa hankkeen vaikutukset puun käytön kehittymiseen.

Teemaan liittyviä kysymyksiä ovat: Kuinka puusta voidaan suunnitella ja toteuttaa hyviä tuotteita, asuntoja, työpaikkoja sekä ympäristöjä? Miten materiaalit vaikuttavat ihmisiin? Miten käyttäjät voivat vaikuttaa rakentamiseen? Minkälaisia päätöksentekijöitä olemme rakentamisen kuluttajina? Miten tulevaisuudessa asumisen ja tilojen tarpeet kehittyvät ja mitä se edellyttää rakennuksilta?

Hakuteemat

Hankkeiden tulee liittyä yhteen tai useampaan seuraavista teemoista:

Rakennuksen tai tuotteiden käyttäjään fysiologisesti ja psykologisesti vaikuttavat ratkaisut ja mekanismit

Ympäristön suunnittelua ohjaavat yleensä muut kuin käyttäjien hyvinvointiin liittyvät tavoitteet. Ympäristöjen ja tilojen pitäisi tukea käyttäjää palautumaan stressistä, parantamaan tuotteliaisuutta sekä vähentämään henkistä väsymystä. Luomalla hyvin suunniteltuja, terveellisiä ja viihtyisiä rakennuksia sekä ympäristöjä, joissa luonto on läsnä monissa eri muodoissa esimerkiksi kuten materiaaleina, voimme hyödyntää luonnon restoratiivista vaikutusta. Hyvinvointiin liittyvien kokemusten mittaaminen on vaikeaa ja esimerkiksi puun käytön vaikutuksen todentamiseksi ja tiedon lisäämiseksi tarvitaan poikkitieteellistä tutkimusta kokemusperäisen ymmärryksen tueksi. Yritysten tuotekehityksessä ja tarjoamissa ratkaisuissa tulee ottaa huomioon myös tuotteiden ja toteutusten fysiologiset ja psykologiset vaikutukset. Rakennetun ympäristön ja rakennustuotteiden tuottaman ympäristön laadun seuranta on myös tärkeää.

Rakentamisen laadulliset prosessit ja kosteusturvallisuus sekä haitallisten aineiden hallinta rakentamisessa ja käytössä

Käyttäjien hyvinvointiin ja terveellisyyteen vaikuttavat suunnittelu, rakennusmateriaalit sekä rakentamisen prosessin hallinta. Niihin vaikuttavat mm. rakennuspaikka, rakennustapa, arkkitehtuuri- ja rakenneratkaisut, LVIS-ratkaisut sekä materiaalivalinnat. Merkittävänä tekijänä on myös rakennusten oikea käyttö ja sen seuranta.

Puurakentamisen teollinen esivalmistus tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia rakentamisen laadun parantamiseksi rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kehitystyötä tarvitaan puurakentamisen ja yhdistelmärakenteiden toteuttamiseksi kustannustehokkaasti laadun kärsimättä.

Kuluttajien kasvavan ympäristötietoisuuden vaikutus kuluttajien ja yritysten käyttäytymiseen sekä ympäristömerkkien rooli

Kuluttajien kiinnostus rakentamisen ympäristövaikutuksiin lisääntyy. Ymmärrys rakentamisen materiaalikulutuksesta on noussut. Samalla rakennussektori on kehittämässä ratkaisuja ympäristötietoisille kuluttajille. Jotkut materiaalit mielletään ekologisiksi, toisia taas ei. Ympäristömerkittyjen tuotteiden määrä on kasvussa. Ekologisuus voi näkyä esimerkiksi siten, että ihmisten mahdollisuutta omatoimisuuteen rakentamisessa kehitetään.

Puumateriaaliin liittyy vahva ekologisuusmielikuva. Tietoisten kuluttajien ja ammatillisten ostajien sekä puuratkaisuja toimittavien yritysten viestinnän kehittäminen on tarpeellista esimerkiksi viherpesusyytteiden välttämiseksi. Perusteltu tieto puun vahvuuksista määritellyille kohderyhmille oikein viestittynä edellyttää lisäosaamista.

Rakennuksen käyttäjän näkökulman huomioiminen ja ihmisten elämänkaariajattelu sekä muuntojoustavuus rakennussuunnittelussa

Rakennussuunnittelu käsittää rakennuksen arkkitehti-, rakenne- ja taloteknisten järjestelmien suunnittelun. Näitä tulee kehittää rakentamisen prosesseissa käyttäjiä ja heidän eri elämäntilanteitaan paremmin huomioivaksi. Rakentamisen kautta vaikutetaan alueiden arvostukseen ja mielikuviin niistä – suunnitellusti tai suunnittelematta. Teollinen esivalmistus ja teolliset puurakennejärjestelmät mahdollistavat käyttäjälähtöisyyden ja elämänkaariajattelun huomioimisen. Puurakentaminen vaikuttaa ympäristöön ja käyttäjiin positiivisesti ja asia koetaan tärkeäksi.

Hakeminen

Hakuaika: 25.3.2019–30.4.2019

Kaikki myönnettävät tuet ovat valtionavustuksia. Tällä hakukierroksella hankkeet voivat hakea Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (komission asetus 651/2014) 25 artiklan mukaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävää tukea. Tukea on haettava, joko a) perustutkimuksen tai c) kokeellisen kehittämisen tukiluokasta. Hakukriteerit ja hankkeiden arviointiperusteet sekä hakulomake tukiluokille ovat erilaiset. Alla oleva ohjeistus auttaa hanketoimijoita kohdentamaan oman hakemuksen oikeaan tukiluokkaan.

Perustutkimuksen hankkeet

Perustutkimuksella tarkoitetaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ei ensisijaisesti tähtää käytännön sovellukseen. Perustutkimusta ovat esimerkiksi ominaisuuksien, rakenteiden ja riippuvuuksien analyysit, joiden tavoitteena on uusien hypoteesien, teorioiden ja lainalaisuuksien muodostaminen ja testaaminen. Laadukas perustutkimus mahdollistaa soveltavan tutkimuksen. Hyvästä perustutkimuksesta voidaan vaiheittain siirtyä markkinoita lähempänä olevaan kokeelliseen kehittämiseen, joka parhaimmillaan luo uusia innovaatioita ja ratkaisuja.

Perustutkimuksen haku on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa hakijat lähettävät sähköisellä hakulomakkeella ideapaperin hankkeesta. Ensimmäisen vaiheen arvioinnissa menestyneet hankkeet voivat lähettää varsinaisen hankehakemuksen, jonka arvioinnin perusteella ympäristöministeriö tekee lopulliset avustuspäätökset. Avustus voi kattaa enintään 80 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.

Ketkä voivat hakea tukea?

Tukea voi hakea tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatio. Tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioilla tarkoitetaan sellaista yhteisöä (kuten korkeakoulut tai tutkimuslaitokset, teknologiansiirtoelimet, innovaatioiden välittäjät, tutkimussuuntautuneet fyysiset tai virtuaaliset yhteistyöyhteisöt) sen oikeusasemasta (julkis- tai yksityisoikeudellinen) tai rahoitustavasta riippumatta, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää tällaisen toiminnan tuloksia koulutuksen, julkaisujen tai tiedonsiirron kautta. Hakija ei voi olla yksityishenkilö. Hakijana voi olla myös konsortio. Mikäli hakijana on konsortio, on hankkeella oltava yksi päähakija, jonka kanssa ympäristöministeriö tekee avustuspäätöksen. Päähakija vastaa hankkeesta kaikkien konsortion osapuolten puolesta ja huolehtii siitä, että konsortio on sopinut keskenään hankkeen toteuttamisesta riittävällä tavalla.

Hakemusten arviointi

Ideapaperit arvioidaan pisteyttämällä ne alla esitettyjen kriteerien mukaisesti asteikolla 1-10. Ympäristöministeriön ja tarvittaessa muiden ministeriöiden edustajista koostuva asiantuntijapaneeli pisteyttää ideapaperit ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen, jolloin päätetään, mitkä hankkeet etenevät esittämään varsinaisen hankehakemuksen. Kaikki vähintään 20 pistettä saaneet ideapaperit siirtyvät haun toiseen vaiheeseen.

  • Puurakentamisen edistäminen ja soveltamisala: Hanke edistää puun käyttöä rakentamisessa käyttäjälähtöisyyden keinoin ja sovittaa käyttäjälähtöisyyttä puurakentamisen käytäntöihin. Puurakentamisen näkökulma ja soveltamisen tavoite ovat hankkeessa selkeästi perusteltuja.
  • Hankkeen uutuusarvo: Hanke tähtää tulevaisuuteen ja se luo uutta tietoa. Hanke tai siinä esitetty ratkaisu on jotain uutta ja erityistä tai uudella tavalla tehty tai siihen liittyy uusia ja erityisiä elementtejä.
  • Vaikuttavuus: Hanke liittyy rakennetun ympäristön ja rakentamisen laadullisen toteutumisen kannalta keskeiseen haasteeseen tai mahdollistaa muita, vaikuttavuuden kannalta merkittäviä ratkaisuja.
  • Toteutettavuus: Hanke on mahdollista toteuttaa esitetyn kuvauksen mukaan, kun arvioidaan tuloksia ja käytössä olevia resursseja sekä käytettäviä tutkimusmenetelmiä.

Ympäristöministeriö julkaisee ensimmäisessä vaiheessa menestyneet hanke-ehdotukset. Toisessa vaiheessa arviointi tapahtuu ennalta määriteltyjen ja ennalta ilmoitettujen arviointikriteerien pohjalta, joiden avulla ympäristöministeriön ja tarvittaessa muiden ministeriöiden edustajista koostuva asiantuntijapaneeli pisteyttää hankehakemukset ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen. Toiseen vaiheeseen valituille hankkeille pyritään tiedottamaan päätöksestä kuukauden sisällä ideahaun sulkeutumisesta. Toisen vaiheen hakemuksen tekoon aikaa on viidestä kuuteen viikkoa.

Kokeellisen kehittämisen hankkeet

Kokeilulla tarkoitetaan idean tai ratkaisun rajattua käytännön testausta, jossa opitaan nopeasti, kannattaako ratkaisua lähteä kehittämään tai ottamaan käyttöön laajemmin. Kokeellista kehittämistä on esimerkiksi tietojen ja taitojen hankkiminen, yhdistäminen, muokkaaminen ja käyttö tavoitteena kehittää uusia ja parannettuja tuotteita, prosesseja ja palveluja. Kokeellista kehittämistä voivat olla myös muun muassa uusien tai paranneltujen tuotteiden, prosessien tai palvelujen prototyypit, pilottihankkeet sekä testaukset pilottiympäristössä. Kokeilijoita voivat olla sekä yritykset että yhteisöt.

Kokeellisen kehittämisen haku on yksivaiheinen, jossa rahoituspäätökset tehdään suoraan hankehakemuksen perusteella. Hankehakemus täytetään sähköisenä. Avustus voi kattaa enintään 40 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista (kts. tukiohjelman ohje hakijoille ja avustuksen saajille).

Ketkä voivat hakea tukea?

Tukea voivat hakea kaikki yksityiset ja julkiset organisaatiot ja yritykset, jotka ovat oikeushenkilöitä. Hakija ei voi olla yksityishenkilö. Hakijana voi olla myös konsortio. Mikäli konsortio hakee tukea, hankkeella on oltava yksi päähakija, jonka kanssa ympäristöministeriö tekee sopimuksen tai avustuspäätöksen. Päähakija vastaa hankkeesta kaikkien konsortion osapuolten puolesta ja huolehtii siitä, että konsortio on sopinut keskenään hankkeen toteuttamisesta riittävällä tavalla.

Hakemusten arviointi

Avustushakemukset arvioidaan pisteyttämällä ne alla esitettyjen kriteerien mukaisesti asteikolla 1-5. Ympäristöministeriön ja tarvittaessa muiden ministeriöiden edustajista koostuva asiantuntijapaneeli pisteyttää avustushakemukset ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen. Rahoitettavien hankkeiden määrä riippuu hankkeiden laadusta.

  • Kyky edistää puurakentamista: Hanke edistää puun käyttöä rakentamisessa käyttäjälähtöisyyden keinoin ja sovittaa käyttäjälähtöisyyttä puurakentamisen käytäntöihin. Puurakentamisen näkökulma ja soveltamisen tavoite ovat hankkeessa selkeästi perusteltuja.
  • Hanke on innovatiivinen, uusi ja kokeellinen: Hanke tähtää tulevaisuuteen ja sillä on uutuusarvoa. Jos hanke ei ole sinänsä uusi, se voi tukea olemassa olevan parhaan käytännön jalostamista, pilotointia tai kokeilua. Hanke tai siinä esitetty ratkaisu on jotain uutta ja erityistä tai uudella tavalla tehty tai siihen liittyy uusia ja erityisiä elementtejä.
  • Vaikuttavuus: Hanke liittyy rakennetun ympäristön ja rakentamisen laadullisen toteutumisen kannalta keskeiseen haasteeseen tai mahdollistaa muita, vaikuttavuuden kannalta merkittäviä ratkaisuja. Hanke vauhdittaa rakennusalan toimintatapojen muutosta ja muuttaa alan nykyistä toimintamallia, jossa puun käytöstä ei saada lisäarvoa. Hanke tähtää kestäviin ja laadukkaisiin toimintamalleihin, ja sillä on potentiaalia systeemiseen muutokseen yhteiskunnassa.
  • Toteuttamiskelpoisuus: Toteuttajilla on riittävä osaaminen ja verkostot toteuttamiskelpoisen ja taloudellisesti järkevän ratkaisun kehittämiseen, käyttöönottoon ja vakiinnuttamiseen. Hanke on toteutettavissa esitetyn suunnitelman, aikataulun ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Hankkeen keskeinen sisältö ei ole tuotteen tai palvelun myynti. Lisäksi hankkeen budjetti on realistinen.
  • Monistettavuus: Hankkeessa saadut opit ovat hyödynnettävissä myös muilla aloilla ja isommassa mittakaavassa.
  • Jatkuvuus: Hakemuksessa osoitetaan vahva sitoutuminen, resurssit ja suunnitelmat toiminnan jatkuvuudesta hankkeen jälkeen.
  • Viestinnällisyys: Hankkeen toteuttajat sitoutuvat suunnittelemaan ja toteuttamaan hankkeen viestinnän. Viestinnän tavoitteena on levittää hankkeesta saatuja oppeja ja mahdollistaa niiden monistettavuus sekä lisätä kuluttajan tietoisuutta puusta valmistetuista korkean arvon lisätuotteista.

Avustuspäätöksistä valituille hankkeille pyritään tiedottamaan kuukauden sisällä haun sulkeutumisesta.

Hakumenettelyyn sovellettava lainsäädäntö

Hakemuksen jättäminen

Avustushakemus laaditaan hakuilmoituksen ja tukiohjelman ohjeiden mukaisesti. Kaikkiin kohtiin on vastattava, ja puutteellisesti täytetyt lomakkeet jätetään huomioimatta. Hakemuksen on oltava virallisen nimenkirjoitusoikeuden omaavan henkilön allekirjoittama. Hakemukseen tulee liittää sähköisessä hakulomakkeessa pyydetyt mahdolliset liitteet. Yhdestä hankkeesta hyväksytään vain yksi hakemus ja se tulee kohdistaa oikeaan tukiluokkaan (huom. perustutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen perustelut). Tukiluokkia koskevat ehdot ja tukiprosentit löytyvät tukiohjelman ohjeista hakijoille ja avustuksen saajille.

Hakulomakkeet ja ohjeet

Lisätietoja

Kysymykset puurakentamisen ohjelmaan ja Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmaan liittyen:

puutuki@ym.fi

Julkaistu 12.7.2018 klo 14.42, päivitetty 25.3.2019 klo 16.17