Hyppää sisältöön

4. hakukierros: Teollisen puurakentamisen kehittäminen verkostoissa

Hakuteema

Puurakentamisen ohjelman painopistealueiden - kaupunkirakentaminen, julkinen rakentaminen ja suuret puurakenteet - kehittymistä edistetään erityisesti tukemalla teollista puurakentamista. Tämän Kasvua ja kehitystä puusta tukiohjelman 4. hakukierroksen teema on teollisen puurakentamisen kehittäminen verkostoissa. Aikaisempien hakujen teemat olivat digitaalisuus, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja kiertotalous. Tukiohjelmasta on rahoitettu kaikkiaan 26 hanketta 2,6 milj. €:lla.

Tämänhetkinen suurimittakaavaisen puurakentamisen kehitysvaihe on, että tekniset perusedellytykset ovat kunnossa, rakenneratkaisujen toimittajayrityksiä on kasvava määrä, rakennushankkeeseen ryhtyvien kiinnostus on erittäin suurta ja yleinen mielipide kannustaa puurakentamiseen. Mutta voimakkaan kasvun esteenä on puute ymmärryksestä teollisen puurakentamisen verkoston toiminnasta ja yhteisestä arvonluonnista, erityisesti kerrostalorakentamisessa. Sen sijaan käynnissä on hidas evoluutio, joka ei ole riittävää hallitusohjelman tavoitteiden eikä todennäköisesti rakennusalan hiilineutraalisuuden edistämisen kannalta. Toisaalta julkisessa puurakentamisessa on alueellisesti nähtävissä vahvaa kasvua ja kehitystä, jota tukee lisääntynyt teollisten puurakennusosien valmistuskapasiteetti.

Tällä avustushaulla pyritään löytämään monistettavia ratkaisuja rakentamisen hankkeiden ja verkosto-osaamisen parantamiseen ja siten puurakentamisen nopeaan edistämiseen.

Hakuteeman esitysmateriaalit

Kasvua ja kehitystä puusta tukiohjelman 4. hakukierroksen hakuteemaa esiteltiin webinaarissa 23.4.2020.

Kehittämishankkeiden perusedellytykset

Tämä haku on suunnattu konsortioille, joissa on vahva prosessin johtajuus ja kyky kehittää liikeideoita ja - toimintamalleja. Hankkeiden pitää kohdentua todelliseen rakentamisen suunnittelutarpeeseen. Ymmärrys arvon tuottamisesta verkoston kaikille keskeisille toimijoille suunnittelun, valmistuksen, rakentamisen ja rakennusten käytön eri vaiheissa pitää olla peruslähtökohtana. Näkemykset teollisen puurakentamisen mahdollisuuksista tuotantomäärissä ja kasvussa pitää olla kunnianhimoisia ja peilaten sen prosesseja nykyrakentamiseen. Rakentamista ohjaavat viranomaiset tulee osallistua hankkeeseen soveltuvin osin.

Hankkeet voivat edistää alla esitettyjä tavoitteita:

  • teollisen puurakentamisen hankkeissa arvon luonnin ja ansainnan välisen dynamiikan kehittämistä,
  • motivaatiota verkostomaisen toiminnan kehittämiseen ja toimivien alustojen käynnistämiseen,
  • käytännönläheisiä innovaatioita (=markkinoilla menestyvä tuote tai palvelu) verkostoissa,
  • rakennushankeratkaisun tai rakentamisen konseptityötä verkostomaisesti,
  • tiedonrajapintojen selvittämistä ja ratkaisujen vakiointia toiston mahdollistamiseksi ja/tai
  • johtajuutta teollisen puurakentamisen hankkeissa.

Hakemusten arviointi

Avustushakemukset arvioidaan pisteyttämällä ne alla esitettyjen kriteerien mukaisesti asteikolla 1-5. Ympäristöministeriön ja kutsutuista asiantuntijoista koostuva asiantuntijapaneeli pisteyttää avustushakemukset ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen. Arviointikriteerit ovat:

  • Kyky edistää puurakentamista: Hanke edistää puun käyttöä rakentamisessa ja/tai kiinteistöliiketoiminnassa verkoston kehittämisen keinoin ja sovittaa niitä puurakentamisen käytäntöihin. Puurakentamisen näkökulma ja soveltamisen tavoite ovat hankkeessa selkeästi perusteltuja.
  • Kehittämishanke on innovatiivinen, uusi ja kokeellinen: Hanke tähtää tulevaisuuteen ja sillä on uutuusarvoa. Jos hanke ei ole sinänsä uusi, se voi tukea olemassa olevan parhaan käytännön jalostamista, pilotointia tai kokeilua. Hanke tai siinä esitetty ratkaisu on jotain uutta ja erityistä tai uudella tavalla tehty tai siihen liittyy uusia ja erityisiä elementtejä.
  • Vaikuttavuus: Hanke liittyy rakennetun ympäristön ja rakentamisen prosessien toteutumisen kannalta keskeiseen haasteeseen tai mahdollistaa muita, vaikuttavuuden kannalta merkittäviä ratkaisuja. Hanke vauhdittaa kiinteistö- ja rakennusalan toimintatapojen muutosta ja muuttaa alan nykyistä toimintamallia, jossa puun käytöstä ei osata luoda lisäarvoa. Hanke tähtää kestäviin ja laadukkaisiin toimintamalleihin, ja sillä on potentiaalia systeemiseen muutokseen yhteiskunnassa.
  • Toteuttamiskelpoisuus: Konsortiolla on motivoitunut vetäjä. Hanketiimiin on tunnistettu sitoutunut innovaation ”esitaistelija” sekä teknologia- ja liiketoimintaosaamista. Tiimin työskentelyä tukee sisäinen ”sponsori”, jolla on auktoriteettia myöntää tiimin tarvitsemat resurssit ja joka kommunikoi tiimin tulokset ylimmässä johdossa. Toteuttajilla on riittävä osaaminen ja verkostot toteuttamiskelpoisen ja taloudellisesti järkevän ratkaisun kehittämiseen, käyttöönottoon ja vakiinnuttamiseen. Hanke on toteutettavissa esitetyn suunnitelman, aikataulun ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Hankkeen keskeinen sisältö ei ole tuotteen tai palvelun myynti. Lisäksi hankkeen budjetti on realistinen.
  • Jatkuvuus: Hakemuksessa osoitetaan vahva sitoutuminen, resurssit ja suunnitelmat toiminnan jatkuvuudesta hankkeen jälkeen. Verkoston mukautumisen mekanismit erilaisiin toimintaympäristön muutoksin parantavat jatkuvuutta.
  • Viestinnällisyys: Hankkeen toteuttajat sitoutuvat suunnittelemaan ja toteuttamaan hankkeen viestinnän. Viestinnän tavoitteena on levittää hankkeesta saatuja oppeja ja mahdollistaa niiden monistettavuus sekä lisätä kuluttajan tietoisuutta puusta valmistetuista korkean arvon lisätuotteista.

Hakumenettely

Tällä hakukierroksella hankkeet voivat hakea Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (komission asetus 651/2014) 25 artiklan mukaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävää tukea kokeellisen kehittämisen -tukiluokasta. Lisää tietoa tukimuodosta ja tukea koskevista erityisistä ehdoista (Kasvua ja kehitystä puusta – Ohjeet valtionavustuksen hakijoille ja saajille).

Kokeellista kehittämistä on esimerkiksi tiedon ja taitojen hankkiminen, yhdistäminen, muokkaaminen ja käyttö tavoitteena kehittää uusia ja parannettuja tuotteita, prosesseja ja palveluja. Kokeellista kehittämistä voivat olla myös muun muassa uusien tai paranneltujen tuotteiden, prosessien tai palvelujen prototyypit, pilottihankkeet sekä testaukset pilottiympäristössä. Kokeilulla tarkoitetaan idean tai ratkaisun rajattua käytännön testausta, jossa opitaan nopeasti kannattaako ratkaisua lähteä kehittämään tai ottamaan käyttöön laajemmin. Kokeilijoita voivat olla sekä yritykset että yhteisöt.

Avustuksen enimmäismäärä ja hankkeiden kesto

Kokeiluhankkeille myönnettävä tuki voi olla enintään 40 % tukikelpoisista kustannuksista, kuitenkin enintään 200 000 € per hanke. Yksittäisen hankkeen kustannukset ovat tukikelpoisia vasta myönteisen avustuspäätöksen jälkeen. Hankkeen tulee päättyä 30.6.2022 mennessä. Tällä hakukierroksella myönnämme tukia enintään 1 milj.€:a.

Kaikki myönnettävät tuet ovat valtionavustuksia. Avustushakemus kohdistuu kokeellinen kehittäminen tukiluokkaan. Yhdestä hankkeesta hyväksytään vain yksi hakemus. Tukiluokkaa koskevat ehdot ja tukiprosentit löytyvät tukiohjelman ohjeista hakijoille ja avustuksen saajille (kohdasta 4).

Ketkä voivat hakea tukea?

Tukea voivat hakea kaikki yksityiset ja julkiset organisaatiot ja yritykset, jotka ovat oikeushenkilöitä. Hakija ei voi olla yksityishenkilö. Hakijan pitää olla konsortio tai vastaava. Mikäli konsortio hakee tukea, hankkeella on oltava yksi päähakija, jonka kanssa ympäristöministeriö tekee sopimuksen tai avustuspäätöksen. Päähakija vastaa hankkeesta kaikkien konsortion osapuolten puolesta ja huolehtii siitä, että konsortio on sopinut keskenään hankkeen toteuttamisesta riittävällä tavalla.

Hakuaikataulu

Haku avautuu verkossa 15.5. ja sulkeutuu 15.6.2020 klo 15.00.

Sparrausaika on yhden tunnin mittainen. Toivomme, että ennen sparraukseen osallistumista hankkeesta on selvillä keskeinen sisältö ja perustietoja sekä valmiiksi mietittyjä kysymyksiä, joihin toivotte asiantuntijoiden näkemystä.

Lisätietoja

Petri Heino
ohjelmapäällikkö
ympäristöministeriö
0295 250 203
petri.heino@ym.fi

Jemina Suikki
suunnittelija
ympäristöministeriö
0295 250 345
jemina.suikki@ym.fi

Julkaistu 16.4.2020 klo 9.38, päivitetty 27.5.2020 klo 14.24
  • FI
  •  
  • EN